Kerrassaan mainio yhteenveto ja hyvä aiheavaus siitä harrastuksen tärkemmästä osasta eli moottoripyörällä ajamisesta. Kannattaa lukea ajatuksella. Kun itse on tällainen uusmotoristi ja moottoripyöräilyn aikuisella iällä aloittanut, tuli haettua heti harrastuksen alkumetreillä oppi ajamiseen. Lisäksi olen sitä ikäluokkaa, kun mpkortti tuli auton ajokortin mukana. Ennen ensimmäistäkään oma ajoa otin muutaman ajo-opetustunnin autokoulun mp-kouluttajan kanssa. Siinä tuli perusopit. Ennakoivan ajon 2 päiväinen kurssi siihen päälle oli sitten se, joka avasi lopulta silmät sille mitä pitää osata. Pitkälti juuri niitä asioita, joita olit omalle listallesi koonnut. Erityisesti jäi mieleen jarrutusta ja väistöä koskevat koulutussessiot ja se missä katseen pitää olla. Toistoja ja toistoja, niitä tarvitaan. Niin perusasialta kuulostava asia kuin jarrutus ja sen onnistuminen, ei ole läheskään mikään itsestään selvyys. Yhtenä esimerkkinä harjoite, jossa maksiminopeus taisi olla 80 kmh, josta piti saada pyörä pysähtymään mahdollisimman nopeasti. Vasta noin 5 toiston jälkeen alkoi mennä kutakuinkin oikein. Olikohan muutama suoritus noin kymmenestä, joista ei tullut mitään sanomista kouluttajilta. Maantiellä syntyvässä äkkitilanteessa annetaan vain yksi yrityskerta tehdä asiat oikein. Lisäksi lukkiutuvat jarrut toivat siihen oman suolansa, sinistä savun pölähtelyä näytti olevan ilmassa. Näitä oppeja tulee kerrattua mielessä ja harjoiteltua erityisesti moottoriradalla, jossa voi turvallisesti kerrata perusasiota ja lähestyä oman osaamisen sekä pyörän rajoja. Itselleni vasta rataharjoittelu toi ajotekniikkaan varmuutta satojen suoritustoistojen myötä. Turvallista alkavaa ajokautta porukoille.
