Daytonan öljypumppu kuulemma kuluu sököksi alle 40 tkm?

[V7Sport-Daytona]

Näin mua peloteltiin Seattlessa. Laakerointi kuulemma mietitty just ennen lounastaukoa, mistress jo mielessä.

Laakerointi surkea, jolloin kuluu 20 t mailissa kehnoksi ja joillakin on kone poikinut.
Sikäläisiin rakkineisiin laittoivat tilalle ihan Euroopasta asti jonkun Stein-Dinsen rallimallin.
Mietin notta kunhan oon taas kotosuomessa, niin syvennyn vanhaan Daytonaani joka on huilaillut tsadin tallissa ulkomailla työskentelyjen ajan.

-Veljet, mitä tästä tulisi ajatella?

Arto "nim 38 tkm ekan sarjan Daytonassa"

[DB2]

Moro,

-Täällä ekan sarjan Daytona BP-669, 1992, ajettu 30563 km.

-Jos tuo on totta ,niin "ei kiva"!

-Toisaalta en kyllä usko! Kyllä luulis, että ainakin eka-sarjassa tehtäisiin hyvää työtä.

-Itse olen Daytonalla ajellut ainakin toistaiseksi ilman ongelmia.

t. Seppo

P.S. Daytonoita ei taida liiemmin Suomessa olla vertailtaviksi...Saksasta tuodun noin 70000 km ajetun näin viime kesänä Parolan Panssarimuseon parkkipaikalla ja omistaja /kuski tuumi, että onKelmia ei ole ollut...ainakaan hänellä.

[motomatti]

Daytonasta en tiedä mutta Centauron hammaspyörävetoinen öljypumppu on seurattava kohde. Tiesin asian jo ostaessa. Olen silloin tällöin remmien vaihdon yhteydessä tarkastanut ja 80.000km kohdalla JLMeccanica laittoi uuden laakerin paremmasta aineesta öljypumppuun.

Vika ilmeni selkeästi vinona hammaskosketuksena öljypumpun akselilla ja kampiakselin päässä olevien hammaspyörien välillä. Pumpun ratas heilui selvästi. Laakerointi korjasi asian. Katson taas samalla kun uusin jakoakselin päässä olevan ison hammaspyörän. Sen kuluminen on myös huolestuttanut. Samalla vaihtuu hihnat. Kolmannet hihnat Centauroni historiassa. 40.000km ja hihnojen vaihto.

Öljypumpun asennuksesta: Öljykanava pitää täyttää öljyllä ennen käynnistystä. Onnistuu paineanturin reiän kautta. Muutoin ei paineet tahdo nousta ja kone käy kuivana.

[TunturiTT]

Pyörikös tuo neliventtiilisen öljypumppu suoraan alumiiniin poratussa reiässä?

[motomatti]

Kyllä. Samassa valussa. Ei pronssia, vain akselin mentävä läpi.

[Camn]

Tällaiset löysin rekisteritilastosta: 3 kpl Daytona KA, 1992, 1 kpl Daytona KA, 2003 ja sitten se Daytona RS, 1997. Yhden ensirekisteröintivuodeksi oli merkitty 2003. Olin kuvitellut että katittomien viimeinen mahdollinen käyttöönottovuosi oli 2002. Neljä Daytonaa ja se RS, siinä on jo 2 enemmän kun itse arvelin. Lienee harvinaisimpia Sporttiguzzeja Suomessa.

Saksassa niitä on enemmän, tässä mielipiteitä ”vihreältä Guzzipalstalla” (Daytona ja 1100Sport –painotteinen).

Jotkut nokka-akselit ja nostimet kestävät 10.000 km, toiset taas 100.000 km. Nokka-akseleita ja nostimia voi korjauttaa.  Venttiilit ja niiden ohjaimet voivat olla OK myös 100.000 km ihan kuten kaksiventtiilisien kohdalla mutta pääsääntöisesti ei.  Öljypumppu (sen laakerointi) ja pumppuhammaspyörät (välykset) on tunnettu seurattava kohta moottorissa (painemittaria ei kuulemma parane laittaa kun sen katsominen tyhjäkäynnillä ahdistaa jos öljy on kuumaa). Däs myy teettämiään (silloin kun niitä on hyllyssä) öljypumppuja, joiden valmistustoleranssi on merkittävästi pienempi kuin alkuperäisen, painehäviöt pienempiä. Öljynjäähdytin ja -termostaatti ovat suositeltavia jälkiasennusosia kuten myös joustopalat (PVM) takarenkaaseen. Ehkä myös USD keula ja 320 kiekot mikäli kyseessä on ensimmäisen sarjan peli. Toisaalta joku toinen oli sitä mieltä että Marzocchi M1R on laatukapistus joka vastaa erityisen hyvin tien epätasaisuuksiin oikeaa öljyjä ja jousia käytettäessä. Vanhan 4V koneen osat yleisesti kalliimpia kuin muiden. Keinuvivut (pitting), nokka-akselit, kiertokankien laakerit mainittiin. Joku oli onnistunut ostamaan Daytona RS:n mutta siinä oli juuri nuo venttiilikoneiston osat korjauskunnossa jo vähillä kilometreillä.

Niin että vähän "hyvää päivää kirvesvartta" - mielipiteitä suuntaan jos toiseen, kuten tapana on...

Edit28.6: http://wildguzzi.com/forum/index.php?topic=77294.0

[V7Sport-Daytona]

Moro,
mun Daytona on yksi noista kolmesta 1992 KA:sta - rekkari BP-1. Aikoinaan Teerijärven Kalle osti uutena. Minä ostin hyvin vähän ajettuna, olikohan se 96.

Tarkistelin tuota akselia 35 tkm kohdalla, kun vaihdoin hihnat. Silloin en ainakaan huomannut mitään klappia. Vai enkö vaan älynnyt epäillä tarpeeksi...
Nyt suunnittelin, että ensi talvena n.40 tkm kohdalla kaivan öljypumpun irti notta Justin Case rauhoittaa mieltä.

Meinaakko Matti, että turha ostella Stein Dinseltä uutta parempaa pumppua? Riittä kun koneistaa hyvän pronssihelan laakeriksi alkuperäiseen?

P.S sen koommin kun sun kanssa Centaurolla ja Daytonalla ynnä Aprilia Motolla ajeltiin, niin yhtään Centauroa eon ole tien päällä nähnyt.

Arto

[motomatti]

Kun se öljypumpun akselin reikä väljistyy niin samalla akselilla oleva pumpun toinen, vetävä, pumppupyörä joutuu vinoon kosketukseen toisiopyörän kanssa. Lisäksi pumpun pesä voi kulua ja vinossa oleva pumppupyörä kalvaa myös lohkosta ainetta pois. Itse hioin lohkosta isommat kraatit pois, mittasin pumppupyörien päittäisvälyksen pesäänsä nähden ja lyhensin hieman pesää hiomalla sitä tasolla. Sitten niputus, akkuporakoneella ja letkunpätkällä pyöritin pumppua niin että kanavat täyttyivät öljyllä. (Sen kyllä huomaa kun akkukone ei enää jaksa.) Viimeksi pumpun hammaspyörä paikoilleen ja loppu onkin tavanomaista asennusta. Tiivisteen jakopään koteloon olen tehnyt aina itse Bilteman materiaalista. Huulitiivisteet lähimmästä laakerikaupasta.

[TunturiTT]

Jenkit taitaa tehdä/ovat tehneet tuon pesän holkituksen kaikkiin 8v koneisiin. Voisi olla hyvä ennaltaehkäisykonsti muutenkin.

[V7Sport-Daytona]

Just tähän pitäisi keskittyä; ehkäisyyn ja terveydenhoitoon.

Eritoten näin ugrilaisten bakkanaalien aikaan

[Camn]

Huollon yhteydessä silmälläpidon alle (niille kenellä on aito alkupään Daytona):
"
Ensimmäisissä Daytona malleissa (ja Sport 1100) oli "jäykkä" reaktiotanko (ei kumipuslia päissä) takapyörän vaihteiston laipasta pyörän runkoon.  Se juonsi juurensa siitä, että Daytonaa ei ollut ajateltu alun perin ollenkaan normaaliin katukäyttöön. Myöhempiin malleihin lisättiin kumit reaktiotankoon ja takapyörään. Monet jotka ovat vaihtaneet itse reaktiotangon joustamattomaksi, eivät oli tietoisia minkälaisia voimia siihen vaikuttaa ja mitä kaikkea sen johdosta voi tapahtua.
"
http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4175.30

Edit: 6.7. "Ensimmäisen sarjan kardaanin nivelet eivät olleet rasvattavissa, siksi lisättiin suojahylsyt nivelien ympärille (sattui repeytymiä)".

[egon]

Tuosta samaisesta reaktiotangosta keskusteltiin toisen topicin alla ehkä noin vuosi sitten. Ilman kumijoustinta tulee reaktiotangon nivellaakereiden kierreosalle niin korkea jännitysvaihtelu, että se voi johtaa väsymismurtuman syntymiseen aika nopeasti. Ydintynyttä ja/tai kasvavaa väsymissäröä ei näe kierteen pohjassa paljaalla silmällä.
Tunkeumanesteelläkin tarkastus on hankalaa, koska kierteen pohjan kulma pitää mielellään kiinni kapillaarisesta väriaineesta ja antaa herkästi väärää indikaatiota. Vaurion estäminen säännöllisellä tarkastuksella on teoriassa mahdollista, mutta tuskin käytännössä. Parasta on vaihtaa kestävä reaktiotanko tuohon kohtaan kun sellaisia sentään on kaupasta saatavana.