Tein RVS käsittelyn kun loota alkoi kollottaa vähän kaikilla vaihteilla, mutta olin myöhässä. Kun avasin paikat, niin hammaspyörissä oli paikoitellen jo niin paljon rokamia ettei käsittely vaikuttanut melutasoon merkittävästi. Kulumisen kohdalla tarkoitetaan tavallisesti ns. abrasiivista kulumista, jolloin liukupinnoista kuluu tavaraa pois hankauksen vaikutuksesta ja sitä mekanismia RVS todennäköisesti hidastaa parhaiten. Vaihdelaatikon osissa ei pitäisi esiintyä lainkaan ns. adhesiivista kulumista, eli mikroskooppisen pienten kiinnileikkautumien aiheuttamaa syöpymistä, mutta jos hyvin kovassa kuormituksessa sellaista pyrkii tapahtumaan, RVS todennäköisesti torjuu myös sitä mekanismia. Kun hampaiden pinnoille syntyy pieniä himmeitä koloja, tyypillisesti lähes koko hampaan leveydelle ja peräkkäisissä hampaissa suunnilleen samalle korkeudelle, mekanismi on pinnan väsymisestä johtuva rikkoutuminen, joka kehittyy pitkän raskaan kuormituksen aikana siten, että aineen sisään, ohuen pintakerroksen alle alkaa syntyä mikroskooppisia murtumia, jotka kasvavat niin, että lopulta pinnasta irtoaa pieniä hitusia joiden jälkeen pintaan muodostuu tavallaan kraattereita, joihin vastapäisen hammaspyörän pinta ei yllä pohjaan saakka. Tuohon vauriomekanismiin tepsii vain puhtaampi teräsraaka-aine ja suurempi pintakovuus. Kun hampaisiin on syntynyt noita kraattereita, nousee kosketuspaineet erittäin jyrkästi kraatterin reuna-alueella ja abrasiiviselle kulumiselle avautuu tilaisuus, jota RVS -käsittely saattaa kuitenkin hidastaa tuntuvasti.