Kirjoittaja Aihe: Ajoarkuus  (Luettu 14168 kertaa)

motomatti

  • Viestejä: 13 491
Ajoarkuus
« : Toukokuu 07, 2017, 22:42:40 ip »
Viikolla juttelin pyörän ostaneen vanhemman ladyn kanssa ajamisesta liikenteessä.
Hän kertoi että pelottaa kun autot ajavat liian likelle, kaiteet ovat liian lähellä tien reunaa ja jalankulkijat ja etenkin polkupyöräilijät singahtelevat miten sattuu.
Tottahan hän puhui. Kysyin kuitenkin että miten on, oletko käynyt ajelemassa maaseudulla ja alueilla joissa saa ajaa likimain yksin. Hirviä taitaa olla taajemmassa kuin ihmisiä.

Ei ollut käynyt vaan harjoitellut kaupungissa mutta ei enää oikein uskalla kun on niin ahdistavaa. Maaseudulle hän ei ollut vielä arvannut lähteä. En ehtinyt häntä kunnolla valistaa miten otetaan oma tila liikenteessä. Jos väistelee koko ajan niin saa kyllä väistellä loputtomiin.

Ajattelin sitten itseäni ja kaupunkiliikennettä. Hyvinhän sinne pyörällä mahdun ja tunnen ajamisen varsin turvalliseksi. Paljon turvallisemmaksi kuin autolla. Läheskään kaikkea en ehdi autolla ajaessa havainnoimaan niin hyvin kuin pyörän päältä. Auton peileissä on rajoitusta, pakusta ei näe taapäin, (Takakameran johdin on taas poikki.) A-pylväs peittää näkymää ja pää on taempana kuin B-pylväs eli sivulle ei näe kuin kumartumalla eteenpäin. Mutta sama juttu muissakin autoissa. Ei innosta kaupunkiajo. Pyörällä menee hyvin eikä ole hämmentäviä tilanteita ollut.

Ajatus taas meni kyseiseen ladyn juttuihin. Ilmeisesti hänellä menikin aikaa pyöränsä ajamiseen eikä aikaa jäänyt tarpeeksi ympäristölle kun taas itsellä ajaminen on täysin automaattista eikä se vaadi keskittymistä ja resursseja on käytettävissä muuhun.

En osaa mieltää moottoripyörällä ajamisen oppimista omalla kohdalla mihinkään ajankohtaan. Sehän alkaa kun oppii ajamaan polkupyörällä, sitten mopedilla ja vähitellen isommilla peleillä eikä ympäristössä ollut kuin ojat ja metsää pelotteena. Ei siis tarvinnut erikseen oppia moottoripyöräilyä yhdellä kertaa liikenteen joukossa. Se vain piti opetella erikseen jälkeenpäin. Siis kaupunkiympäristö.

Toivottavasti näen kyseisen henkilön vielä niin voisin hieman opastaa.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #1 : Toukokuu 07, 2017, 23:00:40 ip »
Ajamisen helppous lähtee mielestäni siitä, että ajokin hallinta on luonnollista, eikä siihen tarvitse keskittyä. Sitten on aikaa tehdä havaintoja ympäristöstä, eikä silloin ole enää väliä, onko kaupungissa vai taajamassa. Itsekin olen harjoitellut ajoneuvon hallinnan jo ala-aseissa, niin moottoripyörä on itselleni luonnollinen raajojen jatke. Otan pyörän parkista ajan ja parkkeeraan sen. Ei tarvitse ajatella, onko nyt oikea vaihde, sammuuko tämä tai kaadanko laitoksen seuraavan linaj-auton alle.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

motomatti

  • Viestejä: 13 491
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #2 : Toukokuu 07, 2017, 23:05:17 ip »
Noin se menee. Huomiokykyä riittää itse liikenteeseen kun muu on "automaatiota".

Pekka

  • Viestejä: 1 905
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #3 : Toukokuu 07, 2017, 23:14:09 ip »
Jos opettelun vaikeus on jo päässyt unohtumaan, voi tuntemuksia palauttaa mieleen
ajamalla ajoneuvolla missä on poikkeavat hallintalaitteet. Jo käännetty vaihdekaavio saa
hetkeksi vanhat kaavat sekaisin, vielä parempaa kun lisäksi vaihde ja jarrupoljin vielä vaihtavat paikkoja.
Joskus kun olen joutunut ajamaan epäkuntoisella ajoneuvolla missä vaihteiston ja/tai
kytkimen toiminnassa on puutteita, on tuntunut samalta kun opettelisi ihan uutta ja ennekokematonta.
Sohc van Helmi.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #4 : Toukokuu 07, 2017, 23:16:55 ip »
Riittää, kun vieraassa ajoneuvossa jää esim kaasu kantamaan. Vaihteenvaihdossa kierrokset jäävät hetkeksi ylös.
Tai se perinteinen vieraan ajoneuvon kytkimen opettelu  ;D
Hyvä pyörä, parempi mieli.

GuzGuz

  • Viestejä: 1 573
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #5 : Toukokuu 07, 2017, 23:22:56 ip »
Nyky tienhoito on tuonut mielenkiintoa suorillakin ajamiseen kun saa väistellä uria.
Ei urat sinänsä juuri kunnossa olevaa pyörää hetkauta, mutta sitten kun siellä sattuu olemaan sopivan syvä isompi pitkittäinen repeämä, niin voi pyörä ohjautua hieman eri suuntaan kun oli tarkoitus.
Pari tapausta on tullut nähtyä, viimeisin viime syksyltä kun pari volttia kerien jäljistä päätellen (pellolle onneksi) oli joltain moto mennyt.

Pekka

  • Viestejä: 1 905
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #6 : Toukokuu 07, 2017, 23:33:35 ip »
Pari tapausta on tullut nähtyä, viimeisin viime syksyltä kun pari volttia kerien jäljistä päätellen (pellolle onneksi) oli joltain moto mennyt.

Kännykkäzombie

edit. Tarkoitin tällä, pitäisi ajaessa keskittyä olennaiseen, suorallakin tiellä täytyy ajoneuvoa ohjata.
Taisi olla toissavuonna kun lähiseudulla moottoripyörä ja sen kokenut kuljettaja suistuivat tieltä.
Kuljettajan mukaan ajoneuvo riistäytyi hallinnasta kun se osui tiessä olleeseen "heittoon".
Olin ajanut samasta kohdasta useasti ennen ja jälkeen haverin ja tien kunto oli mielestäni
harvinaisen hyvä, mitään vikaa en onnettomuuskohdalla tiessä havainnut.
Moottoripyörä tai auto ei reagoinut mihinkään tienpinnan epätasaisuuteen.
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 08, 2017, 06:26:59 ap kirjoittanut Pekka »
Sohc van Helmi.

Paakanan paimenpoika

  • Viestejä: 105
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #7 : Toukokuu 08, 2017, 08:35:24 ap »
Käväisin Nizzassa lomilla viime viikolla. Liikennekulttuuri on hiukkasen erilaista siellä. Ehkä kaikkea ei meidän tarvitsisi omaksua heiltä, mutta on siellä jotakin opittavaakin.
Esimerkiksi autolla kaistanvaihto ruuhkassa onnistuu. Vetoketju toimii liittymissä. Ja sitten se skootteri- ja moottoripyöräliikenne. Ruuhkassa kaksipyöräiset painavat täysillä jonojen välissä ja puikkelehtivat autojen välissä. Kuskeina on vanhoja leidejä, ukkoja, teinejä ja aikuisia. Kaikenlaisia. Ajokit ovat Vespasta muskeli Ducatiin. Suomessa vastaava touhu olisi hengelle hupaa.
Kaksipyöräinen on siellä näppärä kulkuväline. Perille pääsee nopeammin ja pyörille osoitettuja parkkipaikkoja on runsaasti. Autolle ei tahdo löytyä paikkaa.
Tuosta kaksipyöräisten nopeudesta vielä. Meillä meni autolla iltapäiväruuhkassa 500 metrin matkaan tunti. Seurasin matkan edistymistä navigaattorista. Neljä tietä yhdistyi yhdeksi ja valoristeyksestä ehti ajaa yksi auto kerrallaan vasemmalle ja se jumitti koko kaistan. Kaksipyöräisiä meni tunnin aikana satoja.
Voisi olla hyvää siedätyshoitoa moottoripyöräillä viikon verran Nizzassa. Täytyypä laittaa mietintämyssyyn.

Muuten Guzzeja oli vähän. Bongasin pari liikenteessä ja yhden ihka uuden V7:n rantabulevardin parkissa.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #8 : Toukokuu 08, 2017, 10:09:07 ap »
Pari tapausta on tullut nähtyä, viimeisin viime syksyltä kun pari volttia kerien jäljistä päätellen (pellolle onneksi) oli joltain moto mennyt.

Kännykkäzombie

edit. Tarkoitin tällä, pitäisi ajaessa keskittyä olennaiseen, suorallakin tiellä täytyy ajoneuvoa ohjata.
Taisi olla toissavuonna kun lähiseudulla moottoripyörä ja sen kokenut kuljettaja suistuivat tieltä.
Kuljettajan mukaan ajoneuvo riistäytyi hallinnasta kun se osui tiessä olleeseen "heittoon".
Olin ajanut samasta kohdasta useasti ennen ja jälkeen haverin ja tien kunto oli mielestäni
harvinaisen hyvä, mitään vikaa en onnettomuuskohdalla tiessä havainnut.
Moottoripyörä tai auto ei reagoinut mihinkään tienpinnan epätasaisuuteen.

Kaverin tytär ajeli muutama viikko sitten mopoautolla katolleen. Keskittyi kännykkään ajaessaan ja auto kiipesi penkalle.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

motomatti

  • Viestejä: 13 491
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #9 : Toukokuu 08, 2017, 10:36:29 ap »
Kännykkäzombie liikenteessä.

Paljon tulee ajettua moottoritiellä välillä Lakalaiva - Elovainio eli läntistä ohitustietä Tampereelta Ylöjärvelle. Joka kerta näkee autoja jotka ajavat vaihtelevaa nopeutta yleensä alle rajoituksen ja usein vielä mutkittelevat kaistallaan. Kohdalle kun pääsee niin huomaa että kuljettajalla on auton ajaminen toisarvoinen asia. Usein kyse on nuorehkosta naisesta pikkuautossa mutta löytyy näitä myös miesväen joukosta isommistakin autoista. Öiseen aikaan näkee kun sylissä oleva puhelimen näyttö valaisee kasvot ja katse on alaspäin eikä tuulilasin suuntaan.

Paras suoritus on ollut että autoilija peruuttaa moottoritien piennarta ohi ajamaansa liittymää kohti. Moottoriteillä taajama-alueella on kuitenkin niin paljon liittymiä että pieni "sightseeing" seuraavaan liittymään tulee turvallisemmaksi kuin vastavirtaan ajaminen. Ei voi tietää mutta epäilen että tässäkin asiassa on ollut kännykän käyttö osallisena.

Havaintokyky katoaa kun on muuta mukavaa. Tästä selviää että elämä on muualla kuin tässä ja nyt sekä lisäksi autolla ajaminen ei ole kivaa kun on näennäisesti mielekkäämpää tekemistä.


TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #10 : Toukokuu 08, 2017, 11:20:11 ap »
Tällä hetkellä itselläni on autoilussa yksi haaste ylitse muiden; tasanopeuden pitäminen pidemmillä siirtymillä. Vaimon kärryssä ja edellisessä omassa autossa on/oli vakionopeudensäädin. Siihen kun tottui, niin sillä sitten tasan koko ajan ajoinkin. Nyt kun sitä ei ole, niin välillä pitää ihan keskittyä nopeuteen. Helposti pyörii välillä 70-100. Vielä kun auto on hivenen pienempi, niin moni asia vaikuttaa muutenkin nopeuden säilymiseen ja kiihtymiseen.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

LeCa

  • Viestejä: 710
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #11 : Toukokuu 08, 2017, 11:59:30 ap »
Vakkari on hiton hyvä varuste autossa. Sen käyttö lähtee ihan selkäytimestä. Samaten tuolla tonninelisatasella Guzzilla tulee käytettyä sitä aika paljon. On vaan hieman kömpelö on/off toimintoineen. Sitä kun joutuu säätämään vähän väliä, että on muun liikennevirran kanssa samassa nopeudessa, eikä ole viikseä mistä himmailisi tai nostaisi vauhtia vaikka kilsa kerrallaan.

Vääntöä on noissa nykyautossa, ihan pienissäkin, on siihen malliin, että ei vaivu vauhti täkäläisessä mäessä juuri mihinkään. Siis vakkari päällä. Tuli testattua asiaa ihan hiljakkoin Volkkarin Sportswagon Golfilla. 1,2 litran kone ja tehoja 63 kW. Hyvin pitää neulan halutulla viivalla paikassa kuin paikassa.

motomatti

  • Viestejä: 13 491
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #12 : Toukokuu 08, 2017, 12:08:34 ip »
Aikanaan kun olin vielä töissä niin työtehtäviin kuului ajaa kuorma-autoksi rekisteröityä iso pakua. Usein matka oli välillä Nokia - Lohja ja takaisin. Autossa sinänsä mitään vikaa ollut mutta isohkon moottorin ns turbokynnys oli jyrkkä ja se oli juuri 80 km/h nopeuden kohdalla viitosvaihteella. Autoa ei voinut ajaa tasakaasulla. Jos oli alle 80 ja hieman kiihdytti niin nopeus karkasi välittömästi sakkoluvuille. Sitten taas moottorijarrutusta. Tasan 80 oli mahdottomuus. Nopeuden pitäminen vaati siis huomattavasti huomiota. Tämä siis vuosituhannen vaihteen autolla. Nykyään kyseistä ongelmaa ei enää liene missään autossa.

Itsellä on ahdettu diesel käyttöpakussa ja ajaessa asiaa ei tiedä mitenkään. Ei vingu eikä nykäise. Ajaminen on kuin bensakoneella ajaisi.

Moottoripyörällä vakaan ajonopeuden pitäminen ei ole ollut ongelma. Monessa Guzzimallissa on ollut kaasukahvan yhteydessä ruuvi josta saa kaasukahvan jäykistettyä siten että se pysyy asennossaan. Ylämäkiin pitää hieman kiristää ja alamäkiin vähentää. Toimii oikein hyvin isolla moottorilla. Kaksitahtisessa tai pienimoottorisessa ei lainkaan.

Mutta nopeuden säilyttäminen vakion ei liene suurin ongelma maantieajossa moottoripyörällä. Ongelma on muut liikkujat. Jopa tahallista motoristin kiusaamista on ollut tarjolla. Ajetaan eteen ja heti jarrut kiinni. Lähinnä nuorten miesten pätemistä se ja ehkä perustuu kateuteen.

Kiusaamista ilmenee myös osittain tahattomasti. Ollaan ajavinaan kuin ei huomattaisikaan ja käännytään eteen tai ei anneta tilaa kaistanvaihtoon vaikka vilkuttaa kuinka ja yrittää esittää aikeensa. Sitten kun kysyy niin vastaukseksi tulee "en huomannut lainkaan". Niin "näkymättömiä" me olemme kun joku vain niin haluaa. Usein olen ajellut perässä että voi kysellä. Tosin harvoin pääsee jutulle.

Trike on parempi tilanottaja. Soolopyörän viereen ryhmitytään jos on itse tavallista enemmän oikealla. Triken suhteen tätä ei tapahdu. Jokin asia autoilijoissa kuitenkin on trikenkin kanssa: kaksi samaan suuntaan menevää kaistaa ja perässäni ajaa autolija tai kaksi. Pysähdyn ensimmäisenä punaisiin niin takana tulevat vaihtavat viereiselle kaistalle. Ymmärrän tämä käytöksen siten että takana on oletettu että tuo ei kiihdy riittävästi, hidastaa matkaa, vaihdan kaistaa koska pääsen ekaksi valoihin. Lopputulos on kuitenkin että olen jo kaukana, vaikkakin rajoituksen mukaan, kun autoilijat vasta kiihdyttelevät. Kotimatkalla tätä sattuu melkein päivittäin: Viinikan risteyksestä Helsingin moottoritielle kun lähdetään. Autoilijat toki näyttävät sitten viriiliytensä ajamalla reilua ylinopeutta ohitseni kun itse ajan vain 100 km/h eli säädettyä maksiminopeutta. Soolopyörällä ajellessa tätä ei tapahdu.

C.14 tarjoaa yksinkertaisen vakionopeussäätimen. Käytän sitä rauhallisen liikenteen aikana pitkillä reissuilla. Sähköinen kaasu on kevyt joten sen pitelemiseen ei vakionopeuden säädintä tarvita. Normaalisti asetan nopeuden satasen alueella mittarinopeudelle joka on hieman päälle 100. Moottoritiellä mittarinäyttämä on noin 130. Ohittamistarve kun kohtaa niin kääntää vain kaasukahvaa hieman lisää niin pääsee ohitse. Sen jälkeen päästää kaasukahvasta irti niin nopeus palautuu asetettuun. C.14 vakionopeussäädin hieman liioittelee ylämäissä. Nopeus mäen päällä on asetettua suurempi. Alamäessä asia korjautuu.

LeCa

  • Viestejä: 710
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #13 : Toukokuu 08, 2017, 13:27:18 ip »
Jep. Kyllä tuon kiloneljäsatasen vakionopeussäädin on tuollaisenakin niin hyvä, että en pois antaisi.

Autolla ajamisesta olen tehnyt sellaisien huomion, että vaivalloisesti tiellä liikkuvan auton saa parhaiten liikkumaan rivakasti ajamalla omalla autolla siitä ohi.  ;D

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Ajoarkuus
« Vastaus #14 : Toukokuu 08, 2017, 13:51:40 ip »
Vielä paremmin lähtee liikkumaan, kun ajaa PIENELLÄ autolla siitä ohi..
Hyvä pyörä, parempi mieli.