Sähköjen kulutus on hyvin aiheellinen kysymys. Toisinaan kun sähkövikaa etsii on hyödyksi kun on joku referenssi. Kuinka pitkälle pääsee pelkällä akulla ilman laturia on myös hyvä tietää etukäteen. Toisaalta – harva tietää akun kapasiteetin, paitsi uutena suunnilleen, mutta siinähän se tulee testatuksi.
Taannoin jouduin uusimaan laturin regulaattorin. Siinä yhteydessä mittasin myös virrankulutukset ja muistiinpanot siitä ovat vielä tallessa. Mittasin ne ihan vaan sulakerasiasta. Korvasin siis sulakkeen amppeerimittarilla. Tein saman kaikille virroille, joita pystyin näin yksilöimään kytkimillä ym. kepulikonsteilla kajoamatta johdotukseen. En vaivautunut erittelemään releitä, joita kyllä on mukana myös. Mittasin virrat pyörän seistessä täydellä akulla ja akun jännite oli tällöin kuormitettuna lähellä 12 volttia. Mittasin saman moottorin käydessä ja huudatin 4000 rpm pihassa mummojen harmiksi. Kun kyseinen Ducati Energia regu antaa, spesksiensäkin mukaan, 15 V on se sitten akun latauduttua täyteen ja häviöineen 14,8 V. Eniten yllätyin polttoainepumpun sähköntarpeesta. Se oli kaikista suurin yksittäinen syöppö. Se on myös kriittinen osa ja tekee kenkkuja ilmiöitä, jos ei saa sähköjänsä niitä tarvitessaan, ja se tarvitsee sitä enemmän, mitä kovempaa pyöritetään.
Moottorin käydessä virtojen mittaaminen on tehtävä huolella ja harkiten, koska mittari on mittausvirtapiirissä sarjassa, jos nimittäin sattuu niin, että hetkeksikin akku jää pois latausvirtapiiristä, siis mittauspiiri katkeaa, tuhoutuu paljon kallista tavaraa kun laturin jännite pomppaa hallitsemattomasti. Mm. tästä syystä en mitannut latausvirtaa.
Tällaisia ne virrat ja tehot ovat: (Suluissa olevat ovat 14,8 V:ia vastaavat amppeerimäärät ja wattimäärät moottorin käydessä. Wattimääriä en tietysti mitannut vaan laskin. Usein jännite on jotain 13 V ja 14 V väliltä, joten ne voinee noista interpoloida.)
- polttoainepumppu 4,6 A (5,8 A), 55,2 W (85,84 W)
- etulamppu 3,65 A (3,9 A), 43,8 W (57,72 W)
- parkkivalot (2 lamppua) 0,85 A (0,9 A), 10,20 W (13,32 W) (Nevadassa takaparkki tekee myös rekisterivalon virkaa.)
- ECU 0,07 A (0,07 A), 0,84 W (0,84 W)
- Nämä edelliset kaikki yhteensä 9,17 A (10,67 A), 110,04 W (156,88 W) Normaali ajossa siis generaattorin on tuotettava jatkuvasti n. 11 amppeeria n. 157 watin teholla, jotta kaikki toimii, vasta sen yli menevä osa pystyy lataamaan akkua edes hitaasti.
Ajettaessa käytetään aina hetellisesti myös jarrua, jarruvaloa, ja suuntavilkkuja. Niistäkin tulee silloin, hetkellisesti siis, sähkökuormaa edellisten lisäksi. Generaattorin on hierottava sekin sähkö niin, että jännite ei pääse notkumaan, varsinkaan pa-pumpulla.
- jarruvalo 1,64 A (1,75 A), 19,68 W (25,9 W)
- suuntavilkku (2 lamppua) 1,3 A (1,63 A), 15,6 W (24,42 W)
- Nämä je edelliset kaikki yhteesä 12,11 A (14,05 A), 145,32 W (207,2 W). Nevadan ja V7:n latausgeneraattori tuottaa käsikirjan mukaan 350 W. Reservi latausta varten on siis n. 200 W ja vain hetkittäin 150 W, joka antaa latausvirraksi 13 A ja hetkittäinkin 10 A. Kun lisälaitteita, kuten kahvanlämmittimiä, lisätään, täytyy tutkia myös tehonkulutuksen lisäys.
========================
Amppeerimittari on hyödyllinen laite, mutta sitä täytyy osata lukea. Käynnistyksen jälkeen kuluu muutama minuutti kun lataus tekee tehtävänsä ja akku täyttyy. Sen jälkeen amppeerimittari näyttää nollaa koska valmistettu ja käytetty virta ovat yhtä suuret. Tällöin kaikki on niiltä osin hyvin.
Jos ei halua virittää erillistä shunttivastusta mittarille, vaan valitsee kaupasta yksinkertaisimman instrumentin, jolla shuntti on mittarin rasiassa sisällä ja kytkentäruuvit julmetun isot, sekin on ihan kelpo laite. Mittarinhan ei tarvitse olla mittaripanelissa tai stongassa tai edes kuljettajan näköpiirissä. Ei sitä kukan ajaessa tarvitse. Vaikkapa sivulevyyn jos osaa kaivaa sopivan aukon siististi siitä näkee kyllä käynnistytksen jälkeen vielä paikallan ollessa kurkkaamalla: onko viisari hetken plussalla ja siitä lämmitellessä kääntyy hitaast nollaan, vai heilahtaako pysyvästi miinukselle sen merkiksi, että eipäs alkanutkaan ladata tänään.
========================
Taannoin joku kysyi, josko olisi mahdollista käyttää mittaripanelissa olevaa ulkolämpötilan mittaria öljyn lämmön mittaukseen rakentamalla pelkän anturin jonnekin öljyn lämpöä tunnustelevaan paikkaan. Tuli sekin sitten tutkituksi: Ei maksa vaivaa! Kyseinen mittari osoittaa korkeita lämpötiloja vain 60°c asti. Siitä ylös päin tulee näyttö HI, varmaankin "korkea lämpötila". Vastaavasti kylmään päin asteikko loppuu -20° kohdalle ja näyttöön ilmestyy LO. En ole huomannut käyttöohjeesta mainintaa matalimmasta ja korkeimmasta ympäristölämpötilasta, jossa saisi käyttää ajopeliä.
Tein koestuksen imitoimalla NTC-vastusta potentiometrillä, mutta etsin varuilta jo sopivan komponentinkin asiaan, en tilannut, mutta se olisi NTCALU G02A 103G
https://www.radioduo.fi/ntc-vastus--10kohm--tht--3984k--551250c--2-/p/NTCALUG02A103GA/Tuo vastaa täysin pyörän omaa ilmanlämpöanturia, mutta kuten sanottu, ei maksa vaivaa. On siis tyydyttävä valmiisiin mittareihin ja niiden antureihin, joita kaupasta kyllä löytyy montaa laatua. Varsinkin etanolikäytöllä pyrkii nämä ilmajäähyt käymään kylmänä, josta on kaikenlaista harmia.
