Haaste Guzzilla ajeleville

[mosa]

Meillä on monia hianoja kokoontumispaikkoja, joiden taloudellinen tilanne on vaikeuksissa tänä korona-aikana. Yksi monista on Ruotsinkylän Gulf-asema. Hiano 70-luvun miljöön säilyttänyt huoltoaseman BAARI, josta puuttuu vain Tankki Täyteen Emilia Vile'n tiskin takana Voimme kantaa kortemme kekoon, että nuo kokoontumispaikat ovat käytössämme tämän  poikkeustilanteen jälkeenkin. Sitä varten on "perustettu" esim. mesenaatti.me, jota kautta voi itse kukin kantaa kortensa kekoon mahdollisuuksiensa mukaan. Tuon Gulfin avustusmahdollisuuden suora linkki on https://mesenaatti.me/1594/korona-aid-pelasta-gulf-baarin-tulevaisuus/. Jos muuten Siuron Koskibaarille on vastaava linkki, niin joku voisi laittaa sen tälle palstalle. Laittaisin mielellläni oman osuuteni sillekin. Olen kotoisin Siuron naapurikylästä, Linnavuoresta, ja opetellut koskikalastuksen saloihin Siuron koskella 60- ja 70-luvuilla. Ja vieläpä nauttinut ensimmäisen Baariolueni, tietysti alaikäisenä, elokuun pimenevässä illassa vuonna 1971.
mosa

[motomatti]

Koskibaari tuli minullekin tutuksi seitsemänkymmentäluvulla kun sotavaltion kamppeista siirryin lentokonemoottoritehtaalle asentajaharjoittelijaksi. Siis samaiseen Linnavuoreen. Kalastimme talvellakin Jokisjärvellä ja saamamme matikat vietiin baarin keittiöön jossa niistä keitettiin perunoiden, maidon, pippurin ja suolan kera matikkakeittoa. Sen painimeksi joimme jokuset ohrapirtelöt. Keitto ei maksanut mitään ja sitä riitti muillekin. Kävelymatka kämpille Linnavuoreen virkisti kummasti pakkasiltana.

Joskus loppuviikoista kun työt eivät Linnavuoren uumenissa isommin kiinnostaneet laitoimme jo hyvissä ajoin kellokorttiin Koskibaarin puhelinnumeron työnumeron sijaan ja leimasimme itsemme ulos. Pomokin, sitten työpäivänsä päätteeksi, saapui paikalle. Oli meitä moittivinaan. "Soppa" hänellekin maistui.

Eli täälläkin lämpimiä muistoja Siurosta.

[Henko]

Itse taas töikseni joskus sorvannut mm. letkuliittimiä Sisun dieseleihin, mutta alkoivat sitten tilaamaan jostain muualta kun hinta ei kelvannut.
Siitähän ei oo kauaakaan kun Koskibaarissa omistaja vaihtui, mutta vissiin kuitenkin parisen vuotta? Tuossa yksi päivä vain mietin kun kävin joulunpyhinä vasta avatussa baarissa Tampereella, että ei tainnut olla mikään paras aika perustaa.

[mosa]

Koskibaarin sivujen mukaan paikka on Koronan takia suljettu toistaiseksi eli ei liene edes ulosmyyntiä. Tuo avustaminen mesenaatin kautta taitaa koskea vain auki olevia toimintoja. Asiasta kolmanteen, on hauskaa, että tältäkin palstalta löytyy kavereita, joilla on elämänsä jossain vaiheessa ollut jotakin tekemistä Linnavuoren/Siuron kanssa. Isävainaani aloitti vuonna 1936 (Valmetin) lentokonetehtaalla, sitten muutama vuosi vierähti Kiestingin suunnalla ja, kun se touhu loppui, oli eläkkeelle asti (1979) Linnavuoren Valmetin palveluksessa. Asuimme vanhempiemme rakentamassa rintamamiestalossa. Niitä oli yhteensä "Ompsalla" 8 kpl. Muut tehdasalueen asuinrakennukset omisti Valmet. Kyläyhteisö oli varsin toimiva vielä 70-luvun alkupuolelle asti, kunnes alkoi tehostamiskampanjat ja tehtaan rooli "rahoittajana" alkoi hiipua.  Meitä on yhteensä kuusi sisarusta, mutta yksikään ei jäänyt kotikylään eikä Valmetille. Jahka tää kurjuus loppuu, niin munkin pitää ajella jossain välissä tiistaitapaamiseen Koskibaarissa. Josko löytyisi yhteisiä muistoja

[motomatti]

Tuossa yksi päivä vain mietin kun kävin joulunpyhinä vasta avatussa baarissa Tampereella, että ei tainnut olla mikään paras aika perustaa.

Eikä tainnut olla ainoa baari joka aloitti vuoden alussa. Nimeä en nyt muista mutta oli juttu ruokaravintolastakin joka suljettiin ylemmän tahon määräyksellä pari viikkoa auki oltuaan. Jutun mukaan rahaa oli palanut sisutukseen ja keittiölaitteisiin tavanomaista enemmän.

Entinen kantapaikkani Ohranjyvä ja pari muutakin saman omistajn baaria tai ravintolaa teki konkurssin viime vuoden lopulla. Ohranjyvä, uuden omistajan toimesta, avattiin hieman ennen koronasulkua. Mielenkiintoista nähdä pärjääkö ajan yli kunnes on taas lupa avata ovet asiakkaille. Tämä on laskujeni mukaan neljäs omistaja Ohranjyvälle alle 20 vuoden sisään.

Moni paikka on muuttunut noutoruokaa tarjoavaksi. Siis tilaus ja maksu sisään ja ovelta voi nimellä hakea pakkauksen mussutettavaa. Ei vain parhaiten toimi sellaisilla ruokalajeilla joita normaalisti ruokaravintolassa valitsen. Eli ruokaa laitetaan kotona. Onneksi rouvana on pitokokin tytär. On oppinut savokarjalaisen perusruoan reseptit varsin hyvin.

[Olavi]

Siuron Koskibaari tuli tutuksi siinä 90-luvun laman aikaan, kun silloisen tyttöystävän sisko asui siinä kävelymatkan päässä. Siurossa vietettiin muutamankin kerran iloisia iltoja ja jossain vaiheessa iltaa pistäydyttiin baarissa. Tunnelmaa voisi kuvata sellaiseksi kansankuppilan värikkääksi. Siihen aikaan vielä rööki rärysi sisätiloissa.