Brerio vai Larva

[Breeze]

Ei järkeä tai kustannuksia vaan puhdasta tunnetta.

Miula on V65Lario ja (kohta) Breva 750 ja haluan tehdä niistä yhden itselleni ja vain itselleni.
Olisihan se aika makeeta vetää Larion näköisellä prätkällä, jossa on 2003 ruiskutekniikka.

Joten, kysymys kuuluu, että kumman tekisitte.

Breva Larion vaatteilla vai Lario Brevan tekniikalla?

Jos jotain pitää pohtia, niin keula.
Brevan yksi 320 etulevy vai Larion 2X270 etulevyt.
Myös vanteet paljastaa alkuperän.
Lariossa viisi tuplapuolaa ja Brevassa kolme puolaa.

Moottori ja muu tekniikka on suunnilleen samaa, paitsi, että kuvien mukaan Brevan takajarru on toisella puolella kuin Lariossa.

Sitten on vielä se, että Breva on ruisku, jolloin Larion tankkia pitää muokata lähtö- ja paluuletkujen osalta, mutta siihen on osaava tekijä tiedossa.

[Breeze]

Mie hetken mielenhäiriössä luulin, että miusta olisi Norge/Deauville/GS-kuskiksi, mutta ei miusta ole.
Mie haluun jotain sellaista, jota ei vielä ole, ainakaan kovin monella.
Siitä syystä taas jotain aivan outoa...

[TunturiTT]

Larion tekniikka ruiskulla..

[Breeze]

Lario Brevan tekniikalla?

[Breeze]

Hitsin vitsi.
Tästä olisi pitänyt avata äänestys...

[Breeze]

Larion tekniikka ruiskulla..

Ei ollu tarkoitus jättäää tekniikkaa huomioimatta, mutta sen huomasin korjaamokäsikirjasta, esim. että Breva 750 ja Lario65 nokka-akselin numerot täsmää.
Joten vauhtipyörän kevennystä, kanavien sovitusta ja puristussuhteen nostoa on tiedossa.
Sitten Motomatti saa pureutua softaan.

[Pekka]

Lario Lariona, eikä sen Brevan pilaaminenkaan ole hyväksi.

[Breeze]

Lario Lariona, eikä sen Brevan pilaaminenkaan ole hyväksi.

Mutta kun vaihtoehtona ei ole joko tai.
On vain toinen vaihtoehto.

[ALi]

En ole puolesta enkä vastaan. Laitan vain mallikuvat vertailua varten.

[motomatti]

Nimeni mainittiin niin pitänee ottaa kantaa. Ei olisi eka kerta kun vanha pyörä digitoidaan nykytekniikalla. Vaikka ei 750 Brevan tekniikka enää ole ihan tätä päivää mutta pidän parempana kuin nykyinen "ruisku" MIUG3.

Omia digitointeja on omassa tallissa ja muutama maailmallakin mutta merkit yleensä muuta kuin Guzzeja eikä järjestelmätkään Marellilta. Mutta peruseroja ei juurikaan ole niin isoja eri moottorinohjausjärjestelmien valmistajien välillä etteikö samalla ajatusmallilla voisi edetä. Kannattaa valita "avoimen lähdekoodin" moottorinohjaus. 15RC on sellainen. Myös 15M istuu kokoonpanoon. Se ei sisällä lambdaa eli seossuhteen tarkasteluun tarvitaan ulkopuolista järjestelmää.

Lariossa säilyttäisin Larion neliventtiilikoneen varsinkin jos siihen on jo asennettu venttiilit ja venttiilinnostimet jotka kestävät käyttöä. Alkuperäiset eivät kestä.
Siirtäisin Brevan moottorinohjauksen ihan sinällään Larioon. Eikä kyseinen toimenpide pilaa mitenkään Brevaa sillä kyllä senkin saa käymään kaasuttimilla. Toki uusi sytytysjärjestelmä tarvitaan. Vaikka Ignitech. https://www.ignitech.cz/en/vyrobky

Se missä voi tulla hieman enemmän Lariossa sovitettavaa Brevan ruiskun asennuksessa on nokka-akselin päähän tai kampiakselille sovitettava sytytys- ja ruiskutusajoitusanturointi.

Nyt en muista montako polttoaineen ulostuloa on Larion polttoainetankissa mutta jos niitä on kaksi, kuten oletan, niin yhdistelmä: vasemman puolen hana - karkeasuodatin - pumppu - hienosuodatin - paineensäädin - oikean puolen hana on varsin helppo asentaa. Reitti suuttimille lähtee hienosuodattimen jälkeen ennen paineensäädintä. Koska alkuperäinen ilmansuodatinkotelo todennäköisesti katoaa niin tankin alla on runsaasti tilaa. Helppouden vuoksi suosittelen yleisesti saatavilla olevia pre 2000 ruiskutusosia kuten ulkopuolista tarvikepumppua ja paineensäädintä.
Omia sovitelmia: http://www.motomatti.fi/search?q=polttoaineen+paineens%C3%A4%C3%A4din
Tässä oman "testipenkkini" virityksiä: http://www.motomatti.fi/2013/09/alkoholipyoran-varustus.html

Säätöön tarvitaan mielellään paikka kapeakaistaiselle lambda-anturille. Se riittää että on toisessa pakokäyrässä kunhan muuten balanssista pidetään huoli. Lämmitettävä lambda säätövaiheessa tehostaa toimintaa mutta haukkaa kyllä sähköakin lämpenemisvaiheessa. Lambda-anturin voi haaroittaa melko huoletta niin että yksi reitti menee ECUlle ja toinen pikku näyttöön mittariston kupeeseen. Visuaalinen seossignaali on helppo ymmärtää. Kapeakaistaisessa on se "vika" että se on herkkä rikkaalle seokselle ja näyttää helposti silloin laihaa joka hämmentää innokastakin säätäjää.
Suosittelen ruiskutuskomponenttien tankin ulkopuolista asennusta niin tankki säilyy vakiona.

Sähkötöitä tulee tehtäväksi ja ainakin yksi kytkentärele lisää johtosarjaan.

Koska läppärunkoja on kaksi niin niiden telineen sovittaminen Larion imukauloihin ei välttämättä onnistu enkä pysty tätä pohjalta sanomaan että sopiiko Brevan imukaula Larion kanteen suoraan. Pikkulohkoissa kun on monimutkaisempi imukaulan kiinnitys kuin muussa mallistossa. Määräävänä tekijänä, jos läppärunkojen keskinäistä rakennetta ei haluta muokata, on imukanavien etäisyys toistaan. Säkällä voi osua aika lähelle. Imukauloihin pitää saada aikaiseksi suuttimien kiinnitys. Siksi kannattaa yrittää sovittaa Brevan imukauloja Larioon. Perusrakenne näyttäisi melko samanlaiselta. Brevan kuvia: https://www.stein-dinse.biz/eliste/index.php

Varaosakuvia Lariosta: https://www.stein-dinse.biz/eliste/index.php

Säätöjuttuihin voit perehtyä GuzziDiag-ketjussa täällä Foorumilla, minun sivuillani hakusanalla "guzzidiag" ja tietenkin täältä saatavan aineiston perusteella. GuzziDiag on suomennettu mutta säätöohjelmat eivät. Se ei ole kuitenkaan tarpeen osata ihmeemmin kieliä sillä komennot ovat hyvin yksinkertaisia.

[ALi]

Larion vaatteet Brevaan ja runko sekä vanteet Larion väreihin.
Olisi valmiiksi toimiva kokonaisuus tyylikkäämmässä paketissa.
Näin sen itse toteuttaisin jos tavoitteena on ihan käyttöpyörä.
ps. Ajamallahan se kannattaisi selvittää, jos molemmat ovat siinä kunnossa.
Ajo-ominaisuudet on -85->-03 mallien välillä myöskin kehittyneet.

[TunturiTT]

Mulla on tuolla tallissa Nevadan kone ja Larion kone.  Äkkiähän noita voisi mittailla. Tuskin on suuri ongelma saada Larion hattuihin läppärunkoja. Nevadan pakoaukot ovat muistaakseni parikymmentä milliä etäämmällä. Pakoputki käy leventämällä yhdysputkea paikalleen. En ole ihan varma, että käykö kurkut ristiin, omaan konversioon olen ainakin käyttänyt Nevadan kurkkuja.
Helpoin tie lienee vaihtaa Brevan jakopää kaikkineen ja koppineen Larion koneeseen. Saa myös anturoinnin samalla.
Se neliventtiilinen on ihan eri eläin. Ei voi ominaisuuksia verrata seiskapuolikkaaseen kaksiventtiiliseen. Se alkaa toimia siellä, missä kaksiventtiilinen alkaa hengästyä. Ruiskulla tuosta saisi varmaan ensiluokkaisen ravurin.

[motomatti]

Larion vaatteet Brevaan ja runko sekä vanteet Larion väreihin.
Olisi valmiiksi toimiva kokonaisuus tyylikkäämmässä paketissa.
Näin sen itse toteuttaisin jos tavoitteena on ihan käyttöpyörä.
ps. Ajamallahan se kannattaisi selvittää, jos molemmat ovat siinä kunnossa.
Ajo-ominaisuudet on -85->-03 mallien välillä myöskin kehittyneet.

Onko ALi testannut tai ajanut pidemmänkin lenkin Lariolla?
On hieman äkkinäistä verrata sporttipyörää sellaiseen harmaaseen peruspyörään kuin Breva. Etunsa toki silläkin.

TTT kerkisikin jo liki saman kommentin heittämään. Ei nuorempi vuosimalli aina pyörää paranna.

Ymmärsin että molemmat pyörät saatettaisiin toimintakuntoon jollain aikavälillä osavaihdoilla. Siksi hieman aiheesta innostuin.

Sellainenkin "siitos" tulisi mahdolliseksi että nostaisi sen Larion koneen Brevan voimalinjan päähän ja ajaisi sillä muutoin "Brevana".
Larion runkoon ja katteisiin sitten se Brevan kone niin osat saattaisivat hyvinkin sopia yhteen.

Se harmi siinä olisi että menettäisiin Larion koneen ominaisuudet Brevan raamiin vaikka ulkonäkö olisi Larion.
Mutta kokeilun kannalta voisi olla mielenkiintoinen juttu.

[Pekka]

Jos Larion koneen haluaa "ruiskuttaa" näkisin parhaana vaihtoehtona hankkia tarvittavat osat romiksesta. En pilkkoisi toimivaa Brevaa, sillä voi
vaikka hoitaa ajelut sillä aikaa kun ruiskun asennus Larioon aiheuttaa luomisen tuskaa.
Tästä pääsee alkuun.
http://www.teilweise-motorrad.de/gebrauchtteile/rub1~Moto%20Guzzi~rub2~Breva%20750~func~anzeige~wkid~43354152823240416.html

[ALi]

Onko ALi testannut tai ajanut pidemmänkin lenkin Lariolla?
On hieman äkkinäistä verrata sporttipyörää sellaiseen harmaaseen peruspyörään kuin Breva. Etunsa toki silläkin.

En ole tuollaisella Lariolla ajanut, enkä kyllä Brevallakaan ja siksi ajaminen olisi mielestäni rakentelulle hyvä lähtökohta. Moni tekijä on rakentelijan oma makuasia - haluaako projektissa urheilullisuutta/tehoa vai mukavuutta/vääntöä jne. Ajo-ominaisuuksiksi luen myös kahvojen ja vipujen käytön keveyden, moottorin ja vaihteiston värinät, mekaaniset äänet jne. Mielessäni en laita pyöriä ns. paremmuusjärjestykseen - erilaiset pyörät erilaiseen ajoon.  Breva voisi Larion vaatteilla olla näyttävä ("tylsä") arkipyörä ja Lariosta voisi tehdä vaikka ("räväkän") scramblerin tai cafe racerin.