Kovin paljon aikaa menee Heinolla kaikkien osien hankintaan. Kun vakuutusyhtiö maksaa viulut ei voida käyttää nopeampia hankintakanavia. Kaikki on kyllä lopulta tullut, mutta viive on pikemminkin kuukausia kuin päiviä. Se voi johtua "pienestä merkistä".
Huoltotarvikkeita määräaikaishuoltoja varten, siis suodattimet ja tiivisteet, otin kerralla 5 vuotta varten, kun on noita hankintahankaluuksia. Toivon lääkärin antavan luvan ajaa sen verran. Jatko on epävarmempi, mutta sen näkee sitten.
Vaikeuksia on ollut myös työn laadussa. Nekin on kyllä hoidettu lopulta, mutta ne ei ole selitettävissä "pienellä merkillä". Pa-putket ja -tankki vaihdettiin kahdesti, koska ilmeni asennusvirhe. Talvisäilytyksen aikana oli kuollut akku. Maksoin sen kiltisti, kun oli jo vanha ja huono muutenkin. Akku kyllä kuolee talven aikana, jos sitä ei ladata kertaakaan ja tämä oli 10 kuukautta Heinolla, (vietiin kesäkuussa korjattavaksi, ei tullut syksyyn mennessä valmiiksi ja jäi talvisäilytykseen). En tenttinyt kuinka hoitivat sitä.
Liikevaihtoonkin vaikuttaa tuollainen hitaus. Kun onnettomuus tapahtui toukokuun viimeisellä viikolla 2015, niin korjauksia tehtiin pari vuotta harvakseltaan, sitä mukaa kun osia saatiin ja, sekä asennusvirheitä, että tehtaan valmistusvirheitä korjailtiin. Viime kesän kuitenkin ajoin, puolet siitä lommoisella tankilla, joka syksyllä uusittiin, kun se Pisasta tuli. Männätalvena tuli, projektin viimeisenä asiana, tankin päälle liimattavat tarrat. Kohta sen jälkeen vakuutusyhtiö kertoi maksaneensa laskun.
Nyt vaan odotan lämpimiä ilmoja, että saan liimatuksi ne tarrat. Sitten on se onnettomuus käsitelty. Melko tarkkaan kaksi vuotta siis kesti. Ja arvasin silloin väärin: kuski tuli kuin tulikin kuntoon ennen kuin pyörä. Apinakin tuntuu karisseen jonnekin olkapäältä. Löytäjä saa pitää.
