Woblaaminen on rungon resonanssivärähtelyä. Minulla on se peukalotuntuma, että se on tyypillisesti vääntövärähtelyä, eli runko alkaa vääntyilemään pituusakselinsa ympäri siten, että etu- ja takapyörät kallistuvat eri suuntiin. Ei ole täysi mahdottomus, että joissakin rungoissa esiintyisi myös vaakasuoraa taivutusvärähtelyä, eli moottori heilahtaa vuorotellen pyörän keskilinjan oikealla ja vasemmalle puolelle. Kaikilla lineaarisesti joustavasta materiaalista (teräs, alumiini) valmistetuilla esineillä on ominaisjaksolukuja erilaisten värhtelyjen suhteen riippuen rakenteen jäykkyydestä ja massan suuruudesta ja sijainnista, joten tarkkaan ottaen sellaista motskaria tuskin onkaan, jossa ei jollakin herätteen taajuudella esiintyisi resonanssivärähtelyä. Woblaamiseksi homma muuttuu sitten kun runko on niin joustava, että muodonmuutokset kasvavat isoiksi tai kun ominaisjaksoluku on niin makealla alueella, että tiessä olevat heitot osuvat ajoittain resonanssiin sen kanssa. Kilpapyörissä ongelma on ratkaistu tekemällä erittäin jäykkiä runkoja, joissa vääntöväräahtelyn tai poikittaisen taivutusvärähtelyn ominaistaajuus on niin korkea, ettei ajossa juurikaan synny niin korkeataajuuksisia herätteitä ja jos syntyykiin, niin muodonmuutokset, eli värähtelyn amplitudi pysyy hyvin pienenä. Kaikki laitteet, joilla pystyy kuluttamaan värähtekystä energiaa, vähentävät woblaamisen dramaattisuutta. Tyypillisin apuneuvo on ohjausiskunvaimennin silloin kun se on niin tiukoilla nivelillä kiinni, että vaimennin tekee työtään jo hyvin pienten liikahdusten vaikutuksesta. Ominaisjaksoluvun nostamiseen ei ole juurikaan muuta keinoa kuin jäykistää runkoa, mikä esim Calin tapauksessa ei ole kovin helppo operaatio. Nykyaikaisilla FEM -ohjelmilla ominaisjaksoluvut on melko helposti laskettavissa kun on aikaa mallintaa runko, etuhaarukka ja takasvingi huolellisesti. Pyörien hyrräefektien huomioonottaminen saattaa tuottaa kuitenkin jonkin verran päänvaivaa. Väljistyneet nivelet voivat vaikuttaa ominaistaajuuksiin paljonkin, koska väljän nivelen kautta ei välity voimia samoin kuin tiukan nivelen kautta ja osa siten värähtelevistä massoista poistuu kuvioista. Ilman mitään laskelmia tekisi mieleni ennustaa, että Calin rungoille voisi olla eduksi jos takasvingiin saisi lsiättyä vääntöjäykkyyttä samon kuin sivuttaisjäykkyyttä esim. lisäämällä jäykästi kiinnitetty U -muotoinen apukaari alkuperäisen svingin rinnalle.
