Auton rassausta taas viikonloppuna. Ensi viikon keskiviikkona olisi taas viimeinen hetki käyttää oma auto katsastajan ihailtavana. Enteellisesti päivä on myös joku rukouspäivä. No, kaikki apu otetaan kyllä vastaan. Oli ihan aidosti jalo ajatus hoitaa korjailut sulan maan aikaan ja ottaa pitkä leima jo loppuvuodesta. Ei sitten toteutunut, osan sain tehtyä jo kesällä. Käsijarru lopetti marraskuussa kokonaan tarttumasta, pakoputken sauma vuotaa yhä, kuskinpenkin airbägin valo ryhtyi mollottamaan täyspäiväisesti, talvirenkaita vaihtaessa huomasin tukivarren takapuslan revenneen jne jne.
Viikonloppuna sitten vaihdoin koko tukivarren vasemmalle puolelle, kun olin sen ensin kunnostanut pöydällä. Onneksi oli duplikaatti, niin sai rauhassa varustaa uuden tukivarren puslalla ja alapallolla. Uusi tukivarsi kaikkine hiluineen olisi maksanut vajaan satasen, osat vajaat neljäkymppiä. Koska tavoitteeni on pitää autoilun kustannukset minimissä, ostin vaan osat. Homma olikin aika simppeli, nyt auton alla komeilee kullanvärinen varsi, kun ei muuta maalia löytynyt.
Muuttui kyllä ajokäytös selkeästi! Ohjaus tuntuu tarkemmalta, kun ratista kääntää, alkaa pyörät heti kääntyä. Tähän lienee syyllinen se tukivarren pusla, josta vulkanoitu kumi oli revennyt irti ja koko tukivarsi osallistui ohjausliikkeeseen.. Alapallon uutuuden nahkeus myös tuntuu ratissa. Auto on kuin uusi! No, ensi viikonloppuna taas jatkuu, ainakin käsijarru olisi taikinoitava pitämään, ostin varulta kaikki sinne kuuluvat osat ja asennussarjat, niin ei jää siitä kiinni.
