Mille tuli meille -97 noin 50 k mittarissa ja nyt muutamaa vuotta myöhemmin mittari menee neljättä kierrosta jossain 20 k kohdalla. Vaijeri on ollut välillä aikoja poikki joten tarkkaa lukemaa ei ole. Jakoketju ja venttiilinostimet on kerran vahdettu moottoriin, toiset katkojan kärjet on menossa ja nekin vielä kunnossa, vaihteistoon on laitettu yksi laakeri ja viitosratas ja perään on vaihdettu hammaspyörät kertaalleen. Nyt olisi aika kai laittaa venttiilit ja ohjuriholkit ja viitosvaihde kollotaa taas. Koneessa on ihan hyvät puristukset eikä se juo pahasti öljyäkään. Yksi kardaanin nivel tosiaankin laitettiin heti tuoreeltaan kun oli edellisten omistajien käytössä vetänyt itsensä tönkköruosteeseen. Samaten etuvanne piti vaihtaa uuteen kun alkuperäiseen oli vaunun veto tehnyt väsymismurtumia pinnojen kuppeihin.
En ole koskaan pitänyt kirjaa miten on, mutta todennäköisesti ihan kaikki sähkölaitteet ei ole toimineet samanaikaisesti milloinkaan, aina on joku tuikku ollut pimeenä. Peräkäryssä on tultu kerran kotiin, silloin kun kardaan nivel sanoi työsuhteen irti. Muutoin on aina nilkutettu omin voimin perille saakka.
Nuo paljon puhetta aiheuttavat jarruvehkeetkin on etujarrun pääsylinteriä, jarrupaloja ja nesteitä lukuunottamatta alkuperäiset.
Asiantuntijat sano, etti NiCaSil -pytyt oikeastaan juurikaan kulu käytössä, yksi kaunis päivä vaan pinnoite puhkee ja hilseilee pois ja sitten pääsee pyttykauppaan asiakkaaksi.