Tuossa edellisessä linkissä onkin aika kattava selostus generaattorin rakenteesta. Jos roottorissa ei ole heittoa, kartongista tehty liuska mahtuu roottorin ja staattorin väliin joka asennossa-. Jos akselikiila on olemassa ja ehjä, eikä akseli pyöri roottorin sisällä-. Jos holkit ym. on sovitettu ja roottori ei holku akselilla, sittenkään vaikka se, tehokas magneetti kun on, pureutuu kovasti kaikkeen rautaan-. Jos roottori, joka näköjään on mahdollista asentaa myös väärin päin, on oikein päin-. Jos koko hoito on puhdistettu kunnolla, varsinkin rautajauhosta, joka voi jopa oikosulkea magneettivuon-. Niin sitten voi pyörittää sitä käämin ulostulojohdot irrallaan ja vaihtojännitemittariin kytkettynä. Siitä pitäisi tulla n. 80 V vaihtosähköä, kierroksista riippuen. Jos ilmarako on tuon kuvan vaurion johdosta suurentunut, sähköä kyllä tulee, varmaan riittävästikin, mutta maksimiteho, wattimäärä, on hiukan alentunut.
Jotenkin näyttää kuin tuo kuluma olisi jo vanhempaa perua. Ehkä joku joskus on koonnut sen väärin? Ei ole niin kiiltävä se vauriokohta.
Johtojen liitoksia ei kuvassa näy. Ne kannattaa tarkastaa, ohmimittari kiinni ja varovaista nitkutusta. Voi olla sellainen toimii-eitoimi-toimii liitos/juotos käämin päästä kytkentäjohtimeen. Tuo vika tuntuu oireilleen vähän epämääräisesti. Jos käämien emali on kulunut paljaalle kuparille kannattaa lakata ne selluloosalakalla kaikkialta minne saa lakkaa imutettua.
Liittimissäkin on, vanhoissa varsinkin, itse liittimen kontaktielementin ja johtimen välillä katkoksen mahdollisuus muoviholkin piilossa. Kontaktipinnat tietysti jokainen osa puhdistaa.
Kun kerroit valosta, joka ei toimi, tarkoititko pyörän ajo- ym. valoja, vai latauksen merkkivaloa? Latausvalohan on tehty niin, että se syttyy kun akkujännite on latausjännitettä korkeampi. Näissä kestomagneettilaturi systeemeissä latausvalo sytytetään ECUn toimesta ja vanhoissa laitteissa omalla releellään. Kun akku tyhjenee tarpeeksi ei latausvalokaan ehkä toimi johdonmukaisesti.
Kestomagneettigeneraattorin vaihtosähkö tasasuunnataan diodisillalla, ja säädetään 14,4V:n paikkeille transistori sarjaregulaattorilla. Uudemmissa malleissa on vielä kestävämpi hakkuriregulaattori. Sen paketin rikkoutuminen edellyttäisi ylivirtaa, jota ei oikein voi tulla, koska generaattorin rautasydän on mitoitettu antamaan vain tietty maksimivirta, jolla rauta kyllästyy. Enempää ei tule. Voi ne rikkoutua omia aikojaan tai voi olla asennettu väärän mallinen, joka ei sitä ylivirtaa kestä. Ylivirta taas voisi tulla jostain oikosulusta jossain ennen sulakkeita (mutta asiaan kuuluva malli kestää oikosulun). Pitkäaikainen tärinä voi katkoa johtimia, jos valutäyte ei ole aivan täydellinen (mutta se on hyvin harvinaista). Säätäjän rikkoutuminen on siis aika kaukaa haettu mahdollisuus. Ja lisäksi säätäjän rikkoutuminen tarkoittaisi joko sen palamista oikosulkuun, jolloin jännite olisi korkea, säätämätön, yli 17V. Tai palamista poikki, jolloin jännite ei nousisi lainkaan akun navoissa kun moottori käynnistetään, vaan koko ajan laskee alle 12V:n ja lopulta syväpurkaa akun. Säätäjä ei oikein voi rikkoutua "vain vähän".
PS. Vielä muistui mieleen eräs kestomagneettigeneraattori, jonka laakeri oli kulunut ja roottori oli hangannut staattoriin ja kitkasta kuumentunut sen verran, että se ei enää ollut magneetti lainkaan. Ei tullut sähköä ei.
