Vanhoihin suuttimiin pitää aina suhtautua hieman varauksella: sen lisäksi että niissä voi olla kaikenlaista kiteytymää ja saostumaa niitä voi olla ronkittu rautalangalla tai suurennettu poranterällä, tms.
Jos alkuperäinen suutinkoko on ollut sen aikaista bensiiniä varten esimerkiksi 100 (tarkoittaa millimetrin sadasosia eli on yksi millimetri ja alkuperäisessä DellOrto-suuttimessa numero on aina stanssattu suuttimen päätyyn) voi nykypolttoaineelle tarkoitetun suuttimen koko olla 110 - 125 väliltä. Riippuu hieman siitä millaisia ominaisuuksia pyörästään hakee. Nykybensiinillä myös luistineulan muoto pitäisi olla hiukan erilainen mutta vanhakin vältää jos ei ole pahasti soikeaksi kulunut. Sitä nostamalla/laskemalla voi hakea parasta kaasuun vastaavuutta.
Tuolla jo aiemmin mainittiinkin tärkeä toimenpide: pääsuuttimen yläpuolella on neulaputkeksi tai nousuputkeksi nimitetty osa. Sen varressa on pieniä reikiä joiden pitää olla avoimia mutta ne pitää puhdistaa varoen etteivät rassatessa suurene. Materiaali on pehmeää pronssin tapaista seosmetallia.
Perusmallin DellOrton rakenne on niin yksinkertainen ja toiminta niin varmaa ettei sitä pilaa kuin epäpuhtaudet tai väärät säädöt. Kaasuttimien keskinäinen balanssi on tärkeää hyvän käynnin kannalta mutta sitä ei kannata enää tässä ketjussa läpikäydä: niin monta kertaa se on jo tullut aiemmin esiin. Sama asia tyhjäkäynnin säädön suhteen.
Niin ja tämä nykyinen polttoaine jota vielä vanhastaan bensiiniksi kutsutaan tykkää hieman suuremmasta sytytysennakosta kuin on alkuperäinen suositus.
Tekniikkatietoa löytyy aiemmista keskusteluista hakusanalla sekä myös Gruppon pääsivulta:
http://www.guzziclub.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=22&Itemid=35