Booriliitoksen elämänkaari alkaa lyhenemään silloin kun se saa olla vähän aikaa hiukan löysänä jolloin käyttö ja tärinä syövät boorien sivuja, mutta samalla tappipuolen kosketuspintaa tynnyrin muotoiseksi ja reikäpuolen kosketuspintaa trumpetin muotoiseksi. Sen jälkeen nipistysruuvilla on vaikea saada liitokseen niin paljon kitkaa ettei trumpetti pyörähtäisi tynnyrin päällä ja alkaisi syödä liitokseen uutta väljyyttä. Timo EV:n tapauksessa pikkubudjetin operaatio taitaa olla uuden vivun hankinta ja pipettipullollinen niin stydyä laakerilukitetta kuin kaupasta löytyy. Sitten vaan osat puhtaiksi, lukite väliin ja pultti kireelle. Noista reikätempuista on ittellä mopopoika-ajoilta sen verran kokemusta etten ryhtyisi.
Olen nähnyt muissa koneissa senkin tempun, että väljäksi mennyt liitos on voideltu ns. kemiallisella metallilla ennen kokoonpanoa. Siinähän on hartsiin sekoitettua metallipölyä, josta tulee komposiittiin hurjasti jäykkyyttä ja kovuutta, joita väljän boorin tiivistykseen tarvitaan.
