Vanha puola: virtasyöppö??

[Artturi]

Morjesta,

1000SP -79:ssäni jännite laskee sytytysvirta päällä juuri sen verran, että startin solenoidi ei toisinaan jaksa toimia. Uudella startilla sama vaiva. Virta solenoidille kulkee asiallisen releen kautta. Releelle tulee " raikasta sähköä", eikä siinä ole mitattavissa jännitehäviötä. kkukinnon kunnossa. Epäilykseni virransyöjästä kohdistuu puoliin, jotka ovat todennäköisesti alkuperäiset.
Kysymykseni kuuluukin, että alkaako puola vanhemmiten päästämään virtaa läpi lisääntyvästi ja vastaavasti olisiko tuore puola taloudellisempi?
Jos näin on, saattaisi apu starttivaivaan tulla puolien uusimisesta.

[TunturiTT]

Lämpiääkö puolat?

[Artturi]

Lämpiääkö puolat?

Kyllä ne alkaa melko pian lämpimältä tuntumaan ja toinen niistä tuntuu lämpöisemmältä. En ole tohtinut niitä virta päällä alkaa grillaamaan, mutta parissa minuutissa alkaa lämpöero tuntumaan puolien välillä.
Kipinää on kyllä tullut hyvin.

[motomatti]

Sytytyspuolat ovat kytkennässä katkojan kärkien ja virtalähteen välissä. Molemmat puolat eivät voi, kunnossa ollessaan, olla kytkeytyneenä virtapiiriin. Mutta toinen voi olla jos juuri sen puolen kärjet ovat kontaktissa. Silloin sen puoleinen syö sähköä hieman, mikäli virta on päällä. Kuten kaikki tietävätkin niin kärjet ovat maadoittavalla puolella.

Puolille menee + johdot. Niissä on jännite vain siinä tapauksessa että kärjet ovat sulkeutuneena eli virtapiiri kytkettynä ja silloinkin vain kun virta-avain on käännetty päälle -asentoon. Puolat eivät voi kuluttaa virtaa jos virta ei ole päällä.

Puola kuumenee jonkin verran silloin kun virta on pidempään päällä, moottori ei käy ja kyseisen sytytyspiirin (vasen tai oikea) kärjet ovat kiinni. Muulloin ei. Kunnossa olevassa sähköjärjestelmässä, olettaen. Ajossa puola ei kuumene niin paljoa.

Jos puola kuitenkin kuumenee virta päällä ollessa eikä kärjet kiinni ollessaan ole sitä maadoittaneet niin silloin puolan ensiökäämissä on niin sanottu maavuoto. Merkitsee myös sitä että kipinä on heikko tai sitä ei ole ollenkaan eli sen puolen tulppa ei muodosta kipinää koska induktiota ei ensiö ja toisiokäämin välillä voi tapahtua kärkien kytkeytyessä irti tai kipinä on heikko jos oikosulku ensiökäämissä on lievä.

Puolan teknisissä tiedoissa on mittausohjeet käämien vastuksista. Löytynee mallin korjaamokäsikirjasta.

Yleisin syy puolan toimimattomuuteen on vuoto toisiokäämissä mutta se asia ei sisältynyt kysymykseen. Eikä se aiheuta kuumenemista. Vain kipinän puutetta.

Jos kipinä tulee hyvänä tulppaan ja käyntihäiriöitä ei ole niin puolat ovat todennäköisesti kunnossa.

Guzzi siirtyi V2 moottoreissaan 70-luvun alkupuolella kahden puolan järjestelmään yksipuolaisesta virranjakajatyyppisestä yhden kärkiparin systeemistä. Varmuus ei kuitenkaan kaksinkertaistunut. Tuli enemmän säädettävää ja lisää liikkuvia osia. Toisaalta yhdelläkin pytyllä pystyy ajamaan mutta yksipuolaisella systeemillä se ei ole mahdollista.

[TunturiTT]

Tuo puolien maadoitus kannattaa myös tarkastaa. Sekin voi olla osa syy nihkeään käynnistykseen, vaikka kärkien välissäkin kipinöi silmin nähden hyvin. Se myös aiheuttanee puolien lämpiämistä.

[motomatti]

Kunnossa olevassa järjestelmässä puolien ainoa maadoitus on katkojan kärkien kautta. Kärjissä voi olla monenlaista vikaa. Lisäksi rinnalle kytketty kondensaattori voi olla vikaantunut. Näiden vaivat paljastuvat kärkien kipinöintinä ja huonona käyntinä tai käymättömyytenä. Piirejä on kuitenkin kaksi. Olisi melko kummallista jos molemmissa sytytyspiireissä olisi samahäiriö yhtä aikaa. Siksi vikahaku on siltä osin helppoa: mitä toinen puoli tekee ja mitä toinen ei.

Sytytysongelmissa usein vika löytyy ihan muualta: järjestelmä ei saa tarpeeksi virtaa toimiakseen. Virtalukon pohja, liitokset ja johdotus voi olla vikaantunut. Jopa akun teho voi olla sillä rajoilla: jaksaa pyörittää mutta kipinää ei synny koska kaikki teho kuluu pyörittämiseen.

Puolille on ihan normaalia lämmetä. Ajossa niiden läpi kulkee suuri määrä energiaa että muutama kymmenentuhatta volttia saataisiin kipinäksi palotilaan jokaiselle puristustahdille koko ajan. Virta päällä seisottamista, kun moottori ei käy, tulee välttää. Sähköä kuluu lämmöksi turhaan. Rasitus osuu useimmiten samalle puolalle koska moottorilla on tapana pysähtyä tiettyyn asentoon. Mutta moottori voi pysähtyä myös asentoon jossa molemmat kärjet ovat auki ja silloin ei virtapiirejäkään ole muodostunut.

[millegt]

hiukan asian vierestä mutta olen ajatellut että matalamman tonti rungon takia siirryttiin virranjakajasta kaksi kärki systeemin ja laturi meni kampuran päähän, eli ajo-ominaisuudet ja kaunes meni tekniikan edelle ?

[Artturi]

Kiitos vastauksista.
 Tosiaankin katsoin jakajaan ja tässä asennossa toiset kärjet oli kiinni, mikä selittää puolien lämpöeron.  Olinpas hidas kun en heti tajunnut.
Kyllä pyörä hyvin käynnistyy, kun vain saa startin pyörimään lähtee kuin palmun alta.  Kiusana on solenoidin laiskuus, kun monesti tarvii kuminuijalla vähän hytkyttää.
Sama siis uudellakin startilla.  Tarttis saada korkeampaa jännitettä.
Vaihdanpa ensin akun ja virtalukon. Jos sais sen hiuksenhienosti paremman jännitteen.
 
Tämä vaiva on tosiaan ollut koko sen neljä vuotta, kun olen tämän pyörän omistanut.

[Aapo]

Kokeile nyt kuitenkin antaa solenoidille virtaa suoraan akulta, jos kuitenkin on herätepiirissä jotain vikaa.

[mika]

Moi !
Omassa Californiassa oli samaa vikaa. Startatessa solenoidi vaan napsui, mutta ei startannut. Vaihtelin solenoidin ja huolsin startin, ei apua. Syynä oli jännitehäviö solenoidin herätevirrassa. Virta jäi liittimiin ja muihin tötteröihin matkan varrella.
Laitoin piuhan akulta suoraan starttireleen koskettimelle syöttöpuolelle, tietysti 10A sulake väliin.
Avot toimii hienosti, ja starttaa aina.

Mika

[Artturi]

Kiitos useista hyvistä neuvoista ja vihjeistä.
Ilmeisen simppelistä vaivasta on kyse. Tulee vaan ajateltua tuota laitetta monimutkaisempana, kuin se todellisuudessa onkaan .