Jos ostaa käytetyn navigaattorin täytyy vaatia mukaan myös sarjanumero käyttäjätunnus ja tunnussana, jotta voi käyttää päivityssovellusta ja rekisteröidä laitteen uudelleen omalle nimelle. Toimitus on hiukan erilainen eri merkeillä. Edellinen käyttäjä voi myös tehdä rekisteröinnin valmiiksi ennen laitteen lähettämistä uudelle käyttäjälle, jos ei kauppaa tehdä nokitusten. Käyttäjätunnus ja tunnussana on sitten sovittava esim. puhelimessa. Rekisteröinnissä tarvitaan myös sarjanumero. Se on myyntipakkauksessa ja pienessä tarrassa laitteessa kiinni, vesitiiviissä laiteessa esim. muistikortin kumiluukun alla. Joissakin laitteissa sarjanumero on löydettävissä laitteen asetusvalikossa. Jos sarjanumero on hukassa ei saa ostaa sellaista laitetta.
Kun navia päivitetään se tehdään valmistajan siihen tarkoitukseen tekemällä sovelluksella, eikä sitä saa toimimaan ilman niitä tunnuksia ja rekisteröitymistä.
Kun päivityssovellus on tietokoneessa riittää, kun yhdistää navin ja tietokoneen USB-kaapelilla. Sovellus käynnistyy itse ja laite yhdistää itsensä nettiin ja tutkii saatavilla olevat päivitykset. Ne vaan sitten hyväksytään ja pannaan valumaan. Aikaa on varattava useita tunteja, joten kannatta tehdä se yöaikaan, vaikka ei olekaan suositeltavaa jättää vanhaa tavaraa sähköihin kytketyksi valvomatta, tulipaloriskin takia. Uusimmat navit päivittävät itsensä kuten matkapuhelin, WiFi:n yli ilman ulkoisia tietokoneita.
Matkapuhelin käy satelliittipaikantimeksi ihan hyvin. Sen paikannin ei kuluta sähköä/akkua erityisen paljoa. Ylivoimaisesti eniten puhelimen akkua kuluttaa näytön valo. Siksi kannattaa moottoripyöräkäyttöön rakentaa jonkinlainen USB-virtalähde, vaikkapa johonkin etupaneeliin, jotta tankkilaukkuun saa puhelimelle jatkuvan latauksen. Puhelimen turhat sovellukset, joita ei käytä, kannataa muutenkin poistaa. Jos niitä ei saa pois, ne voi pakkosammuttaa. Aika vanhankin puhelimen akun on kyllä ritettävä viikko yhdellä latauksella, muuten on jossain matoja.
Euroopan matkalla pidän nykyisin mukana myös varapuhelinta prepaid liittymällä varustettuna ja puhelinnumeroilla täytettynä. Viisastuin kun olin sairaalassa Ranskassa ja vain tuurilla oli ainoa puhelin säilynyt ehjänä ulosajossa. Se osoittautui todella tärkeäksi kapineeksi.
Joitakin navi malleja on jo niin vanhoja, että niihin ei saa päivityksiä. Ne muuttuvat käyttökelvottomiksi viimeistään kun seuraava karkaussekunti otetaan käyttöön. Samasta syystä navi lakkaa tilapäisesti toimimasta kun se on pitkään käyttämättä ja karkaussekunti sattuu tulemaan sillävälin voimaan. Tällöin tarvitaan päivitys. Uusimmat mallit osaavat myös huomioida karkaussekunnin jos uudelleenkäynnistys tehdään samassa paikassa kuin viimeinen sammutus. Asiassa auttaa myös alkuarvojen uudelleen asetus. Se tehdään reset napilla, jota painetaan 1 mm kellosepän ruuvitaltalla reijästä, joka on vesitiiviissä laitteessa piellä ruuvilla suljettuna USB-liittimen vieressä kumiluukun alla. Sitten koko laite on kuin kaupan hyllystä otettu ja asettelu on tehtävä alusta asti.
Karkaussekunti otettiin käyttöön viimeksi viime Uuden Vuoden yönä klo 00.00 UTC. Ihan joka vuosi sitä ei käytetä. Karkaussekunti johtuu siitä, että Tellus hidastaa pyörimisliikettään, ja jätättää kelloistamme vajaan sekunnin vuodessa. Luulisi, että sekunti ei tee suurta virhettä, mutta satelliittien avulla paikannus tapahtuu kuten ne olisivat majakoita, joilla on tunnetut paikat. Sekunnissa tuo paikka muuttuu jo 1400 metriä, siis eri paikkaan, jota navi olettaa. Kuten majakan valokoodi, satelliittikin lähettää oman tunnuksensa, mutta niihin ei mitata suuntia, kuten merellä valomajakoihin, vaan etäisyydet siten, että satellliitti lähettää myös aikamerkin atomikellostansa. Kun signaali tavoittaa navin voidaan sanoa, kauanko se on viipynyt matkalla. Se taas vastaa etäisyyttä. Kun etäisyyksiä on saatavilla vähintään kolmeen satelliittiin saadaan laskutomituksella oma paikka. Tähän periaatteeseen perustuu myös tahallinen häirintä, tekemällä ylimääräinen väärä "satelliitti". Usein kuulee sanottavan, että satelliitti paikantaa sen navigaattorin. Niin ei siis ole, eikä navi lähetä mitään (paitsi puhelin/WiFi-verkkoon), eikä satelliitti tiedä navigaattorin olemassaolosta mitään.
Onneksi häirintää tapahtuu aika harvoin ja useimmiten sotatoimialueilla, joilla se on välttämätön taistelutoimi. Terrorismin takia kuitenkin on vain ajan kysymys, milloin sitä on käytettävä syvässä rauhantilassakin. Siksi ei saa koskaan täysin luottaa sen paikannustietoon. Niin sanotaan myös käyttöohjeessa (mutta kukapa niitä lukee). Paikannukseen tarvitaa tietysti myös radiosignaali sieltä ylhäältä. Se on mikroaaltoalueella ja läpäisee huomosti esteitä. Se katkeaa tunneleissa ja parkkihalleissa ja usein myös peltikaton alla, jos ei ole isoja ikkunoita. Vähintään 3 satelliittia navin ymmärtämässä järjestelmässä täytyy olla horisontin yläpuolella ja ilman esteitä vastaanotettavissa. Aina se vaatimus ei toteudu.
Usen kuulee käytettävä satelliitipaikannuksen synonyyminä sanaa GPS-paikannus. Se on vain osa totuutta. GPS oli ensimmäinen Pentagonin käyttöönottama ja edelleen hallitsema pommikoneiden ohjausjärjestelmä. Se on saanut monia seuraajia:
GNSS = satelliittipaikannus yleensä
GPS – Yhdysvallat
GLONASS – Venäjä
Parus – Venäjä (sotilaallinen)
Galileo – EU
Beidou – Kiina
QZSS – Japani
GAGAN – Intia
Käyttämällä useita paikannusjärjestelmiä yhdessä päästään parempaan tarkkuuteen. Vaikka järjestelmät ovatkin eri valtioden hallitsemia, satelliitit kiertävät radoillansa Telluksen ympäri (toisin kuin geostationääriset TV-satelliitit) ja ovat siten globaaleja järjestelmiä. Kiina tiettävästi sammuttaa kuitenkin satelliitin signaalin silloin kun se on poissa Kiinan haluamalta alueelta. Näin voivat periaattessa tehdä kaikki muutkin satelliittien ohjauskeskukset, ilman varoitusta. Siksi on periaatteessa virhe rakentaa mitään järjestelmää perustumaan yksistään satelliitipaikannukseen.
