Stelvioon karkeampikuvioisia renkaita?

[Ripa]

Stelvion alkuperäinen takarengas Pirelli Scorpion Trail alkaa lähestyä vaihtokuntoa. Laittaisin mielellään jotkut karkeampikuvioiset renkaat, kun näillä alkuperäisrenkailla soratieajo on aika epävarman tuntuista. Etenkin takana näyttää olevan aika pieni välys takahaarukkaan joten karkeampien renkaiden sopivuus hiukan mietityttää. Ajotyylini on aika rauhallinen, kun alkuperäisrenkaallakin on jo ajettu yli 10500 km eli kulumiskestävyyden kannalta tämä on hyvä vaihtoehto. Olisiko Gruppolaisilla kokemuksia millaiset renkaat sopivat pyörimään ja muutenkin sekalaiseen myös sorateitä sisältävään ajoon tällaiseen raskaaseen pyörään?

[Breeze]

Miula on Gran Canyonissa Pirelli Scorpion Trail II ja olin ihan tyytyväinen hiekkatiehuimisteluihin.
Kulutusta takarengas kesti kaski Norjan keikkaa, eli reilu 10 000km
En sen karkeempaa osannut edes kaivata, koska asfaltti on kuitenkin nappularenkaan surma.

Jos prätkä on epävarman oloinen hiekalla, niin se ei välttämättä korjaannu karkeammalla renkaalla.
Jousitus, painopisteen korkeus, takalaukku liian takana / korkealla yms.

Mie oon aina yrittänyt laittaa takalaukun niin eteen ja alas kuin se on vain käytön kannalta mahdollista.
Toki ajan yksin, niin ei tarvii välittää matkustajan tilasta.

[repa]

Olen ajanut pari kesää Michelin Anakee Wild renkailla, hyvä soralla ja ei vierasta asfalttiakaan. Toki kuluu assulla, niinkuin nämä ns. 50/50 renkaat aina. Edellisen takarenkaan otin pois reilun kuustonnia ajettuna, pintaa oli vielä n.4mm. Etunen kestää hyvin, pari takasta.
Mutta tuollaiset kilometrit saavutetaan vain rauhallisella ajolla ilman turhaa repimistä. Tämä nykyinen satsi ei kestä kuutta tonnia, takana Lapin reissu suoria asfalttiteitä. Ja pyöränä matkaenska 220kg ja 98hv.
Lisää matkaenduro rengaskeskustelua:  matkaendurot.net

[@]

Mä olen käyttänyt Super Tenere 1200:ssa Metzelerin Karoo3:a ja nyt pari satsia Mitas 07+ Dakar-takarengasta. Tuo 6000 km on noille takarenkaille kyllä aika maksimi. Pyrin ajamaan aina sorateitä, välttelen valtateitä enkä aja koskaan hiljaa. Laitoin eilen tilaukseen Heidenau K60 Scout-kumit, jotka Super Tenere - forumilaisten kokemusten mukaan kestävät paremmin (kokoluokka 110/80-19 ja 150/70-17). Parempi kesto selittyy renkaiden rakenteella, joka on ns. bias ply.

Itse hankin renkaat täältä:

https://mprenkaat-store.com/

[Ripa]

Kiitokset kommenteista. Karkeakuvioisen renkaan nopeampi kuluminen asvaltilla on tiedossa ja olen siihen varautunut. Vastauksissa tuli esiin oikeastaan juuri niitä renkaita, joita olen itsekin ajatellut. Eiköhän niistä löydy seuraavat renkaat Stelvioon.

[motomatti]

@:ttin maininta biasply tai myös liki vastaavanlainen B-merkintäinen mutta raskaampi rengas, biasbelted, on toimiva myös raskaassa kustom-, tai matkapyörässä jolla ei ole tarkoituskaan heitellä alppitien mutkia polvi tiessä. Ehkä myös isossa matkaendurossakin silloin kun tehdään pitkää asfalttireissua. Eikä edes sen kalliimpi kuin tavanomainen rengas. Tuntuu myös kestävän kilometrejä sillä ainakin minulle tärkein ominaisuus renkaassa on sen kesto, toisena hinta ja kolmantena kohtuullinen ajettavuus.

[@]

sillä ainakin minulle tärkein ominaisuus renkaassa on sen kesto, toisena hinta ja kolmantena kohtuullinen ajettavuus.

Joku Super Teneren omistajista näkyy ajattelevan samoin. Kukaan ei ilmeisesti ole kertonut, että kysymyksessä on täysverinen enduropyörä.

[motomatti]

Itselläni on 1400 Calissa leveä auton vyörengas takana ja edessä ristikudosrengas. Laillisesti.

Mutta en noin kevyeen pyörään kuin @ on kuvaliitteeksi laittanut jos ei ole tarkoitus ajaa pitkää taivalta suoralla asfaltilla. Tuossa käy sillain kallistettaessa että rengashan nousee kulmalleen eikä ole varmastikaan vakaa. Pitoa silti voi olla koska auton renkaan kumi on pehmeämpää kuin mp-rengas. Riippuu tietysti renkaasta.

Jos käyttää auton kumia niin painoa eli massaa pitää olla että jyrkässäkään kaarteessa rengas ei nouse kulmalleen vaan kulutuspinnasta on merkittävä osa tiessä kiinni kaartamisen aikana.
Jos nousee kulmalleen, asia jonka kokeilin, ei tuntunut kivalta vaan pelottavalta sillä suuntavakaus oli epämääräinen. Savoksi sanottuna hutjakka.

Ongelman ratkaisu on siinä että rengaspaineen pitää vastata pyörän painoa niin että rengaspaine ja sen tuoma vakaus asettuu sopivasti. Mp-renkaassa ei juuri tarvitse rengaspainetta kuormaamisen vuoksi muutella mutta auton rengasta käyttäessä joutuu painetta säätämään kuorman ja hieman ajo-olosuhteidenkin mukaan.
Kova paine antaa hyvän kulun moottoritiellä ja nopeissa mutta ei suurta kallistusta vaativissa mutkissa mutta mutkatielle lähtiessä ja kevyellä kuormalla painetta voi olla monta kymmenystä vähemmän. Oman laihtumisenikin vuoksi jouduin painetta takakumista laskemaan 0,2 baaria edellisvuodesta.
Oma mittari kannattaa olla mukana. Huoltisten mittarit eivät aina ole tarkkoja.

Auton rengas kuluu matkapyörässä kuin mp-rengaskin: keskikohdalta eniten ja vasemmalta sivulta enemmän kuin oikealta. Vinoon kuluminen johtuu tien muutaman asteen poikittaiskaltevuudesta.

Rengas on myös osa mp:n jousitusta. Sen pitää pelata jousituskomponenttien kanssa yhteen eikä tehdä omiaan. Rengas litistyy kun on töyssy, taipuu sivuttain kaarteessa ja joustaa jarrutuksessakin. Siksi se on täytetty kokoon puristuvalla kaasuseoksella eikä esimerkiksi nesteellä joka ei herkästi puristu kasaan.

En usko että auton kumi ei sovellu muihin kun raskaaseen matkapyörään tai suureen kustomiin. Vauhdista ei silti tarvitse tinkiä. Mitä nyt sitten yleisellä tiellä sellaisella voi tuupata menemään...

[@]

Fakta on kuitenkin se että renkaat ovat mp:n tärkein komponentti. Niistä en lähtisi tinkimään. Toki valtateitä pitkin cruisaillessa renkaiden ominaisuuksilla ei ole väliä eikä paljon millään muullakaan. Se on tappavan tylsää puuhaa eikä vastaa käsitystäni moottoripyöräilystä.

Isoissa matkaenduroissa rengaskulut nousevat väkisinkin aika suuriksi jos ajelee 50/50 renkailla. Kuitenkin tuo renkaiden kuluttaminen soralla sudittamalla on juuri se, mikä tekee hommasta mielenkiintoisen. Ei sitä voi verrata mitenkään arkiseen cruisailuun. Kysymys on tyystin eri lajista.

[Aapo]

Fakta on kuitenkin se että renkaat ovat mp:n tärkein komponentti. Niistä en lähtisi tinkimään. Toki valtateitä pitkin cruisaillessa renkaiden ominaisuuksilla ei ole väliä eikä paljon millään muullakaan. Se on tappavan tylsää puuhaa eikä vastaa käsitystäni moottoripyöräilystä.

Isoissa matkaenduroissa rengaskulut nousevat väkisinkin aika suuriksi jos ajelee 50/50 renkailla. Kuitenkin tuo renkaiden kuluttaminen soralla sudittamalla on juuri se, mikä tekee hommasta mielenkiintoisen. Ei sitä voi verrata mitenkään arkiseen cruisailuun. Kysymys on tyystin eri lajista.

Jou!

[motomatti]

Minä kun olen oppinut tinkimään vähän kaikesta niin se on verissä.
Silloin kun ajoin isoilla ja vähän pienemmilläkin enduroilla niin ajopinta oli enimmäkseen soraa. Karheat renkaat alla. Malli oli usein "Desert"-tyyppinen. Ainakin takana. Kokoontumisajomatkaa saattoi kertyä useampi sata vaikka suorinta reittiä pääsisi alle sadan viidenkymmennen km ajolla.
Toki ihan joka ilta ajettiin jossakin päin Pirkanmaan pohjoissivulla metsäteitä ja sivuteita ihan huvin vuoksi. Asuin silloin niillä seuduin: Vilppulassa, Kuorevedellä ja sitten pidempään Mäntässä. Alueella oli useita lajin harrastajia. Siihen aikaan lennätin pääasiassa Quota 1000:sta. Mutta oli pienempiäkin ja toki katupyöriäkin. Pari ratakelpoistakin.

Isolla suoralla tiellä on ajaminen yhtä juhlaa! Mutkaisella joskus liki orgastista. Enää, näin eläkeukkona jolla on liikuntavaikeuksia ja trike siltä varalta että ei jalka nouse ison pyörän satulan yli. Mutta ajan siis edelleen mielelläni soolollakin. Vain pyörän siirtäminen omin voimin sekä liikkeelle pääseminen ja pysähtyminen on hankalaa ja potää suunnitella etukäteen.

Viimeksi perjantaina ajelin Tampereelta Kiteelle Ponuun. Reitti oli Tre - Lammi - Asikkala - Selänpää jossa söin lounasta motoristiravintolassa nimelta J. Corazon. Varsin mukava mesta. Ruokakin kohtuuhintaista. Asiakkaita oli muitakin. Kylän korkeimmalla mäellä. Ei voi olla huomaamatta.
Voisi olla mukava ajelukohde motoristiryhmällekin. https://www.facebook.com/pages/category/Restaurant/Ravintola-JCorazon-675285909595241/

Reitti jatkui siitä Tuohikottiin ja Savitaipaleelle. Tällä kertaa en kiertänyt Taipalsaaren kautta vaan ajelin 13-tietä Lappeenrantaan ja siitä oikein isoa tietä yli Vuoksen ja suoraan Kesälahdelle.
Paluu Savonlinnan kautta Juvalle - Pieksämäelle - Kangasniemelle - Joutsaan ja Korpilahdelle. Juva - Pieksämäki väli oli sunnuntaina hyvin sateista. Sieltä sitten 9-tietä Tampereelle. Isoja teitä kaikki. Tuli liki tonni mittariin lisää kilometrejä. Kulutus koko reissulla tasan 5.5 litraa sadalle, keskinopeus sekin tasan 75 km/h. Muu liikenne hidasti. Loppumatkasta tein jokusen ohituksen mutta lähinnä ohituskaistoilla. Jämsän jälkeen en niin nauttinut ja tarvitsin särkylääkettä jota en ottanut koska se tekee ajamisesta huolimatonta mutta aika kivutonta. Nautin maisemista ja joitakin kuviakin otin. Naarajärvellä sain juttukaverinkin hetkeksi ja pyörää piti selittää.

Siinä siis tapani pitää hauskaa myös ajaessa. Isollakin tiellä.

[Ripa]

Hiukan päivitystä nyt Stelviossa alla Metzeler Karoo 3 renkaat ja ainakin ensivaikutelma on positiivinen. Soratieominaisuuksiin tuli parannusta mitä tavoittelinkin. Toimivat asfaltillakin mielestäni riittävän hyvin.

Asfaltilla näissä on Karoo 3 renkaissa on melko voimakas, mutta ei varsinaisesti häiritsevä rengasäääni.

Pirelli Scorpion Trail alkuperäisrenkaiden kulumiskestävyys oli todella hyvä, kun niillä tuli ajettua 12300 km ja senkin jälkeen renkaat meni vaihtoon, kun aika lailla loppuun kulunut takarengas rikkoutui siihen painuneen metallinsuikaleen takia. Onneksi ei hajonnut äkillisesti vaan rengas alkoi tyhjenemään vähitellen, lopulta yön yli seisoessaan täysistä paineista tyhjäksi. Ilmeisesti metallisuikale oli ollut renkaassa jo pidempään ja oli vähitellen painunut läpi kulutuspinnasta.

[Ikkala]

Hiukan päivitystä nyt Stelviossa alla Metzeler Karoo 3 renkaat ja ainakin ensivaikutelma on positiivinen. Soratieominaisuuksiin tuli parannusta mitä tavoittelinkin. Toimivat asfaltillakin mielestäni riittävän hyvin.

Mulla on Quotassa tuo karoo3 nyt takana.  Vetopito pehmeällä pinnalla on mahtava ja esim sänkipellolla maa lentää komeassa kaaressa. Sivuttaispitoa se ei tunnu tarjoilevan kovinkaan paljoa, jopa quotan tehoilla tulee välillä tahattomia sivuluisuja sorateillä. Ja näyttää kuluvan sen verran nopeaa tahtia että 3-4tkm taitaa olla maksimi kun pikitietä noin30% ja loput pehmeempää pintaa.