Nevadan venttiilivälykset

[Hajakenttä]

Usen saa lukea, että venttiilivälykset pitää säätää kun kone on kylmä. Miksi niin? Miten välykset muuttuu kun kone lämpiää? Lämpölaajeneminen niitä arvatenkin muuttaa, mutta kumpaanko suuntaan?

Kysyn siksi, kun säädin ne omavaltaisesti: imu 0,1mm, pako 0,15mm. Niidenhän pitäisi olla käsikirjan mukaan: imu 0,15mm, pako 0,2mm. Onko nyt vaarana, että mariginali ei riitä lämpölaajenemiselle ja tulee venttiilirikko?

Voi olla ihan tunneasiakin, mutta minusta vaikuttaa siltä, että kone käy nätimmin ja teho on parempi. Ainakin kylmäkäynnistys nyt toimii paremmin, laakista käyntiin, sehän on ollut etanolimuunnoksen takia pieni harmin aihe, vaikkakin ei ongelma. Tein kyllä muitakin säätöjä, imusynkka, tulpat, kun viime huollosta on jo pitkä aika ja seuraavaan määräaikaiseen on vielä matkaa.

[motomatti]

aEn ole insinööri mutt olen sivunnut näitä asioita aiemman työni sekä harrastuksen ohessa.

Päämuuttujia ovat osat joita lämpölaajeneminen muuttaa.
Alumiiniset osat: työntötangot ja sylinterit sekä sylinterikansi. Työntötangot ovat selkeä laajenemiskohde. Sylinterit ja kannet ovat osin teräspulteilla sidotut mutta laajenevat vähintään sen mitä pitkät teräspultit pitenevät lämmitessään. Myös pulttien esijännitys vaikuttaa hieman. Joissakin lentokonemoottoreissa tämä on toteutettu toisin. Guzzin ratkaisu on maallisempi ja yleinen lähes kaikissa siviilimoottoreissa.

Mitä pidempi osa niin sitä suurempi muutos lämpötilan vaikutuksesta. Molempiin suuntiin. Metallit kutistuvat kun lämpötila laskee mutta kukin tavallaan. Kuvitelmaa mitä tapahtuu alumiinimännälle valurautasylinterissä kun pakkasta on vaikka 30 astetta. Löytyykö puristusta?

Luonnollisesti työntötangot laajenevat eli, muotonsa mukaan pitenevät, lämmetessään, pitkinä osina, eniten. Se vaikuttaa venttiilivälykseen pienentävästi. Sylinterin piteneminen lämpösyistä ja rakenteen johdosta on pienempi vaikka pituus on samaa luokkaa tönäreiden kanssa. Se hieman suurentaa venttiilivälystä. Venttiilikoneiston osalta vain venttiilinvarsien teräs laajenee pienentävästi välystä. Keinuvivut ovat vain vipuja jotka laajenevat merkittävästi vain pituussuunnassaan mutta toimintamittansa on poikkipäin eli tuskin vaikuttaa välykseen havaittavasti.

Lämpötila sii vaikuttaa osiin. Kokonaisuus on osiensa summa.
Miksi sitten venttiilit kilistävät. Siksi että niiden pitää kilistä hieman eli välystä täytyy olla. Merkittävin syy on voitelu. Siellä lohkossa jossa useimpien Guzzien venttiilinnostimet ja nokka-akseli sijaitsevat. Öljy, voidellakseen, tarvitsee välyksen missä toimia. Muutoin metalli koskee metalliin ja tulee romua.

Kuinka moni on ajanut yli kolmenkymmenen asteen ulkolämpötilassa tunnin tai pidemmän ajan ruuhkassa? Tämä kysymys on se joka ratkaisee. Sellainen olosuhde on helppo saavuttaa etelän maiden isojen kaupunkien ruuhkissa. Välys kylmänä pitää olla se että ollaan siinä tilanteessa kun lämpörasitus on suurin ja ajaa pitäisi eikä edes öljy kiehu tai kuski lähde kylmälle kaljalle eli mikään ei estä tässäkään olosuhteessa moottorin toimintaa vaikka olosuhteet alkavat olla infernaaliset. Silloin kaikki osat ovat pisimmillään johtuen niiden rakenteestaan ja materiaaleista.

Siihen lukemaan on välykset sovitettu niin että venttiilin palamista ei tapahdu eikä toisaalta välyksen aiheuttama "hakkaaminen" ei riko rakenteita. En puutu nyt muihin hienoihin tapoihin nykyaikaisen moottorin jäähdytysmetodeihin sillä niitäkin Guzzissa on vaikka ilmajäähdytys ei ole "päällä".

Em. syystä välystä pitää olla kaiken varalta. Meillä täällä kylmässä Pohjolassa kävisi normiajossa pienempi välys ja nätimpi käynti. Vieläpä entistä kylmempänä päivänä voisi välyksen säätää lähelle nollaa. Esimerkiksi moottoripyörämerkeistä Ducati on hallinnut tätä lajia varsin hyvin. Japaniassa on laskettu ja piirretty hienoja käyrästöjä ja taulukkoja että heidän pyöränsä toimisivat pohjoisen kylmästä päiväntasaajan lämpöön. Tämä asia oli esillä jo autopuolen amiksen ensimmäisenä oppivuonna ja laskimme lämpölaajenemisia eri materiaaleille eri muotoisissa rakenteissa. Eli sillä opilla mennään edelleen. Toki lentokone- ja avaruusaluspuolella työskennellessäni näin nämä asiat käytännössä oikein hyvin. Myös ballistiikan osalta asia on tärkeä. Tai sillan pituuden lämpöhallinnassa.

Lopetin tämän asian jauhamisen jo kauan sitten tällä foorumilla kun sain palautteena että ei ole oikein mennä arvostelemaan valmistjan ohjeita. Lienen siis ainoa joka säätää moottoriensa välykset myös odotusarvoisen käyttölämpötilan mukaan. Vielä tänään, kun lämpötila oli ulkona vain 22 astetta ja ajelin 1400 GTS:llä vajaat 500 km öljynjäähdyttimen ilmanotto kokonaan suljettuna niin eipä vielä kilkatus kadonnut kokonaan vaan nautin siivosta käynnistä ja kuulen kaikkien kahdeksan vettiilin iloisen helinän. Sitten olisin huolissani jos ei kuulu mitään. Tilanne olisi lähellä venttiilin palamista. Öljynlämpömittari on käytössä. Sopiva öljy käyttölämpötilansa suhteen on takuu moottorin mekaaniselle kestolle.

[Hajakenttä]

Kiitos Matille uskonvahvistuksesta. Aika samoja johtopäätöksiä olen tehnyt, vaikka olen moottorien suhteen täysi amatööri. Noita välyksiä, 0,1/0,15, säädin juuri sillä silmällä, että ne välykset täytyy olla! Lisäksi järkeilin, että ajan nykyisin täällä pohjolassa ja jos vielä intoudun Sisilian kuumuuteen voin helposti välyksiä suurentaakin. Sekin aika tulee, että Annista on itku kurkussa luovuttava, että ei jää perikunnan riesaksi, ja viimeisenä palveluksena säädän sen parhaaseen kuntoon tehtaan arvoille ja tehtaan bensiinikartalle, että saavat sen sitten kaupaksi.

Jos ajatellaan objektiivisesti valmistajan antamien säätöarvojen oikeellisuutta ja kenttämekaanikon oikeutta arvostella niitä, voidaan olla montaa mieltä. Jos luen huoltomanuaalia tälle kyseiselle pyörälle Nevada Anniversaario 2011, venttiilivälykset neuvotaan arvoon imu 0,15mm, pako 0,2mm ja toleranssia ei sanota. Mutta kun täsmälleen sama kone on V7:ssä. Manuaalin kuvat ja kaikki täsmäävät täysin, vain runko on erilainen ja jotkin sivuseikat. Venttiilivälykset V7:n manuaalissa on kuin onkin imu 0,1mm, pako 0,15mm. Mielestäni valmistajan suurpiirteisyydessä on arvostelun varaa. Kun monia saatavilla olleita teknisiä selostuksia selasin löysin jostain toleranssille arvon +/-0,05mm, jos se pitää paiikansa niin olen säätänyt venttilit lähelle ohjearvoa, toisaalta – en yhtään tiedä käyttämäni tulkkilehtien toleranssia, olen ostanut ne joskus aikaan "Wartburg ja katkojankärjet" mutta aika vähällä köytöllä ja hyvässä öljyssä ovat olleet.

[millegt]

palasäädöissä paloja on 0.05 mm välillä eli se on sitten toleranssi , kattelin tossa kymmenkunta korjaamokirjaa läpi autoja ja moottoripyöriä niin ainoastaan yhdessä oli annettu välykset kylmänä ja kuumana ja kas kummaa oli lämpimänä isommat, polo 1,3 alumiinikansi ja SOHC kone, kylmänä 0,1 ja 0,2 mm ja lämpimänä 0,15 ja 0,25 mm mielenkiintoista on

[TunturiTT]

Californioissa oli 2000-luvun alussa säätarvot puolitettu Kalifornian markkinoille. Syy tähän oli tiukentuneet päästönormit, jotka ottivat kantaa myös moottorin tuottamaan meteliin. Aika pian ameriikanserkut raportoivat huonosta käynnistä ja käyntiinlähdöstä lämpimänä. Välykset vilahtivat nollaan. Jopa venttiileitä kärähti. Joten ne isohkot välykset on ihan ok, myös Suomen suvessa. Liiallisen välyksen pitäminen taas kaivaa venttiilin keinuvivun päähän. Jopa aika vikkelään. Että järki kannattaa pitää mukana.