Jatkan Itä-Suomen linjaa liki rauhanomaisesti.
Muutaman suvi sitten kävimme Rouvan kanssa Guzzittelemassa Kuusamossa liittyen lapinmatkailuun.
Kuusamon kotiseutumuseo on, oikeastaan, ainoa jäljellä oleva todiste Vanhasta Kuusamosta sillä senaikaista Kuusamoa ei enää ole, sattuneesta syystä.
Kattaa rakennuksineen ja muiden kohteiden kanssa laajan näkemyksen ennen sodanaikaista Kuusamon elämää. Toivottavasti saatte paremman oppaan kuin me siellä käydessämme sillä jouduin itse esittelemään oppaallemme välineiden, laitteiden ja muutaman muunkin kohteen tarkoituksia. No, kouluplikka hän oli, ja sanoi laittavansa muistiin asioita joita hän ei oikein tiennyt. Toki ei kaikki, poroasioita mukaan lukien, ei ole hämäläispojan tietoa edistänyt.
Kokemus Kuusamosta jäi hyvin positiiviseksi ja viivyimme siellä yli kaksi vuorokautta tutustumalla em. ja muihin kohteisiin sekä hieman paikallisten elämään sikäli mikäli pubikulttuuri sitä on.
Muutoin, elokuussa, ei kunnon palvelua saanut oikein missään. Saksalaiset olivat pääasiakkaat ja eräästäkin E63-tienvarsiravintolasta häädettiin pois häiritsemästä. Lähdimme sitten Sallan suuntaan ja sieltä edelleen koilliseen Kelloselkään ja sieltä Tanhuan kautta Pyssykylään. Kelloselkä-Tanhua-Sodankylä on jokaisen arvonsa tuntevan motoristin ajettava. On avaraa ja pitkiä suoria yksikaistaisella tiellä. Kannattaa Sallassa tankata. Tai toisinpäin. Itse nautin mutta kyytiläisellä oli lieviä ahteriongelmia geelisatulan kanssa. Kaksi asiaa oli erikoista: Savukoskella oli markkinat ja Lempäälästä tuttu torikauppias oli siellä. Toinen oli että keskellä aavaa lakeutta, ei missään, tuli jäätelöauto vastaan.
Sodankylässä oli myös ongelmia kun olimme syömässä paikallisessa ravintolassa niin kesken nauttimisen tuli bussilasti eläkeikäisiä germaaneja niin paikan tarjoilija ehdotti että jospa söisimme maksetut annoksemme hyvin nopeasti. Sanoin että olemme Hämeestä emmekä tunne moista sanaparia. Asia kyllä nopeutui sillä uudet asiakkaat tunkivat ihan iholle. Olisi kannattanut ostaa annokset laskuun...
