Kiiloitus

[GuzGuz]

Liikuvat alle ja kohta taas hieman huonokuntoisille baanoille pyörällä.
Mutta kysymäni pyörän huollosta& puleeraamisesta kun tuli aloitettua onko näppärää konstia keksitty pinnojen ja vanteiden pinnajuurien kiiloittamiseen / puhdistamiseen?
Rievuilla ja kromikiilto tahnoilla on päivän homma hinkata, onneksi vain pari vannetta, mutta työlästä on päästä joka väliin.
Oikotiet ei kai yleensä hyvästä, mutta olisko jollain puhalluksella esim ratkaisuja, soodakin taitaa mataksi muuttaa pinnan.
Entä puhallus vaikka vehnäjauholla tms lempeällä, kokemuksia?

[motomatti]

Pähkinärouhe saattaisi olla asiaa jos sooda vaikuttaa liian kovalta.
Itse olen ottanut rievun ja hammasharjan kouraan ja krominkiillotustahnalla käynyt vanteet läpi.

Asiaan vaikuttaa myös se ovatko pinnojen ja nippojen pinnoitus kiiltävää sinkkiä, joka ei kovasti kestä mekaanista puhdistusta. Rosteriosat eivät mekaaniseen puhdistukseen pahemmin reagoi mutta puhdistuvat kyllä. Jos perusteellista työtä haluaa niin pinnaus pitäisi purkaa. Silloin navan saa myös kuntoon helpommin.

Erään pyörän kanssa tuskailin kun edellinen omistaja oli kromatut vanteet "puhdistanut" teräsvillalla. Parin metrin päästä näyttää hyvältä mutta läheltä katsoen täynnä miljoonia naarmuja ja siten herkkä ruosteelle. Pinnoista oli sinkki irronnut samalla osittain. Onneksi ei kyse ole harvinaisista osista.

[TunturiTT]

Noissa pikkukolosissa Dremelin pienet kiillotushuopakärjet on näppäriä. Niille kun ottaa vielä omat kiillotusaineet kromille ja rosterille (eikä sekoita niitä keskenään!!), niin saa aika hyvin puhdasta. Ainakin omassa Dremelissä on kierrosten säätö, niin löytyy passeli nopeus noillekin.

[Olavi]

Juuri tuli sattumalta eilen samaa pohdittua, kun pesin Cali III pinnoja ja vanteita.  Mikä on vanteiden materiaali? Magneetti ei tunnu ottava vanteeseen, mutta silmälle tuo näyttää peltivanteelta, joka on kromattu? Pitäisi kai ensin tietää materiaali, ennen kuin alkaa käsittelyä tekemään?  Kuten edellisessä juuri tulee esille, kromi ja rosteri ovat eri asiat.

[GuzGuz]

Omassa EV:ssä ottaa magneetti kromattuihin vanteisiin ja pinnoihin.
Samoin Lafranconin kromattuihin putkiin.
Jos ei ota on vahvat syyt tulkata rosteriksi tai haponkestäväksi.
Mutta on ompa tullut vastaan rosteriseoksia joihin magneetti ottaa kiinni, ota näistä aina selvää...
Mutta jos pinta on kromia, niin kiitotusainekin selvillä.
Autosol kromitahnaa pidettäneen klassikkona ja toimivana.
Vaikka Motonetistä:
http://www.motonet.fi/fi/tuote/602419/Autosol-kromitahna-75ml
Käy ilmeisesti esim mittareiden himmentyneisiin "laseihin".

[TunturiTT]

Ferriittiseen ruostumattomaan teräkseen magneetti tarttuu. Sitä varmaan käytettäneen esim vanteissa, koska se on sitkeämpää. Martensiittinen RST ei ota magneettiin, mutta se on yleensä kovempaa ja hauraampaa tavaraa.

[Ripa]

Ruostumattomia teräksiä on markkinoilla kymmeniä eri laatuja joten niiden erottaminen aistinvaraisesti on vaikeaa. Magneettisuuden perusteella voi karkeasti erottaa ruostumattomien terästen yleisimmin käytetyn ryhmän austeniittiset ruostumattomat teräkset muista pääryhmistä ferriittisistä, martensiittisista ja duplex-teräksistä (austeniittis-ferriittisistä). Ferriittisten, martensiittisten ja duplex-terästen erottelu pelkästään magneetilla ei onnistu luotettavasti.

Austeniittiset ruostumattomat teräkset eivät ole tavanomaisessa toimitustilassa (liutushehkutettuina) magneettisia, mutta voimakkaasti kylmämuokatut tuotteet, esim. ohuet tangot voivat olla heikosti magneettisia muokkauksessa muodostuvan martensiitin takia. Ferriittiset ja martensiittiset ruostumattomat teräkset ovat magneettisia, duplex-teräkset (austeniittis-ferriitiset) ovat yleensä heikosti, mutta selvästi, magneettisia riippuen niiden ferriittipitoisuudesta.

Näistä terästyypeistä austeniittiset ovat sitkeimpiä ja niiden sitkeys säilyy hyvänä myös erittäin mataliin lämpötiloihin esim. nestetypen lämpötilaan -196°C asti. Austeniittiset ruostumattomat teräkset lujittuvat kylmämuokkauksessa voimakkaasti. Ferriittiset ruostumattomat teräkset ovat hyvin muokattavia ja helposti koneistettavia, mutta eivät lujitu muokkauksessa merkittävästi. Martensiittiset ruostumattomat teräkset voidaan karkaista ja niillä saavutetaan suurimmat lujuudet ja korkeimmat kovuudet, mutta niiden sitkeys on heikompi kuin austeniittisilla laaduilla. Duplex-teräkset ovat ominaisuuksiltaan austeniittisten ja martensititisten laatujen välillä.

http://www.outokumpu.com/en/products-properties/more-stainless/stainless-steel-types/Pages/default.aspx

[TunturiTT]

Hyyyvä. Multa tipahti austeniittiset rosterit listalta   No ne ovat lämpökäsiteltynä ei magneettisia, joten ne kyllä erottaa. Ferriittisiä rst-laatuja käytetään varmaan yleisimmin rakenteissa, kun materiaali on pääsääntöisesti austeniittista halvempaa.