Porilainen Hollannissa

[Urpo ja Turpo]

Tämän päivän kohu-uutinen:

Frank Tijdemanin maailma mullistui 23. heinäkuuta 2021:
61-vuotias hollantilaismies paljastuikin 100-prosenttiseksi porilaiseksi

Hollantilaisen puheenparrestakin olisi voinut jotain päätellä.

Aihe liittyy moottoripyöräilyyn sitä kautta, että kuvassa marsilainen ajaa skootterilla.

[TimoEv]

Pirkka-lehti - lukijoiden kysymyksiä:
- Miten voin saa ruskistettua? Aina kun yritän, se ehtii sulaa ennen kuin ruskistuu, kyselee porilaisrouva.

Pori Jazz -tapahtumassa kysyi bändi konserttihallin johtajalta:
- Minkäslainen akustiikka täällä on?
- Tuanoi, tiäksää et kyll orkesteri on se ai tuanu mukanaa.

- Tuanoi, mitä ruakaa tääll mahtaa oll tarjoll? kysyi kolme porulaista Hesassa.
- Me olemme kasvisravintola, vastasi hovi.
- No se onkii hianoo. Tuanoi,  me otetaa kolme lehtipihvii.

[motomatti]

Porilaiselle lienee läheistä sukua ulvilalainen. Mutta lauseen alku on joka kerta: Ekstiähei!
Tosin tunnen vain kaksi henk. ko. paikkakunnalta. Kuitenkin vanhaa sivistyksen kehtoa. Maantieteellisesti.

[Summu]

Ei ekstiä aina aloita lausetta, kysymyslause alkaa "tuanoi"-sanalla.

[motomatti]

Pitääpä seurata vielä lähemmin ulvilalaisten ulosantia. Joo. "Tuanoin" kyllä kuullostaa jotenkin tutulta mutta sitä ei sanota yhtä korkealta ja kirkkaasti kovalla äänellä kuin mainitsemani sanonta. On sinne kutsuttu mutta nyt on ollut vähän tautia liikkeellä joten tutustuminen murrealueen tarjontaan on jäänyt kovin vähäiseksi viime aikoina.

[GinTurismo]

Onhan niitä geenejä vaihdettu vilkkaasti varsinkin sota-aikoina. Venäläiset antoivat voimakkaan geeniruiskauksen Saksan itäosiin, saksalaiset Pohjois-Suomeen. Nyt luin, että talvisodan aikaan Suomeen tuli pataljoonan verran vapaaehtoisia Tanskasta. Eivät ehtineet koskaan rintamalle, mutta kunnostautuivat tekemällä toistasataa lasta loviisalaisille naisille, joista suurimman osan miehet olivat rintamalla taisteluissa.

[motomatti]

Geenit vaeltavat ja murrealueetkin muuttuvat murteitten ohella. Sanasto nykyaikaistuu ja tavallaan latistuu mutta murteen kautta opituista lauserakenteista pidetään kiinni. Eli ei välttämättä löydy ns. markkerisanoja vaan murre onkin rakenteellinen tekijä lauseessa.
Itseäni huvitan silloin tällöin käymällä aikaisin aamulla Tampereen Tammelantorilla telttakahvilassa kuuntelemassa kun vanhat ukot keskustelevat asioista kyseisen kaupunginosan murteella kahvikupin ja viinerin äärellä. Toisinaan menee kokonaan juttu ohi kun ei vaan ymmärrä mitä sanotaan. Olen sentään syntyisin naapuripitäjästä Ylöjärveltä.

Geenien suhteen ei murre periydy mutta on vain hyväksi perimälle että pikkupaikkakunnille tulee uutta perimää riittävän kaukaa. Nykyään kansat levittäytyvät laajemmin kuin pitkään aikaan koska liikkuminen on tehty helpoksi. Ennen paettiin tauteja, sotia, nälkää, muuta kurjuutta ja vaikka ei ihan kurjaa olisikaan niin kuitenkin aidan takana nurmi on aina vihreämpää. Samaa tehdään edelleen varsin tarmokkaasti. Kaikille ei käy niin kuin elokuvassa Lieksa jossa ko. paikka ilmeni ensin suurena haaveena mutta sitten pelottavana, "liian hyvänä" paikkana. Heimo jäikin sitten ikään kuin "taivaan portille" asustelemaan. Vastaavia tarinoita on maailma täynnä kuten, esim. Tolkienin Silmarillionissa kerrotaan ihmisten ja jumalien suhteesta.