Yöajoa

[GuzGuz]

Näin loppukaudesta ajoihin tulee vielä lisämauste pimeällä ajosta.
Aistit terävöityy kun karauttaa yöhön!
Nukkuu hyvin ilta-annoksella ioneja ja pimeässä pyörällä on niin skarppina että jatkuu aamukin virkeänä.
On selvää että varusteet pitää olla kylmään sopivat ja kaikki pyörät ei sovi yhtä hyvin.
Iso pleksi ja kahvalämmittimet kun calissani, niin pukeutumisesta ei ole pikkupakkasella pulmaksi.
Paksu fleece kolmikerrostakin alle ja pari kauluria (avokypärä visiirillä), ohuet villakäsineet paksumpien hanskojeni alle on riittänyt.
Villapaitaa ei ole vielä takapoksista kaivattu.
Valoa ei kai voi liikaa olla, onneksi voi ajaa pitkillä pienemmät tiet miltei koko ajan päällä kun liikenne on miltei olematonta.
Tien vieruksia kannattaa tarkkailla.
Jos silmäpareja kiiluu, niin hidastaa sopivasti varoiksi.

Ps Suosittelen vain kuivilla keleillä. Pakkanen ja vesi..

[rimpjar]

Mutta tahtoo pitemmän päälle net aistit herpaantua vaikka noita kiiluvia silmiä on tieposket täynnä.

Itse kuljen töihin tai töistä kotiin joka yö siinä 3-4 välillä ja tääll meilläpäin noita elukoita riittää, on hirviä,peuroja,villisikoja ketuista ja mäyristä puhumattakaan ja matkaakin on se 75km sivu niin muutaman reilun paniikkijarrutuksen jälkeen rupes taas auto tuntuun turvalliselta.
Ja nyt syksyllä varsinkin oli monta työmatkaa että kaikki visiirit ja pleksit oli täysin huurussa, ja muutenkin täällä ei pääse nauttimaan noista valoisista kesä öistä kun on aina öisin pimeetä.

[gringo]

Sellaisen jutun kuulin, että ainakin hirvieläimet pystyvät jotenkin reagoimaan esim. väistämällä jos motoristin vauhti on max. 70-kymppiä. Siitä suuremmat nopeudet menevät yli hilseen ja meno käy villiksi. Tietysti alhaisemmat nopeudet antavat arvokkaita sadasosia elukoille tangon molemmilla puolilla vaaratilanteessa. Itsellä kävi niin, autolla kylläkin, että peura hyppäsi pusikosta, liukastui ja kellahti, pomppasi pystyyn ja putsasi hännällään vasemman umpion mennessään. Vauhti oli jotakuinkin tuo 70- kymppiä enkä ehtinyt mitään tekemään, niin nopeasti tilanne eteni. Ja luin jostain, että peura pystyy hyppäämään pari metriä korkean esteen yli. Ilman vauhdin ottoa. Hirviaidat lienevät sen alle.

[egon]

Muulloin kuin kiima-aikana ja jahtiaikana hirvet pääsääntöisesti pysähtyvät nuuhkimaan pientareelle ennen tien ylitystä. On, meinaan sattunut useamman kerran, että olen osunut Guzzilla kohdalle kun eläin on työntänyt turpaansa näkyviin tienvieripusikosta, mutta tehnyt älkkikäännöksen minut havaittuaan. Vauhtia on ollut joka kerta normaali marssitahti. Ittellä on syntynyt vaikutelma, että hirven hälytysboxissa on jotain, mikä reagoi pyörään, mutta ei välttämättä yhtä herkästi autoon. Eihän sitä tiedä, vaikka muistuttaisin hirven mielestä karhua, ei täsmälleen, mutta sen verran että kannattaa ottaa jalat alle.

[LeCa]

Vähän samoja kokemuksia moottoripyörä/hirvi suhteesta kuin egonilla. Onneksi ei ihan lähivuosilta. Meinaan, että liian usein se kuitenkin tulee motoristinkin eteen.
Tulisiko moottoripyörissä (muissakin kun Harrikoissa) koneen ääni selkeämmin läpi elikon korviin ja kavahtaa sitä? Autoistahan ei lähde tien päällä ääntä juuri muualta kuin renkaista. Ainakaan siitä suunnasta josta hirvi tilannetta seuraa.

[motomatti]

Kokemusta on, asuttuani useilla eri maalaiskaupungeissa tai suorastaan maaseudulla, hirvieläinten suhteen liikenteessä. Pyöräni, paria poikkeusta lukuun ottamatta, ovat olleet  melkoisen kovaäänisiä. Kovaäänisten osalta hirvet ja peurat ovat väistäneet jo hyvissä ajoin takaisin metsään/pellolle eikä törmäystilanteeseen ole jouduttu.
Benellin kanssa, jossa on hyvin hiljainen käyntiääni matkavauhdissa, on ollut läheltäpititilanne. Vakiokuntoisella 1100 Brevalla tilanne päätyi törmäykseen. Siinä on hyvin hiljainen vakioputkisto. Vauhtia oli vain 60 km/h ja hirveltä irtosivat takajalat. Itseltä murtui ranne kun pidin vielä törmätessä kiinni jarrukahvasta. Väistö takakautta ei aivan onnistunut.

Myös pohjoisen porot väistävät kovaäänisempää laitetta mutta hiljaisesta eivät pahemmin perusta.

Kokemukset ovat subjektiivisiä mutta em kokemuksella voisi kuvitella että mökäputkilla metsävälit saattaisivat olla turvallisempia.

Ei liity tähän mutta kerrottakoon anekdootti: metsäsuoralla jarrutin kun näin epäilyttävää liikettä metsän reunassa. Takaa tuleva auto ohitti välittömästi ja törmäsi hirveen. Auto meni särki mutta matkustajat, nelihenkinen perhe, selvisi vähillä vammoilla.

On siis syytä epäillä jotain jos edessä menijä jarruttelee käsittämättömästi.

[TunturiTT]

On tasan tuurista kiinni, äänet eivät etupuolelle vaikuta hirvieläinten käyttäytymiseen. Anoppi ajoi Can Amillaan peuran kanssa samalle linjalle, vaikka laitoksessa oli Hindlen kova ääninen rökäri ilman killereitä. Ja kyllä raikasi. Tiedän myös muutaman muun kovaäänisellä ajopelillä ajetun hirvikolarin.

[motomatti]

Omasta puolestani ja kokemukseni johdattamana sanoisin että otan hämärälle metsävälille mieluimmin äänekkään pyörän kuin äänettömän tai muutoin hiljaisen.

Vain yhden kerran on hirvi tullut tielle päiväsaikaan. Kaikki muut kokemukset hämärässä tai pimeässä.

[klassikko]

Vaikka itse ajelenkin välillä vauhdin suhteen ns. rajoilla niin noiden eläinten takia olen pyrkinyt kokonaan välttämään ajoa hämärässä.

Sinänsä GuzGuzin idean ymmärrän. On kyllä mielenkiintoisen erilaista ajaa umpipimeässä vain ajovalon turvin.

(ihan tulee elävästi Raahen talvirallin lopputaival mieleen..)

Aikoinaan minulle tarjottiin metsään ajettua Guzzia..oli pilkkopimeässä mennyt valot! Oma Cali 2 onneksi ainoastaan mystisesti  pysähtyi eikä mennyt valot..