Tervetuloa palstalle!
Kun on muuten kovin hiljaista, niin vastaan vaikken Nevadasta mitään kokemusta omaakaan, mutta...
Uudessa Nevadassa on sama moottori ja sama voimansiirtolinja (ja lienee sama peruskehtokin - willi arwaus) kuin 750 Brevassa. Mulla oli 2004 mallinen 750 Breva, jolla ajelin muistaakseni 15000 km. Ainoat pyörästä johtuneet ongelmat oli katkennut kytkinvaijeri ja se, että joutusin kerran tiukkaamaan välipakoputken klemmarin
. Kustannuksia noista tuli tasan nolla rahaa - kytkinvaijerin katkeamisen kattoi takuu 100%, korjaamolle kuljetuskustannuksineen. Pelitti siis tyyliin napista käyntiin ja benzinaa tankkiin. Kulutus pyöri muistaakseni 5.5 l/ 100km tietämissä.
Ymmärtääkseni tehdastakuu on 2 vuotta ja sisältää Euroopan laajuisen Assistance palvelun, joka hommaa ongelman sattuessa korjaukset ja tarvittavat kuljetukset. Ilman kustannuksia.
750 lohkossa on tosi pieni öljytilavuus, joten öljyjä joutuu tarkkailemaan usein. Pienikin kulutus näkyy heti. Koneen peruskonstruktio on vanha ja lastentaudit lienee karsiintunut jo kymmenen vuotta sitten, mutta vajailla öljyillä ajamista sekään ei kestä.
Vaihdeloota on 5 pykäläinen ja vipstaakin liike pitkähkö, ainakin sportteihin tottuneelle, erkkivitoseen en osaa verrata. Ykkösen päällemenon paikallaan ollessa joutuu opettelemaan - se vaatii usein (eritoten kylmänä) pikku luistatuksen kytkimellä samalla kun kevyesti painaa vaihdevipua alas. Tähän tottuu nopeasti ja muuten laatikko toimii mainiosti ilman välivapaita ja lonksetta.
Perän vuotamisesta en tiedä mitään. Näitä Guzzistien juttuja kun lueskelee, niin kannattaa muistaa, että moni ajaa järkyttävän / kunnioitettavan paljon matkaa taittaneilla vehkeillä.
Pyörä on kevyt ja helppo käsiteltävä, kone vääntää mukavasti jo alakierroksilla, vaikka mikään tehopannu se ei tietenkään ole. Ainakin 750 Breva oli muutenkin sellainen, että se ei tykännyt liiasta yrittämisestä. Normaaliajossa mukava ja tukeva, mutta kovavauhtisissa (120 km/h ja yli) tiukemmissa kaarteissa homma meni vähän haparoimiseksi ja tuntui jotenkin kelluvalta ja yliherkältä... uskoin aina, että takapään iskarit vaihtamalla tuo ilmiö olisi helpottanut, mutta en koskaan ehtinyt asiaa kokeilla. Oli muuten kaupunkiajossa vaivattomin pyörä, millä olen koskaan ajanut. Easy going, no worries.
Hyvinä puolina lienee lisäksi hyvä mainita Suomen maahantuojan osaaminen ja palvelutaso, ja se, että sillä aikaa kun kaverit rasvaa kettinkejä sateen jäljiltä, pääsee kardaani-Nevadalla taivaanrannan taakse auringonlaskua ihailemaan.
/pexi
