California 1400 käy sopivan lämpimänä

[motomatti]

Näilläkin säillä sai "lämmöt päälle".
Laitoin jäähdyttimen kokonaan tukkoon niin johan lämpötila nousee kylmemmälläkin säällä sopiviin lukemiin. Kulutusmittarikin tykkää kun ei ole lisärikastus koko ajan päällä.

Toki säätöakin on. Hieman. Kesä näyttää onko tuketta liikaa.
http://www.motomatti.fi/2018/05/california-1400-gts-jaahdyttimen.html

Moottori vaikuttaa ajossa jäähtyvän ilman jäähdytinkennoakin kunhan on vain ajoviimaa. Kun se puuttuu niin sähköinen flekti hoitaa hommansa. Sen olen jo kokeillut. Käynnistyy kun öljyn lämpö on 136 astetta. Näkökentässä on pieni digitaalimittari joka kertoo lukemat jäähdyttimen pumpulta lähtevälle öljylle.

[motomatti]

Nyt on testattu sekin että miten käy jos kone käy oikein kuumana. Sehän jäähtyy sillä moottorinohjaus alkaa syöttämään runsaasti polttoainetta moottoriin jäähdytystarkoituksessa.

Alle 75 asteen lämmössä on vielä "ryyppy" päällä mutta kun jäähdytysnesteen lämpötila lähestyy 140 asteen lukemaa rupeaa bensiiniä kulumaan hurjasti. Liki kaksi kertaa sen mitä normaalisti. Myös jäähdytyspuhallin aktivoituu. Moottorin jäähdytysnesteen lämpötilan olisi hyvä olla 80 - 120 astetta niin taloudellisuus on parhaimmillaan.

Koko juttu löytyy tästä. Lopussa on tarinaa lämpötilasidonnaisuuksista.
http://www.motomatti.fi/2018/05/california-1400-gts-jaahdyttimen.html

[TunturiTT]

Tänään onkin hyvä tehdä verrokkitestiä, lämpötila on kuin viime kesänä eilisen paahtavan helteen jälkeen. Omakin on mukavan hiljainen helteellä, nyt aamulla taas tuttu kalkatus pannuhuoneessa.

[motomatti]

Itsekin olen lähdössä Jämsän suuntaan kohtapuoliin. Lämpömittari näyttää 11 astetta mutta todennäköisesti sää lämpenee iltapäivään mennessä. Laitanpa jäähdyttimen kokonaan tukkoon alkumatkasta.

Moottori lämpenee nopeasti käyttölämpötilaan ja lämpötila pysyy korkeana ajon aikana. Ilman kaihdinta tämänpäiväisessä lämmössä moottori kävisi alle 80 asteen lämpötilassa. Voitelu ei ole silloin parasta, lisärikastus on päällä ja moottori kuluu nopeampaa.

[TunturiTT]

Ihan mukavan kirpeät 8 astetta oli mittarissa aamulla. Sopiva keli kaikin puolin.

[motomatti]

Takaisin kotona.
Lähtiessä +13, aurinkoista.
Syyläri ummessa niin normilämpötila (+80 astetta) saavutettu 15 km ajolla. Pysähdyin tankkaamaan ja avasin kaihtimen. Moottorin lämpötila pysyi samana mutta myös nopeus oli korkeampi. Noin 100 km/h. Vastatuuli. Kulutus noin 6,5 litraa per sata km.

Palatessa +17, edelleen aurinkoista,  myötätuuli. Kaihdin auki. Moottorin lämpötila 10 km jälkeen 85 astetta. Pysyi siinä kunnes tulin kaupunkiliikenteeseen. Silloin koneen lämpötila nousi 115 asteeseen. Paluumatkan kulutus 5,6 litraa sadalle. Ilmeisesti myötätuulen ansiota ja joutui ajamaan autoliikenteen ehdoilla koska vastaantulevien autojen jono oli katkoton. Ohituksia pystyi tekemään ohituskaistaosuuksilla mutta siitä ei juuri apua ollut. Samassa jonossa kohti Tamperetta mutta muutaman auton edempänä. Vain yksi sokea autoilija paukautti eteen mökkitien liittymästä. Jatkoi sitten seitsemänkympin vauhtia ja keräsi hyvän jonon taakseen. Vaikutti hyvin kokeneelta kuljettajalta.

Testitapahtuma ei siis ollut laboratoriotasoa mutta kenties suuntaa antava.

Silloin kun mennään alle 80 asteen niin kulutus on liki kolmanneksen enemmän. Kulutusmittari näyttää silloin 7 - 9 litran kulutusta. Pyörässä on kaksi kulutusmittaustapaa: jatkuva kulutus ja hetkellinen kulutus. Edellisen kun nollaa usein saa sen näyttämään yksittäisen ajosuoritteen kulutusta. Jälkimmäinen osaa näyttää vain juuri sen hetken kulutuksen eli numerot vilistävät koko ajan.

Liitteenä kuva venttiilistä. Kuvassa se on suljettuna.
Tässä tilassa jäähdytin ei saa lainkaan jäähdyttävää ilmavirtaa.

[TunturiTT]

Kulutusnäyttö on autossa oiva varuste. Sillä oppii kyseisen ajoneuvon parhaimman kulutuksen ajotavan.

[motomatti]

Kulutusnäyttö on autossa oiva varuste. Sillä oppii kyseisen ajoneuvon parhaimman kulutuksen ajotavan.

Autossani ei ole mutta ostinkin hinnat alkaen....
Pyörää sen sijaan olen oppinut ajamaan taiten kulutuksen suhteen mittarin ansiosta.
Sittemmin kun keksin tukkia syylärin niin ajotapaa on muutettava jälleen. Nyt voi ajaa pienellä kulutuksella kovempaa. Tuleva kesä tulee olemaan siinä suhteessa mielenkiintoinen.

Ajoviiman jäähdyttävä vaikutus ajonopeueden funktiona ei ole lineaarinen.
Moottorin kuormitus/hyötysuhde on hyvin erilainen eri nopeuksilla (Ajovaihteena kuutonen.)

Jos ajaa noin 100 km/h vauhdilla suht tasaisella maaperällä on kuormitus erittäin vähäinen ja moottori pyrkii, ilman jäähdytyksen rajoittamista, käymään varsin kylmänä koska jäähdytystä on saatavana tehokkaasti. (Ajoviima)

Kun vauhtia nostaa 120 tietämiin niin kuormitus on edelleenkin lievää mutta ajoviima pukkaa edellistä enemmän. (Joku lämpöfysiikkaa taitava varmaan osaisi kertoa ilman tiheydestä ja nopeuden vaihtelun aiheuttaman ajoviiman jäähdytystehon muutoksesta.)
Kone käy entistä kylmempänä jos jäähdytystä ei rajoiteta. Moottorissa ei alunperin ole minkäänlaista termostaattia tai venttiiliä joka säätelisi jäähdytystehoa.

Moottorin polttoaineen syöttö on voimakkaasti lämpötilariippuvaista. Vain kapea lämpötila-alue 100 asteen kahta puolen on kulutuksen kannalta edullista. Myös moottorin toiminnan kannalta. Moottorinohjausjärjestelmä "ryypyttää" alle 80 asteen ja yli 120 asteen lukemissa.

Pienentääkseni moottorin lämmönhukkaa on syyläri pääosin tukossa. Ajoviima jäähdyttää sylintereitä. Ei ole olemassa mitään syytä miksi moottoria pitäisi jäähdyttää alle 80 asteen käyntilämpötilassa. Laitan senkin lämpöenergian siirtämään pyörää eteenpäin eikä lämmittämään takanatulevia.

Ulkolämpötilan muutos näkyy suoraan käyntilämpötilan muutoksessa. Siksi tarvitaan jäähdytykseen säätö. Toistaiseksi asentamani venttiili hoitaa asiaa.

Lähdenpä tästä taas "testaamaan". Ehkä tavattavissa jossain Lahden - Vääksyn - Heinolan seutuvilla. Illalla takaisin Tampereelle.

[NorgeGTL]

Pitääpä tehdä Stelviollakin tulevalla viikolla kokeiluja eli laittaa öljytikun tilalle mittari ja tukkia syylaria. Edessä kauden ensimmäiset soratieajelut eli kaikea kivaa tulossa. Renkaina Heidenau K60 sileiden Conti Trail Attackien sijaan.

[motomatti]

Pitääpä tehdä Stelviollakin tulevalla viikolla kokeiluja eli laittaa öljytikun tilalle mittari ja tukkia syylaria. Edessä kauden ensimmäiset soratieajelut eli kaikea kivaa tulossa. Renkaina Heidenau K60 sileiden Conti Trail Attackien sijaan.

Aluksi voi käyttää pahvilevyä mutta ei missään tapauksessa teippiä. Kumilenkillä kiinni suoja ja noin puolet syyläristä piiloon aluksi ettei tule yllätystä. Sitten voi säätää. Synteettisillä olioilla voi lämpöä päästää aina sinne 120 asteen tietämiin. Jos menee yli niin kummasti alkaa pohjaöljy katomaan. Eli kannattaa katsoa, hauskanpidon ohessa, että öljyä on alarajan tietämiin asti.

Vaikka K60 on melko karhea kumi niin siinä on kuitenkin keskellä linja joka rullaa kevyesti asfaltilla.
Sitten kun laittaa Stelvioon oikeat endurorenkaat joissa on harvakseltaan isoja nappuloita niin voin taata että alkaa olemaan vahvoja fiiliksiä. Quota Millellä testasin ja kulutin aika monta Desertrengas settiä mtsäteillä ja -poluilla kun oli niin hauskaa. Asfaltilla vain välttävät ominaisuudet. On vaikea saada kahta asiaa yhtä aikaa.
Mutta hauskuus soralla ja ravassa kasvaa varsin innostavaksi kun on voimaa ja painoa mitä siirtää takakumille ja siitä maapalloon. Jos ei muuta niin ennätyspitkiä rapasuihkuja. Toinen pää on se että ollaan suossa niin syvällä että tarvitaan Pekka Niska paikalle.

[NorgeGTL]

Aikaisemmat karheat Stelviossa oli Contin TKC80 mutta kun pikitietä ei voinut vältellä loputtomiin niin valkkasin hieman enemmän siihen suuntaan olevan gummin. Quotassa tuli kokeiltua takana Mitaksen C 02, joka on ihan krossirengas. Kompensoin vetopidolla suurta painoa ja lopputulos oliki se, että sillä pääsi jumiin vain entistä pahempiin paikkoihin. Kulumakin oli kohtalaista, alkuun noin 5 mm / 1000 km. Pintaa uudessa noin 20 mm ja tuossa 10 millin kohdalla rengas on käytännössä loppuun ajettu.

Raskaammassa maastoajossa Quotan öljynlämpömittari näytti yli asteikon, joka loppui 140 asteeseen... Öljynä Delvac. Stelviossa on VR1 10W-60. Pitääpä tehdä muutama lappunen ja niillä kokeilla eri säätöjä. Ensin kuitenkin testi vakiona.
.

[motomatti]

Maantieajossa, kun liike on melko tasaista laadultaan, jäähdytys toimii hyvin suht alhaisellakin nopeudella. Myös kuormitus on alhainen maantiellä. Lämpöä ei juuri synny.

Maastossa ja hitaassa nopeudessa voi tehoa olla tarve käyttää runsaastikin. Silloin ajoviima ei paljoa jäähdytä ja lämpökuormaa kertyy kovasti. Monikäyttöpyörä, kuten Quota tai Stelvio, joutuu monenlaiseen rasitukseen verrattuna maantiepyörään.

Saisiko Stelvion jäähdytinkennon taakse jäähdytinpuhaltimen, vain onko siellä jo? Liipaisulämpötila jossain 110 asteen tietämissä.

[TunturiTT]

Mitä painavampi laitos, sitä enemmän se vaatii tehoa liikkuakseen (järkevästi) maastossa. Siksipä rasittuu enemmän.

[NorgeGTL]

Ei ole flektiä Stelviossa.

[motomatti]

Ei ole flektiä Stelviossa.

Niin arvelinkin. Mahtuisiko sinne sellaisen asentamaan? Mieluimmin takapuolelle imemään mutta onpa noita etupuolellakin nähty puhaltavan. Laitteen ei tarvitse käsittää koko jäähdytintä. Ehkä neljännes riittäisi.

Asennus voi vaatia joitakin kiinnikeitä mutta sähkötyöt on helppoja. Sulake, johtoa ja katkaisin.
Ei tarvita lämpöanturia vaan vaikeassa maastossa voi katkaisimesta napsauttaa lisäjäähdytyksen päälle. Toimii myös moottori sammutettuna. Tauolla saa öljyn viileäksi, ainakin osittain.