Vuosihuolto ikääntyneeseen Californiaan

[Vaiska]

Nyt olisi se aika vuodesta, jolloin on hyvin aikaa rassata pyörää, jottei kesällä sitten tarvitse.

Mitkä ovat sellaisia osia etenkin moottorissa, jotka kuluvina olisi syytä vaihtaa, kun kyseessä on noin 100 000 km ajettu California 1100 EVi vuosimallia 2004? Tarkoitus on pitää pyörä edelleenkin ajokunnossa, joten kaikki epäilyttävä voidaan vaihtaa.

Ja sitten toinen kysymys: Missä vaiheessa ollaan siinä tilanteessa, että korjaamisen ja ajamisen suhde muuttuu epäedulliseksi eikä kauemaksi uskalla enää lähteä? Varmaan ainakin 150 000 km menee, jos ei mitään yllättävää satu.

[TunturiTT]

Venttiilinohjurit ja kaasuläpän tps sekä kaasuläpän "laakerointi" varmaan ekana kypsyy.
Aiheuttavat ensi alkuun lähinnä epämääräistä poksumista siellä täällä, kierrosten seilaamista ja huonoa käynnistyvyyttä/käyntiä. Hyvällä huoltohistorialla oireiden muodostuminen ottaa kauemmin. Laatikkoon ja perään tuo huollon kunnollisuus osuu vielä enemmän. Hyvillä öljyillä ajallaan tehdyt huollot takaavat mielenrauhaa.

[motomatti]

Kytkinlevyt antavat periksi jossain vaiheessa. Riippuu kovasti ex-kuskien ajotavoista. Jos kytkin alkaa tarttumaan ja irrottamaan epämääräisesti on kytkinkeskiössä kulumaa.
TTT mainitsi venttiilinohjurit. Niiden kuluneisuus on havaittavissa yleensä käynnistyksen jälkeen. Savuttaa sinistä savua pakoputkista. Yleensä toisesta enemmän. Venttiilit maksavat noin satasen mutta aina niitä ei tarvitse uusia. Tiivistesarja moottoriin noin 60€, kansityö molempiin kansiin noin 150€. Suosittelen ohjurien holkitusta eli ei tarvita uusia ohjureita. Samalla kannattaa vaihtaa männänrenkaatkin. Parempi aikaisin kuin myöhään. Kuluneet männänrenkaat voivat aiheuttaa öljyn kulutusta ja savutusta kiihdyttäessä tasakaasuajon jälkeen. Pistä herkkänokkainen kaveri ajamaan takanasi niin hän kertoo haiseeko palaneelle öljylle. Kansi- ja mäntäremontti ei edellytä moottorin irrotusta vaan sen voi tehdä moottori paikoillaan. Tankki kannattanee kuitenkin irrottaa ettei tule kolhuja.

Jos ei savuta ja puristuspainemittaus näyttää tasalukemaa jossain 9 bar tietämillä niin kone on tikissä. Epätasapaino paineissa sen sijaan pahenee nopeasti. Moottori myös tärisee silloin tavallista enemmän ja on tietysti vähätehoinen.

Takanavan sysäyksenvaimennin kannattaa purkaa, puhdistaa ja voidella sekä vetospoorit siellä ja perävaihteessa pestä ja voidella. Sysäyksenvaimentimessa on kumia ja lisäksi kitkavaimennin. Yleensä ei tarvita varaosia sinne mikäli pyöränlaakerit ovat kunnossa. Keskiössä laipan alla pitää olla o-rengas. Kitkavaimentimessa ei pidä olla voiteluainetta.

Kardaanin takapään holkki on helppo katsoa kun takapyörä on irti. Iskunvaimentimen alapää irti ja perävaihde irti kardaanitunnelista. Perävaihteen pikkupyörän akselissa ei saa olla säteettäistä eikä pitkittäistä laakerivälystä kylmänä.

Ohjauslaakerit kannattaa testata. Etupyörä irti ensin niin tulee tutustuttua jarruihinkin ja ohjausta kun kääntelee puolelta toisella ei saa nykiä. olla kireitä tai löysiä kohtia eikä tietysti välystä. Etupyörä paikallaan asia ei helposti selviä jos ei ole jo päässyt pahaksi.

Keulan viimeksi tehty öljynvaihto? Sitä varten keulaputket pitää irrottaa ohjauskolmioista. Alapäissä olevat tyhjennystulpat jäivät pois osasta keuloja jo viime vuosituhannella. Mutta jos on huoltokirjassa maininta niin silloin on ehkä tehtykin.
Keulan jouset voivat olla vähän väsyneet. Lievässä tapauksessa auttaa jatkoholkki jousen jatkeeksi. 20 - 40mm yleensä riittää. Jos keula ei sillä nouse normaaliasentoon niin jousetkin on hyvä vaihtaa. Keula ei saa vuotaa öljyä ulospäin.

Takaiskunvaimentimien kunto: kantaako hyvin kuormaa, jääkö heilumaan töyssyn jälkeen? Pari heilahdusta saa tehdä mutta pienempää kuin töyssy jonka yli pyörä kulki. Toki kuormakin ratkaisee. EV:ssä on melko jämäkkä jousitus ja iskunvaimennus. Pikemminkin kova kuin löllö.

Onko takajarrun lukkiutumisen estoventtiili kunnossa? Usein puuttuu sen jousi takahaarukan ja rungon väliltä.

Sähkölaitteiden ja johtimien kaikki liittimet, relepalkki ja sulakepohjat kannattaa kaikki avata, pestä tarkoituksenmukaisella puhdistusaineella, kuivata ja käsitellä suojavahalla. Sen jälkeen liittimet ja osat kiinni.

Molempien pyörien pinnojen kireyden tarkistus: joka pinnasta pitäisi lähteä sama ääni kun niitä napauttaa vaikka 10 mm:n avaimen avoimella päällä. Jos ei ole nuottikorvaa niin varmaan jollain kaverilla on. Samalla näkee onko vanteet suorat. Yhden millimetrin heitto sivuttain tai korkeussuunnassa ei ole haitaksi mutta viisi milliä aiheuttaa jo toimenpiteitä. Normaalisti heittoa ei ole.

Matkamittarin vaijerin voitelu tai vaihto uuteen. Muut vaijerit ovat moderneja joten voitelua ei tarvita. Vaijereista tarkistetaan ettei ole katkenneita lankoja eikä liike ole raskasta tai nykivää.
Kytkin säädetään vaihdelaatikon takaa siellä olevasta kytkinvivun ruuvista. Vivun irrottamalla voi tarkistaa kytkimen painelaakerin kunnon. Saattaa olla menettänyt jo parhaan kuntonsa. Vivun palautinjousta ei pidä hukata. Säätöohjeet ovat huolto- ja korjaamokirjassa. Tyhjää liikettä pitää olla muutama milli mitattuna vivun päästä. Eli kahvassa pitää löytyä alkuun pieni löysä liike.

Vaihdevivuston puslat ja nivelet voivat olla kuluneet. Kuntotesti niille.

Varmaan on paljon muutakin mutta palataan asiaan jos jotain ilmenee.

[Vaiska]

Kiitokset teille molemmille asiantuntevista vastauksista. Motomatin kanssa olen juellut livenäkin tekniikkakysymyksistä.

Joo, keulan öljyt on vaihdettu muutama vuosi sitten ja on ok. Moottori syö pikkuisen öljyä, joten täytyy varmaan mitata puristukset. Viime kevään huollon yhteydessä löytyi öjyä kytkimen kotelosta, joten sekin pitää tarkastaa.

Aloitetaan näillä ja edetään sitten lisää. Olettaisin, että ensi kesänä tulee taas 10 000 km lisää mittariin.

[motomatti]

Moottori syö pikkuisen öljyä, joten täytyy varmaan mitata puristukset. Viime kevään huollon yhteydessä löytyi öjyä kytkimen kotelosta, joten sekin pitää tarkastaa.

Kuten mainitsin niin öljy pääsee kolmea kautta palotilaan: kahdesta venttiilinohjurista ja männänrenkaiden ohi. Ihan pikkiriikkisen sitä pitää päästäkin. Muutoin ei voitelu pelaa.
Tällaista jälkeä yhdessä moottorissa: http://www.motomatti.fi/2019/04/california-adamant-kansi-ja.html
Oireet: http://www.motomatti.fi/2018/10/california-adamant-antaa-savumerkkeja.html

Tein yläkertaremontin niin kulku parani. Ei savuta mutta käyntiääni koveni. Karstoittuminen ja sen mukanaan tuonut kiinnileikkautuma saattoi pahentua sillä kyseinen pyörä on yleensä kauden aloitus- ja lopetuspyörä ja siksi käynyt myös kylmänä. Pitänee sen sen seossuhdetta tarkastella. Myös liika polttoaine karstoittaa. Täysin uuden veroinen kone odottaa varamoottorina kyseiseen kulkineeseen. Pitänee vielä tehdä RVS-käsittely ja ajaa helteellä kaupunkiajoa isoilla kierroksilla yläkertaremontin jälkeen ja katsoa hiljeneekö käynti.

Kytkintilan öljy tulee, yleensä ja useimmiten, kampiakselin takatiivisteestä mutta voi se tulla myös kytkinakselin tiivisteestä tai kytkimen työntötangon tiivisteiden ohitse. Joskus, tosi harvoin, on nokka-akselin takatulppa vuotanut. Erään kerran myös huohotinputken laipan tiiviste.
Kaksi alinta kampiakselin takalaakeripesän pulttia ulottuvat lohkon läpi, jos niissä ei ole tiivistystä niin sieltä voi tulla öljyä tihkumalla. Vain runsas öljyvuoto pilaa kytkimen.

[egon]

Jos moottoriin on vaihdeltu öljyt ajallaan, niin minusta 100 k on vasta hyvin sisäänajettu. Omaan Milleen tentiin ventiilinohjuriremontti kolminkertaisella ajomäärällä, mutta männänrenkaat on edelleen alkuperäiset. Öljyä tarvii nykyään lisätä vaihdon väliin noin puoli litraa. Jakoketju vaihdettiin varmuuden vuoksi jossain 120 k kohdalla, mutta kai sillä olisi vielä menty aika pitkästi kun säätö ei ollut vielä ihan päässä.  Venttiilinostimien kupeissa saattaa olla alkavaa rokamaa tai voi olla olemattakin, riippuu paljon siitä miten on hanatettu. Kytkin on vielä alkuperäinen ja kun käytin loodaa irti noin vuosi sitten niin tarkistin, että pintaa oli vielä jäljellä. Kytkinlevyjen ikä riippuu tietysti paljon ajon luonteesta. Ittelle ei tule taajama-ajoa juuri nimeksikään. 

Kardaanin säännöllinen huolto pitää siellä paikat kunnossa. Siellä saattaa kulahtaa spoorit loppuun jos niitä ei rasvaa säännöllisesti. Laajakulmanivelen on voidellut jokavuotisella öljyupotuksella vuodesta 1998 lähtien ja se on edelleen yli 250k:n jälkeen varsin hyvässä kunnossa. Tiedän kyllä, että oikea voitelu on purkaminen ja rasvaus, mutta en ole viitsinyt siihen vielä ryhtyä.

[Jouko S]

Joo, keulan öljyt on vaihdettu muutama vuosi sitten ja on ok. Moottori syö pikkuisen öljyä, joten täytyy varmaan mitata puristukset. Viime kevään huollon yhteydessä löytyi öjyä kytkimen kotelosta, joten sekin pitää tarkastaa.
Aloitetaan näillä ja edetään sitten lisää. Olettaisin, että ensi kesänä tulee taas 10 000 km lisää mittariin.

Perustuu 2007 Cali Vintagen käyttöön:

Jos sinulla tulee kymppitonni vuodessa, niin keulaöljyt kannattaisi vaihtaa kolmen vuoden välein, suositusten mukaan. Ja vaihto niin, että kaikki moska lähtee uusien öljyjen tieltä. Keulan alkuperäiset stefat kestivät n.70tkm ilman vuotoja. Talvisäilytykseen pari tippaa (silikoni?)öljyä pölysuojien välistä.

Puristukset voi mitata pienen öljykulutuksen vuoksi tai vaikka ihan oman mielenrauhan takia, mutta kuten Motomatti ja Egon sanoivat, moottorin pitääkin syödä öljyä, jonkin verran. 

Jos kytkimen kotelosta on löytynyt öljyä, se ei mielestäni ole välttämättä vika, jollei öljyä tule sieltä ulos jatkuvasti ja ajon jälkeenkin. Sehän voi olla myös moottoriöljyn ylitäyttöä, mikä tulee kytkinakselia myöten kytkinkoteloon ja sen alapuolelta ulos. Näin omakohtainen kokemus.. Kannattaa ehkä ennen purkua miettiä tämäkin vaihtoehto ja jos näin on käynyt, pitää olla huolellisempi öljymäärän täytössä. Välttämättä peli ei ole menetetty, ja kytkin toimii hyvin . Kytkimen oikeanlainen säätäminen lisää Guzziin mukavasti käyttömukavuutta ja sen lisäksi kytkimen huolto-ja käyttöikää. Ohjeet löytyy.. tietysti Motomatin nettisivuilta.

Jouko


 

[TunturiTT]

Keulan purku ja puhdistus ei ole mikään iso savotta. Siihen saa ekalla kerralla menemään iltapäivän. Se kaikki musta töhnä ei lähde keulasta pelkällä öljynvaihdolla. Kunnolla huolletun keulan ero huoltamattomaan voi yllättää. Pintaherkkyys ja liikkeellelähtö, tai kitkan puute siinä, on hämmästyttävää!
Kannattaa vaikka joka toinen kerta huoltaessa purkaa keula.

[motomatti]

Monesta keulasta, yleensä japanianmerkeistä, olen purkanut keuloja joista tulee sellaiset sakat että ihmettelee itsekin saati pyörän omistaja. Muutamasta Guzzistakin. Asia unohtuu helposti. Yleensä moottoriöljyt muistetaan vaihtaa ja se on useimpiin pyöriin helppo vaan ei tietyn aikavälin Guzzeihin kun se öljypohja pitää irrottaa. Kaikki eivät viitsi ja vanha suodatin jatkaa ja jatkaa...

Jostain syystä myös amerikanpyörissä, varsiinkin ikääntyneissä, on unohdettu keulan kunnon vaalinta. Mutta se ei tähän liity.

Kun ns. perusmallien isolohko-Guzzeihin vaihdetaan öljynsuodatinta ja öljypohja on irti voi tsekata venttiilinnostimien kunnon katsomalla silmällä taskulampun valossa. Jos on endoskooppi käytössä niin voi ottaa kuvia ja suurennella niitä tietokoneen ruudulla. Purkaa ei tarvitse mutta koneistoa pitää pyöritellä.

Itselläni on halpislaite kuvaukseen eikä sen piirtokyky ole kummoinen vaan ei ollut hintakaan. Sillä selviää kyllä missä kunnossa nokat ja nostimet ovat. Pitää ottaa huomioon että öljyinen osa näyttää paljon sileämmälle kuin kuiva pinta.

Tässä vanhemmalla endoskoopillani otettuja kuvia nokista ja nostimista. Moottoria ei siis tarvitse purkaa mutta nostimien kuvauksen vuoksi pitää työntötangot vapauttaa. Myös venttiilivikaepäilyt ja karstan määräarvion voi katsoa moottoria purkamatta. Ja monta muuta asiaa.

Kiinassa nämä ei paljon maksa: https://www.e-ville.com/fi/3252-endoskooppikamerat/23263-tahystyskamera-androidille-1m.html

[TunturiTT]

Mulla on kännykän jatkeeksi laitettava boroskooppi. Kuvanlaatu on ihan ok, kun katsoo reaaliajassa. Still kuvien hahmottaminen jäljestä päin vaatii hahmotuskykyä. Kyllä silläkin moottorin sisään jne näkee. Pitää vaan pitää ajatus mukana kun kuvaa. Ehkä videona voisi toimia tallenteeltakin katsellen.

[motomatti]

Sekä vanhassa että uudessa laitteessa tosiaan tuo still-kuva on heikompilaatuinen kuin eläväkuva. Mistä lie moinen johtuu. Mutta selvän saa eikä tule erityisen kalliiksi verrattuna siihen että kalvaa epäily kuluneista nostimista tai että ehtii ennen vikaantumista vaihtamaan nostimet.

Pikkulohkossa pitää aina ottaa nokka-akseli pois jos nostimia vaihtaa. Isoissa myllyissä joko sylinteri pois tai nokka-akseli pois. Molemmissa tapauksissa pitää työntötangot vapauttaa.
Voi tehdä arviota että jos nostimet ovat kuluneet ikävän näköisiksi, kuten laittamassani linkissä, kannattaako purkaa jakopää ja samalla vaihtaa jakoketju ja kiristin vaiko ottaa sylinterit pois ja samalla vaihtaa männänrenkaatkin. Sivutoimena tulee kunnostettua venttiilitkin ja mahdollisesti niiden väljistyneet ohjurit jos päätyy sylinterien irrottamiseen.
Voin kertoa että on hieman hankalampaa vaihtaa nostimia alakautta kuin että tekisi sen yläkautta jos ei pura kampiakseliakin pois.

[TunturiTT]

Pikkulohkossa vielä kannattaa koneen olla katollaan, ettei nostajat tipahda alas nokkaa ulos otettaessa.

[Breeze]

Mikä erottaa auton iskunvaimentajan moottoripyörän iskunvaimentajasta?
Miula on ooppelissa 15 vuotta ja 300 000km ajetut iskunvaimentajat, eikä ole tullut mieleen huoltaa niitä.

[TunturiTT]

Pikkuveljen Skodassa taitaa olla myös alkuperäiset, kilsoja takana 460tkm. Vaihdapa ihan mitkä tahansa iskarit, niin ei kestä samaa. Vaikka merkkiliikkeen tiskin yli ostat..

[@]

Oman kokemukseni mukaan 100K Calissa alkaa olla jo sellainen lukema, että vikoja alkaa tulla. Pakovena paloi noilla kilometreillä mutta yhdellä pytylläkin pystyy onneksi ajamaan useita satoja kilometrejä. Vaihteistosta hajosi jokin laakeri ja särki paikkoja 130K:ssa. 150K:ssa purin koneen ja uusin nokan, rupiset seuraajakupit, kytkimen, männänrenkaat ja jotain muutakin (tästä on jo aikaa en muista enää). Alakertaa ei olisi kannattanut purkaa laisinkaan mutta lohkosta sai hienon kynttilälyhdyn joulupöytään.