Kannentiivisteen tihkuminen

[motomatti]

Otsikon termillä sitä saattaa kutsua. Kovassa rasituksessa kannentiiviste alkaa tihkua ja tahrii lähitienoota. Jutussani on kuva aiheesta: http://www.motomatti.fi/2014/06/saaksjarvi-trike-kannentiivisteet.html
Vuoto ei ole ole suurensuuri mutta johtaa hiljalleen vääjäämättömästi kannentiivisteen vaurioon joka tietysti korjaantuu vaihtamalla uusi tiiviste. Sitä ennen matkan keskeytykseen. Omassa tapauksessani kyse oli kutenkin sylinterikansien pulttien löysyydestä. Ne kiristyivät suoraan maksimimonettiinsa ja toistaiseksi näyttää siltä että vuoto loppui siihen paikkaan.

Jos siis näkyy jäähdytysripojen välissä kannentiivisteen kohdalla musta rantu on paljon mahdollista että kannetiiviste "hikoilee" ja päästää polttoaineseosta ja samalla puristuspainetta pois palotilasta.

Itse tein, ensin, kokeellisen kiristyksen yhdellä kannenpultilla ja se, lieväksi yllätyksekseni, alkoi kääntyä kiinnipäin paljon pienemmällä momentilla kuin mitä ko pultin maksimimomentti on. Näin tekivät myös muut pultit. Tai oikeastaan mutterit. Toinen, virallisempi, tapa on löysätä käänteisessä kiritysjärjestyksessä kaikki kannenpultit ja kiristää ne sitten ohjeen mukaan vaiheittain lopulliseen momenttiin kuten tehdään uuden tiivisteen asennuksessakin. Mutta silloin ollaan jo lähellä sitä että vaihdetaan uusi tiiviste samalla.

Aikoinaan oli tapana että kun laitettiin uusi kansipahvi niin tuhannen, kahdentuhannen kilometrin jälkeen suoritettiin kannen jälkikiristys. Nykyään ei sitä juuri harrasteta. Toki tiivistemateriaalitkin ovat kehittyneet.

[TunturiTT]

Ja yleisesti käytetään venymäruuveja kannen kiristykseen, jolloin jälkikiristystä ei edes saa tehdä.

[motomatti]

Jaa Guzzissa? Enpä ihan usko että kahdeksankymmentäluvun mallissa olisi käytetty moista teknologiaa.
Sitä paitsi, oli venymäruuvi tai ei niin ei ne löysällä saa olla kuten kuvaamassani tapauksessa oli. Savolainen sanoisi että lörölöysässä.

Venymäruuvit ovat itselle hyvin tuttua tekniikkaa lentokoneista. Silti niiden kireydet tarkastettiin aika-ajoin.

[Ekku]

Olisiko edellinen omistaja joskus avannut koneen ja vaihtanut tiivisteet, mutta unohtanut jälkikiristyksen?

Omasta LM-kolmosesta ne kannenpultit kiristyivät huomattavan paljon jälki-kiristettäessä tiivisteiden vaihdon jälkeen. Niin paljon, että alkuun vähän suorastaan pelästyin, että onko jotain vialla...

Eikös näitä Guzzin tiivisteitä saa myös eri paksuisia?

Kannattanee siis hieman mittailla osilla ennen kuin päättää, minkä paksuiset tiivisteet tilaa. pienestä puristussuhteen noususta kun ei ainakaan liene haittaa.

[motomatti]

Olisiko edellinen omistaja joskus avannut koneen ja vaihtanut tiivisteet, mutta unohtanut jälkikiristyksen?

Tai rapiat 25 vuotta olisi vaikuttanut jotain. Nyt on ainakin "jälkikiristetty".

[TunturiTT]

Jaa Guzzissa? Enpä ihan usko että kahdeksankymmentäluvun mallissa olisi käytetty moista teknologiaa.
Sitä paitsi, oli venymäruuvi tai ei niin ei ne löysällä saa olla kuten kuvaamassani tapauksessa oli. Savolainen sanoisi että lörölöysässä.

Venymäruuvit ovat itselle hyvin tuttua tekniikkaa lentokoneista. Silti niiden kireydet tarkastettiin aika-ajoin.

Siis nykyisin käytetään yleisesti. Kuten itsekin kirjoitit. En kohdistanut tuota Guzziin.
Mitä tulee venymäruuvin käyttöön, ei sitä saa kiristää pelkästään kiristämällä. Pultin momentti on tällöin mitä tahansa, mutta tuskin mitä tavoitellaan.
Kertaalleen käytettyjä saa jokainen sitten käytellä omalla vastuulla. En suosittele..

[motomatti]

Venymäruuvit tarkastetaan tulkkaamalla onko niiden myötörajaa lähestytty. Useimmiten on helpointa ja ehkä halvintakin hylätä vanhat ja käyttää uusia.

[millegt]

venymäruuvin tunnistaa yleensä siitä että kiristys on annettu asteina, ensin joku pieni momentti ja sitten asteina esim 3x90 astetta tms, jos on pelkkä momentti annettu niin sitten ei yleensä venymäruuvi, mikä se guzzin kannen momentti muuten oli ??

[motomatti]

mikä se guzzin kannen momentti muuten oli ??

Kuten jo keularemonttiohjeistuksessa ja monessa muussakin kohteessa on niin paljon mallikohtaista kirjoa arvoissa että olisi harhaanjohtavaa antaa jokin momentti tässä yleisesti. Esim pikkulohkoisissa on kahta kokoa kannenpultteja ja isolohkoisissakin on erojakun koot ja sylinterikansimallit ovat kasvaneet vuosien mittaan.

Ehdottomasti kannattaa katsoa juuri oman mallin momenttiarvot kyseisen pyörän korjaamokäsikirjasta.

[millegt]

sori joo kun ittellä on vaan yksi guzzi ja sama kun nimimerkki tuli vähän laitettua kysymys hölmösti, eli mikä ton millen momentti on eli 80 luvun isolohko, mulla ei ole muuta kun se haynes kirja ja siinä se on vähän epäselvä jos muistan oikein

[motomatti]

Kun pyysit niin laitoin joitakin momentteja Strada 1000:n osalta. Mille GT:tä kun harvat luettelot tuntevat. Näitä momenttitietoja kun on netti väärällään mutta noudata sen Haynesin kirjan ohjeita kiristysjärjestyksessä ja kiristyksen vaiheistuksessa.