Tulipa tuossa näin noviisina Guzzistina tutustuttua saapasmaalaiseen suunnitteluun tuon Kojootin öljynvaihtohuollon kautta. Sitä voisi pitää Baijerilaiseen tottuneena ”hieman” jälkeenjääneenä, sillä kun bemun moottori-, vaihteisto- ja peräöljyjä vaihtaessaan on tottunut siihen että homma menee siten että lasketaan vanhat liemet pois poistoproppujen kautta ulos, vaihdetaan suodatin ja laitetaan uudet öljyt sisään. Helppoa, nopeaa ja yksinkertaista
MUTTA Italialaisen insiröörin tuotoksessa kaiken tuon lisäksi tulikin eteen seuraavaa;
a) äänenvaimentimen irroittaminen (että saadaan kollektori pois)
b) kollektorin poistaminen (että saadaan vaihteiston tyhjennysproppu auki)
d) kahdeksantoista (siis 18!) pultin irroittaminen (että saadaan öljypohja irti)
e) öljypohjan irroittaminen (että saadaan sen SISÄPUOLELLE
sijoitettu suodatin vaihdettua)
f) öljypohjan tiivisteen uusiminen
g) 10 mm kuusiokoloavaimen ostaminen (että saadaan osa erikokoisista propuista auki)
h) omituisten litkujen lisääminen peräöljyn sekaan (Liqui Molyä käytin kun en muuta saanut)
Ja kun kaiken em. puretun osan kasaa takaisin ja tekee sen kylmän tallin lattialla maaten/kyykkien/konttaillen niin ei voi kun ihmetellä että eikö se makarooni p*****le ole osannut ottaa huollettavuutta huomioon ja edes hieman keskustella toisen osaston insinöörin kanssa ennen vehkeen tuotantoon laittamista
Olisi ehkä osattu tehdä esim. bemua matkimalla kollektoriin pieni kolonen, josta vaihteistoöljyn saa pois ilman koko putkiston purkamista. Tai jopa huomattu että autoissakin (Fiateista yms. en tiedä) on öljynsuodatin uskallettu laittaa rohkeasti oikein moottorin ulkopuolelle, suodatin kun on aivan tavallista peltikuorista mallia
Mutta kaikesta huolimatta Il Falcone nousee jälleen uljaille siivilleen uuden impulssianturin siivittämänä, sen kärähtäminen kun paljastui asiantuntevan asentajan (ei siis allekirjoittaneen
) tutkimuksissa viimeisimmän – ja toivottavasti viimeisen – pakkolaskun aiheuttajaksi.
