30v huolto

[motomatti]

Jos alkuperäinen rattaan sokka irtosi suht ehyenä mutta on nyt lyhyt niin tee rattaan reiän reunoihin viisteet molemmin puolin ja laita alkuperäinen takaisin. Viisteisiin sen päätä on hyvä naputella "tatiksi". Siirtyy sekin homma ainakin  100.000 km päähän jos vaikka vielä kauemmaksikin.

Jos taas teit sokan poiston poraamalla niin kovasta alumiinilangasta saat korvaavan tapin. Virranjakaja ei kauheasti voimaa tarvitse. Varmaan tässä on otettu huomioon että jossain vaiheessa huoltamaton keskipakosäädin lyö jakajan jumiin ja rikkoo nokka-akselin jos ei ole murtosokkaa?

Jakajan vaihto tai korjaaminen on helpompi ja halvempi homma kuin vaurioituneen nokka-akselin ja lisäksi jakajan vaihto.

[Kurtsi]

Arvasin että Matti vastaa. Kyllä se sokka ehyenä, mutta niitin kantaa lyhyempänä lähti. Tuo upottaminen on hyvä neuvo. Kiitos taas

[Ikkala]

Jos sen verran kuitenkin että otat ylimmän männänrenkaan irti ja laitat sen sylinteriin niin saat selville onko männänrenkaan päiden välys vielä 0,4 millin tietämillä. Itsekin noita purkaneena ja todenneena että onpas hyvässä kunnossa mutta männänrenkaat ovatkin kuluneet. Sitä ei silmällä näe.

No juu. 0.5-0.55 oli päiden väli eli justiin mun kirjojen antaman asennusvälyksen 0,45 yli. Taidan uusia kun täysi rengas-satsi maksaa 35€ per puoli. Ei ihan kamalan kallista.

[motomatti]

Puhku koneessa paranee ja vaikuttanee öljynkulutukseenkin sekä ehkäisee osaltaan palotilan osien karstoittumista kun männänrenkaat ovat tiiviit.
Myös huohotusjärjestelmä pääsee vähemmällä.
Tarvinnee lyhyen sisäänajon että uudet osat asettuvat.

Jos nuo ovat alkuperäiset männänrenkaat ja välys vasta puolen millin tietämillä niin hyvin ovat kestäneet! Ilmansuodatus ja seos ovat olleet kohdallaan.

Imuventtiilin ohjurit ovat omissa "ikuisuusmoottoreissani" olleet ne kuluneemmat kun taas pakoventtiilien varsissa on ollut enemmän karstaa. Mulla on nyt yhdet kannet moottorikoneistamo Häihälässä. Pajan johtaja ja ainoa duunari sanoi osia tarjotessa että voi hieman kestää ennenkuin venttiilijohtimet on vaihdettu ja seetit ja venttiilit koneistettu. Viittasi useisiin keskeneräisiin ja alkamattomiin töihin. Itse lupasin tehdä loppuhionnat mikäli tarpeen.

Väljä venttiilinohjuri aiheuttaa kilkattavaa käyntiä ja lisäksi huonoa tiiveyttä. Myös öljyä pääsee ohjurin kautta koneeseen. Erityisesti imuventtiilin ohjurin vuoto aiheuttaa karstaisuutta. Pakoventtiilin puoleinen vuoto karstoittaa venttiilin varren ja runsaanpana tuottaa rasvaista nokea pakoputkeen.

Jos kannen imupuolen kanavassa on seinämillä karstaa kertoo se että imuventtiili ja/tai sen ohjuri vuotaa tai moottorin säädöt ovat pahasti pielessä. Imuventtiilien kunto on helppo tarkistaa ohimittauksella tai jopa vain katsomalla imukanavaan. Tällöin kaasutin/läppärunko ja imukurkku pitää irrottaa. Ohjurien välystä ei voi muutoin havaita kuin välillisistä oireista tai purkamalla.

Taanoin purkamani Libanoninkone oli jo kulumisessa pitkällä: männänrenkaiden päiden välys yli millin! Myös sylinterin seinämät olivat huonossa kunnossa ja männissä kiinnileikkautumaa mutta laitoin kuitenkin nippuun uusilla männänrenkailla. On mielenkiintoista nähdä onko siitä vielä moottoriksi vai kalahtaako jumiin hetikohta käynnistyksen jälkeen. Moottorin nykyhistoria kulkee blogissani nimellä Varamoottori.

[Ikkala]

Pakoventtiilin ohjuri tuosta oli välystynyt. Toisessa, molempia kansia en viittiny purkia kun joka tapauksessa menee näköjään koneistamolle. Imupuolen ohjuri oli tivis.

Venttiileihin liittyen, onkohan tuo kuinka työläs ja sitä kautta arvokas operaatio jos koneistaja istuttaa isommat venttiilit? Eli imu 41-->44 ja pako 36-->37.

[motomatti]

MotoJussin Jackaliin tein yhteistyössä JLM:n kanssa vastaavan muutoksen. Venttiilien mittoja en muista mutta mutta minun osalleni jäi kanavien ja mäntien koneistaminen venttiileille sopiviksi. Melkoisen määrän ns. viripurua poistin kanavista ja hieman männistäkin. Guzzin konekonstruktiosta johtuen männän paksuin kohta osuu juuri venttiilien kohdalle toisin kuin rivimottorissa.
Kannen kanavien isoksi rassaamisessa pitää huomioida muodon lisäksi myös se että ohuin kohta on imu- ja pakoventtiilien jousten alla olevien suvennysten ulkosyrjässsä. Siellä ei ole kovin montaa millimetriä ainesta. Että tarkkana kun siitä kohtaa pyörivällä viilalla päästelee. Suosittelen käyttämään työvaiheen aikana myös kokohaalaria hupulla maskin kera. Muutoin piikkisiä lastuja löytyy paikasta johon niitä viimeksi haluaisi.

Yllättäen seetirenkaita ei tarvitse vaihtaa isompiin vaan koneistusvaraa löytyy yllättävän paljon. Kyse oli 1100 Jackalista.
Kolmosessa voi olla erilainen mitoitus mutta kyllä siinäkin näyttäisi pari milliä puolelleen olevan varaa. Seetirenkaita ei kuitenkaan parane ohustaa liikaa sillä ne ovat lämpösovituksella kannessa.
Venttiilien osumisesta toisiinsa ei liene vakionokalla vaaraa.

Koneistaja ottaa tietysti osansa mutta venttiilien koolla ei liene suurikaan vaikutus hintaan koska joka tapauksessa seetejä pitää koneistaa. Nyt vain koneistetaan enemmän. Siinä ero. Hintaa tulee kanavien avartamisesta jos jätät senkin kansityön tekijän tehtäväksi. Hidasta hommaa ja alkoholia kuluu paljon.

Avartamisesta ei liene kuitenkaan suurta iloa jos ei pakoputkistoakin muuteta samassa suhteessa. Nokka-akselin ajoituksen ja noston muuttaminen lienee asiassa merkityksellisintä jos lisää potkua haluaisi. Itse keskittyisin väännön parantamiseen. Väliputki pakokäyrien väliin.

Kaasuttimet voinevat olla vakiot suutintamisesta huolimatta: hyvä käynnistyvyys ja parempi vääntömomentti alakierroksilla syntyy hieman ahtaalla kanavalla kuin kovin väljällä röörillä.

MotoJussilla saattaa olla jopa aikaa vastailla omiaan tähän pikaisesti kun on kuulemma juurikin joutoajalla Tallinnassa makumatkalla.

[TunturiTT]

On pakopuolella niin  maltillinen muutos, että ei tarvi kun sitä normaalia avarrusta putkeen. Höllemmin puhaltavat vaimentimet riittävät.
Imupuolella sen sijaan, jos haluaa saada tuosta jotain irti, kannattaa panostaa. Vaikka vähän laskeskelee oikeata kaasarikokoa, että rittääkö vakio ja filtteri hengittäväksi. Pumpulliset kaasarit kun laittaa joka tapauksessa, niin arkikäyttö ei heikkene. Huolellinen säätö päälle, niin voi arvailla kannattiko. Veikkaus: kyllä.

[motomatti]

Eiköhän tuossa ole jo isohkot kiihdytyspumpulliset kaasuttimet ihan vakiona? Ainakin minun Californioissa on olleet sellaiset. Alkuperäinen suodatin on iso pinta-alaltaan ja imukotelo tilava että kyllä sieltä puolen ilmansaanti on turvattu. Jos kovin ryhtyy imupuolta muuttamaan vaatii se nokka-akseliinkin muutoksia tai päinvastoin.

[kalina]

Helposti käy niin että alakierroksilla imukanavan virtausnopeudet jäävät liian pieniksi ja täytös siten huonommaksi kuin nykyisellään???

[motomatti]

Helposti käy niin että alakierroksilla imukanavan virtausnopeudet jäävät liian pieniksi ja täytös siten huonommaksi kuin nykyisellään???

Näinkin asian voi ilmaista mutta siinä on vain osittaistotuus. Jossain vaiheessa imupuoli käy ahtaaksi virtaukseltaan mutta se vaatii moottorilta muutakin kuin venttiilien suurentamisen.

Alakierroksilla virtaus imukanavassa on sykkivä ja painevaihtelua esiintyy jyrkästi. Sopivalla kierrosluvulla siitä on hyötyä mutta se on aika kapealla alueella. Kun kierrokset nousevat niin sykkiminen vähentyy ja virtaus tasaantuu ja nopeutuu jolloin virtauksessa on itsessään massaa sen verran että sylinterin täyttö tehostuu. Kierrosten noustessa jossain vaiheessa se ei enää riitä ja teho ei enää nouse vaikka kierrokset nousisivatkin vielä hiukan. Silloin kyllä mennään jo Guzzille epätyypillisille kierrosnopeuksille.

[Ikkala]

Eiköhän tuossa ole jo isohkot kiihdytyspumpulliset kaasuttimet ihan vakiona?

Ei ole. Tuossa on vielä ne kali kakkosen vakiot kantikkaat 30 milliset. VHBT vai mikä se oli.

Noi venttiilikoot mitä haikailin on vakiot 1100 calin venttiilit eli ne mitkä mulla on "cafecalissa". Samaisesta aparaatista ajattelin pölliä 36 dellortot. Ja siihen taas isommat kaasarit mutta se on jo eri tarinaa.

[motomatti]

Tämä selvä. Useimmiten Cali Kakkosissakin näkee pyöreitä kiihdytyspumpullisia. Mutta jos en ihan väärin muista niin mulla oli Cali T Kolmosessa kantikkaissakin kiihdytyspumput mutta ne sijaitsivat kohokammioissa. Nyt ne palvelvat 850GT:ssä Nurmon kylän puolella. Olivat vähän ajetut.

Vilkaisehan vielä sinne neulaputken alaosaan.

[TunturiTT]

Pitää noilla kuutioilla ja Calin pitkillä imukanavilla tehdä sika paljon pieleen, että virtaus seisahtuu. Niiden 36:ten pumput lienee säädettävissä? Sillä saa jo paljon apuja.

[Ikkala]

Pesin ja puunasin kaikki laatikon osat löpöllä ja jarrukliinerillä. Rautaa ei ainakaan tarvi uusia. Viitosen rattaatkin kun uudet. Kaippa tuo on niin lussu moottori ettei se paljoa vetopuolen päälle käy.

Laakereita pitää vähän miettiä, ainakin ne isot voisi uusia kun nyt on auki.

[motomatti]

Sysäysvieterikin ehjä. Sillä ja takanavan kumivaimentimella on merkittävä vaikutus rattaiden kestoon. Ja tietenkin reippaalla kaasun käytöllä. Köröttely tulee ajan mittaan kalliimmaksi.
Teillä taidetaan syödä jonkinverran jäätelöä? Mulla on vaan maustamattoman jukurtin kippoja.