Kun nyt kerran on niksipirkkanurkka avattu niin laitanpa tänne tämän päivän askareen.
Kytkinkampia olen katkonut puolen kymmentä ja ovat aika kalliita, joten olen niitä korjannut. Ensin tein sellaisen salvosliitoksen, mutta oli suurtöinen. Occamin veitsen periaatteella, yksinkertaisin on yleensä paras, joten seuraavaa mallia olen muutaman tehnyt ja hyvin toimivat. Toimintaan kuuluu, että sen lisäksi, että kampi kestää käyttöä kytkinkampena, se myös katkeaa liitossaumasta siististi kaatumistapauksessa. Ja niin se tekee, on kokeiltu. Ruuvi korkkaa kierteestä ulos ja nuppi vääntyy sivuun ja jää vielä talteenkin roikkumaan. Sen voi vielä uudelleenkin korjata samalla menetelmällä.
Murtokohdat viilataan suoriksi ja kammen pituussuunnassa porataan 2,5 mm:n reikää riittävän pitkälle kumpaankin puolikkaaseen ja tehdään niihin M3 kierre. Käytetään pelkkää aloitustappia niin kierteestä tulee sopivan ahdas ja tiukka. Kierteeseen kierretään M3 ruuvi ensin toiseen puolikkaaseen jumiin asti tiukkaan ja katkaistaan kanta sopivaan tynkään. Fillarin kumia käytetään tässäkin, siitä leikataan pieni lappu ja siihen 3 mm:n reikä ja laitetaan ruuviin ja kierretään puolikkaat yhteen, kumilappu jää väliin täytteeksi ja helpottamaan murtumista. Jos ei mene sopivaan kohtaan niin viilataan hiukan ruuvittomasta puolikkaasta pois ja koitetaan uudelleen. Näin jatketaan kunnes puolikkaat asettuvat oikeaan asentoon ja tiukkaan. Fillarin kumin lapusta leikataan saksilla liika pois ja siistitään kynsileikkurilla.
Koska molemmat puoliskot lyhenevät ne eivät sitten enää ole sauman kohdalta saman kokoiset. Sitä on aivan turha yrittää piilotella. Samoin hempulilla ruuvipenkillä ja käsiporakoneella on vaikea saada poraukset täsmälleen oikeaan kohtaan, mutta pieni mittavirhe ei käytännössä haittaa. Vaikka kumitäyte täyttääkin sauman rakosen on hyvä hiukan pyöristää särmää, ettei hanskat rispaannu. Kammen pinnassa on jotain muovipinnoitetta, jota ei pidä rikkoa ruuvipenkissä, ettei tule ruma.
