Taas auton kanssa askarreltu. Viime (ja oikeastaan toissa) vuonna rouvan auto ei meinannut kelvata konttorilla. Päästöt liian korkealla. Mitään ilmeistä vikaa ei ole löytynyt ja päästöt silti aavistuksen liian korkealla. Ikään kuin olisi rikkaalla. Auto on meillä ollut jo yli viisi vuotta ja kulutus on ollut tasan sama koko matkan. Eli oikeasti rikkaalla se ei ole.
Viime keväänä sitten päädyimme lopputulokseen, että katti on nukahtanut. Se ilmeisesti on tyypillistä tuon verran ajetulle. Tarvike maksaa 500€ ja originelli 1500€. Tarvikkeen laatu ei päätä huimaa ja alkuperäinen maksaa liki auton verran, joten ne eivät tule kyseeseen. Päädyin sitten hitsaamaan väliin toisen katalysaattorin. Juuri ja juuri leimalle, kun oli käytetty, keraaminen katti. En siihen hätään saanut metallista.
Nyt sitten muistin, että onhan minulla eräs kilpamallin, metalllikatalysaattorin proto ollut kaapissa vuosia! Pitkät saumat oli hitsaamatta. Ne siis viime viikonloppuna kiinni ja tänään kömmin auton alle. Kahdentoista asteen pakkasessa, auton alla makailu piti huolen siitä, ettei tullut vetelehdittyä. Pihalla sai taas tehdä. Ei mennyt kuin kolme tuntia ja katalysaattori on manipuloitu putken väliin. Ehkä ensi viikolla saa nähdä, käykö päästötaso yleiseen normiin. Haisi pakokaasu ainakin erilaiselta.
