NTX 650 renkaat

[Jani Janhunen]

Terve, ajattelin jollain aikajänteellä vaihtaa NTX:ään vähän enemmän off-road-tyyppiset kumit, onko porukoilla suosituksia, mitkä voisi toimia hyvin sekalaisessa ajossa? Kun ei tän tyyppisten renkaiden kanssa ole juurikaan tullu pelattua.. kohtuuhinta ja hyvä kulutuskestävyys plussaa. Onko esim. Heidenaun renkaista millaisia kokemuksia, esim K60-sarjasta?

Jani

[motomatti]

Kokeilin 750NTX:n kanssa kaikenlaisia renkaita mutta soralle ainoat oikeat on desert-tyyppiset 100% maastorenkaat. Katurenkailla ajelin kadulla. Välimallin kumit eivät olleet hyvät oikein missään. Kaksilla vanteilla voi säätää enemmän. Vaihtoon menee muutama minuutti ja pyörä vaihtaa luonnettaan kertaheitolla.

[TunturiTT]

Itse olen vaihtanut vastaavaan pyörään (ei Ntx) vastaavat renkaat. Omistaja sittemmin mittasi kaikki lähitienoonsa hiekkatiet tyytyväisenä. Parhaan kulutuskestävyyden saa rengaskuvio, jossa keskikannas on mahdollisimman yhtenäinen. Jos keskellä on selkeitä paloja, se kuluu portaille ja verottaa kestävyyttä.  Kun keskipala kuluu, alkaa ensin hukkua pito ja käytettävyys soralla.



edit. ennakoivan tekstinsyötön hölynpölyn korjailua..

[kvlm]

Soralla mitä rouheempi sen hauskempi (parempi) -moni ajaa Mitas C2 rossikumilla takana. itsellä (DR650 alla) hieman miedompi E10 , kulutusta ei paljon kestä 3000 tkm jälkeen vaihtoon.. Enempikin -ehkä jopa 5000 voisi päästä mutta nappula jo 3000 jälkeen niin matala ja pito uuteen verrattuna surkea.

-KG-

[Aapo]

Jos suurempi osa ajosta soralla ovat Michelin T 63 ja Conti TKC 80 oiva valinta. Toimivat myös asfaltilla, tosin kuluvat nopeasti.

[motomatti]

Ajelin "sekarenkailla" 50/50, 40/60, 60/40, sora/asfalttirenkailla mutta ei oikein mikään antanut kunnon vastetta soratie- ja maasto-olosuhteissa kunnes uskoin vanhempaa tekijää ja laitoin oikein karheat kumit alle jossa oli keskipalat järeät ja leveät lapiomaiset ja reunemmalla pienempää palaa runsaasti. Asfaltilla pystyi tekemään siirtymät nätisti ajellen mutta soratiellä aukesi uusi maailma.

Erityisesti pehmeäsoraiset metsäautotiet tuottivat tyydytystä: vauhdilla mutkaa, jalat tapeilla ja kaasulla säädellen luistokulmaa. Toki isännät eivät pitäneet kun soraa siirtyi metsän puolelle. Eli ei kahta kertaa samalle tielle.

Kunnon nappulakumi saa vasta kunnolla moottoritehon tiehen ja voiman tunto kasvaa merkittävästi verrattuna välimallin kumiin. Jos vain on mahdollisuus kokeilla niin vakuutan että tulee yllätys. Vieläpä positiivinen.

Quotalla ajelin myös osan ajoista karkeilla kumeilla mutta se oli liian raskas heitellä tosissaan mutkiin sitä vauhtia mitä sillä pääsi. Muutaman endurosafarin kävin. Niissä pääosa pyöristä oli pieniä ja ketteriä kaksitahtisia joten joutui jokaisessa kohdassa jossa oli vähänkin väännöstä hyötyä ottamaan kiinni muita.

[TunturiTT]

vauhdilla mutkaa, jalat tapeilla ja kaasulla säädellen luistokulmaa.

Pikkulohkolla ja sen välityksillä korostetut arvot jäävät suht maltillisiksi. Tuntuvat toki kovilta kun alustana on sora 

[Jani Janhunen]

Joo ei tuo mikään varsinainen raketti ole, vaikka mukava pyörä muuten onkin. Kiitoksia vastauksista, pitää surffata ATK:lla ja katsella vaihtoehtoja. 

Jani

[motomatti]

TT ja NTX -mallien ongelma on enimmäkseen takahaarukka ja sen tuenta. Joutuu antamaan tasoitusta esimerkiksi Suzuki 750DR:lle. NTX750 oli hieman tussu kulkemaan mutta V65TT antoi kyytiä senkin edestä kun sitä hiukan kiusasi. DR-kuskit saivat katsella takavaloa jos oli hiukankin tasaisempaa ajoalustaa. Missä lienee kyseinen 65TT nykyään? Viimeksi kymmenen vuotta sitten se oli Jyväskylän seudulla.

[Jani Janhunen]

Pitäisi olla Baja-mallin mukaan tehty, vähän pidempi swingi ja isolohkon perämurikka. Oma askartelunsa siinäkin. Tiettävästi Kuopion seudulla majailee ainakin kaksi TT:tä ja yksi NTX omani lisäksi.

Jani

[motomatti]

Pitkän kardaanin (Jopa suuntaistuetun) tekeminen ei ole kummoinenkaan homma ja ylimääräisiä isolohkon periä on meikäläisellä hyllyssä muutamia. Tarvitsisi kyllä olla tiuhempia kuin 7/33 tai 8/33. Ja yhden kohtuukuntoisen TT:n tai NTX:n.

Nyt on vain talliasiat persiillään kun ei ole tiloja missä ruuvata. Tosin nykyinen idea on enemmän isolohkon muokkaamisesta ihan toisenlaiseksi. Tällä kertaa vain kahdella pyörällä. Mutta aika hoitanee senkin asian sillä asioilla on taipumus järjestyä.

[TunturiTT]

Jos hyvän haluaisi, niin veistäisi takahaarukkaan samalla kaksinivelisen kardaanin. Ja leventäisi sen verran, että saisi parempia renkaita mahtumaan.

[Jani Janhunen]

Pitäisi olla hyvä paja työstövehkeineen tuohon hommaan. Mitenkähän iso ero V9:n ja perinteisen pikkulohkon swingeissä on, siinähän on käsittääkseni kaksi niveltä?

Jani

[TunturiTT]

Laatikkohan niissä on myös eri, mutta eihän se suoraan mitään sano. Ei tajunnut talvella katsoa yksityiskohtia messuilla.

[motomatti]

Jos hyvän haluaisi, niin veistäisi takahaarukkaan samalla kaksinivelisen kardaanin. Ja leventäisi sen verran, että saisi parempia renkaita mahtumaan.

Sitä tuossa yritin juuri sanoa lyhyesti.

Ihan tavalliset työstövehkeet piisaa. Alumiinijöötiä ja -putkea saa kaupasta. Suuntaistuenta peittoaisi kardaanin taipumuksen tehdä takahaarukalla omia kuvioitaan. Kuten kaikki takapäästään nivelettömän haarukkapyörän ominaisuuksista tietävät. Helkutin heijari. Tosin siihen tottuu ja kun ajaa sellaisella jossa kyseinen toiminto on niin huomaa kyllä eron.

Nyt on itsellä perinteisen kardaanin pyörä mutta sitä ennen oli vuodesta 1996 - 2015 "heijarivapaat" takahaarukat. Ensimmäisessä avokardaani ja toisessa koteloitu.

Enpä äkkiseltään löytänyt V9:n räjäytyskuvia kardaanin rakenteesta. V7 ja V7 II on rakenne kokolailla sama kuin 80-luvullakin.