Eihän tuossa enää paljon ruostetta edes ole. Eiköhän se lähde loppukin kun sen alla oleva rauta loppuu....
Tuohon määrään ruostuneet osat puhdistetaan hellävaroin fosforihappokylvyssä. Järeämmät kappaleet voi myös hiekkapuhaltaa. On olemassa myös aineita jotka pelkistävät ruosteen takasin raudaksi eli kääntävät reaktion mutta ovat joko niin hitaita että ei jaksa varrota tai niin tehottomia että on mennyt ostosteeveerahat hukkaan.
Ongelmahan on yleensä ruosteenpoiston jälkeen se että paljastunut puhdas teräspinta on niin epätasainen ja huokoinen että sen tasoittamiseen menee tuhottomasti aikaa. Jokin bensatankki tai muu ohutseinäinen palikka kyllä korjaantuu juottamalla pintaan toista metallia joka tasoittaa tai joka voidaan tasoittaa niin että aiottu pintakäsittely, kuten kromaus, voidaan suorittaa. Kromaus on vain niin sileä ja kiiltävä kuin sen alla oleva metallipinta oli ennen kromausta. Kromaus aloitetaan kuparoinnilla, sitten nikkelöinnillä ja viimeisenä pintaan tulee kromi.
Valitettavasti tuolta kaukaa idästä tulee sellaista kromausta että siinä on jätetty nuo kaksi muuta vaihetta pois ja vedetty paksu kromi suoraan rautaan. Siitä johtuu että aina hieman huokoisen kromin läpi tulee niitä ruostepilkkuja näkyviin. Jos siellä olisi se kuparointi, edes, niin ruostepilkkuja ei tarvitsisi hinkkailla piiloon.
Voin osoittaa että vuoden -73 850GT:n täyskromatut lokasuojat olivat vielä ainakin toissavuonna ihan uuden veroiset. Samoin -76 Benellini lokarit, jolla ajoin kolarin ja lokasuojat menivät monelle mutkalle mutta oikomisen jälkeen ei pysty kuin tosi tarkka kaveri sanomaan missä kohtaa oli mutkia ollut. Kromipinta on siis edelleenkin alkuperäinen ja siinä ei näy jälkiä oikomisesta. Sen tekee se että teräksen ja kromin välissä ovat ne kaksi pehmeämpää metallia.
