T5:sen kytkin

[I.H.]

Viime sunnuntaina Poroholmasta kotiin ajaessani huomasin kun olin jo melkein kotona kaupunkialueella, että kytkin kahvaan on ilmaantunut tolkuttoman suuri "klappi". Kytkin hädin tuskin irroitti. Oma diagnoosi oli että kytkinvaijeri on katkaemispisteessä, joten vaihdoin uuden vaijerin kun sellainen kerran oli. No uutta vaijeria säätäessäni huomasin että säätövarat kahvalla ja alhaalla eivät okein riitä. Molemmista kun säädin kaikki varat sain välyksen sopivaksi. Mutta se ei ollutkaan vaijerivika vaan jotain muuta koska koneen käydessä kytkin pohjassa kuului outua ääntä kytkimestä, irroitti kyllä mutta ajamaan en lähtenyt. Onko valistuneita arvauksia / tietoa mikä on ongelman nimi, itse veikkaan painelaakeria ?

[motomatti]

Jos on painelaakeri pilkkeinä niin homma on helppo: Vaihteiston takakannen perusteellinen pesu, kytkinvipu irti ja painelaakerin painin lähtee taapäin vetämällä. Sieltä pitäisi löytyä laakeri tai sen jäännökset jos vika on siinä. Muutoin tarvitsee irrottaa vaihteisto moottorista ja tutkia kytkin. Ei vaikeaa mutta aikaavievää.

[poku]

Painelaakeri harvemmin leviää, mutta kytkin akseli saattaa ajankuluessa porautua pohjastaan läpi.Eli:kytkin aukeaa tavallaan väärinpäin,akseli tunkeutuu kytkinpakan läpi kohti konetta ja siinä on keskellä pieni metallinen kuppi johon kytkinakselin paine kohdistuu,ajan myötä näiden kuppi on hinkautunut ja joskus mennyt jopa puhki.

[LeCa]

Samat oireet ilmeni mulla joskus 90-luvun puolella. Oltiin palaamassa Mandellosta Suomeen päin ja vielä kaukana Saksan puolella.
Kahvaan tuli klappia ja irroitti huonosti. Säätö auttoi hetken ja sitten autobaanalla imettelin kun viereisellä kaistalla Volkkarin kleinbussi alkoi yht' äkkiä kiihdyttää vauhtiaan ja paineli matkoihinsa. Viimein aloin tajuta, että auto kulkee kyllä samaa vauhtia mutta Guzzista on veto pois.
Syyksi paljastui kytkinlevyn repeäminen. Keskiö (hammaskehä) pyöri iloisesti irrallaan. Pyörä oli -87 Le Mans ja originaali levy melko heppoisen oloinen, ainakin verrattuna siihen jonka tuli varaosana.

Vielä vuosienkin jälkeen kiitokset Viitasen Karille ja Semin Patelle avusta. Muuten olisin varmaan vieläkin samalla reissulla.