totaalisen off-topic -ketju

[Breeze]

Voihan öljynlauhdutin...

Ääh, siirtyi uudelle sivulle, jolloin toiminto häiriintyi.
Oli tarkoitus keventää TT:n ja MM:n vääntöä moottoriterminologiasta

[Vierailija]

Taitaapi olla niin, että aikoinaan puhuttiin suihkutuksesta, nykyisin ruiskutuksesta. 

[motomatti]

Ehkä elän menneessä maailmassa monien asioiden suhteen. Mutta silloin asiat olivatkin selkeämpiä.
Sekin saattaa olla vaikuttamassa että tein uraa lentokoneiden parissa ja siellä piti kyllä pitää nimikkeistä ja asioista tarkka rätinki. Kommunikointiin ja muistiinpanoihin käytettiin ilmailuun kehitettyä simplified english -kieltä. Vapaa-ajalla työkavereiden (amerikkalaisten ja englantilaisten) kanssa rallienglantia....
Mikään ei saa olla ilmailussa tulkinnanvaraista.

Amatööripuolella, ja jopa lehtiuutisoineissa, saati netissä, on paljon virheitä asioiden ja toimintojen nimissä.
Se taas aiheuttaa lukijoissa epävarmuutta tai väärinkäsityksiä, jopa tahallista väärinymmärtämistä.
Väärät nimikkeet jäävät elämään, jne.

[TunturiTT]

Taitaapi olla niin, että aikoinaan puhuttiin suihkutuksesta, nykyisin ruiskutuksesta. 

No jaa, mulla oli taannoin lainassa 70-luvun dieseloppikirja ja siinäkin puhuttiin kaasuöljyn ruiskuttamisesta.

[Vierailija]

Taitaapi olla niin, että aikoinaan puhuttiin suihkutuksesta, nykyisin ruiskutuksesta.  

No jaa, mulla oli taannoin lainassa 70-luvun dieseloppikirja ja siinäkin puhuttiin kaasuöljyn ruiskuttamisesta.

Niin 70-luvulla, mutta 50-luvulla oli Mercedes-Benz 300 SL polttoaineen (bensiinin) suorasuihkutuksella... ja sitten Kugelfischer... jne.
Toki voin muistaa väärin...  

BTW vähän googlailin ja tulos on se, että melko sekaisin käytetään termejä, mutta yleisesti puhutaan ruiskutuksesta.

[TunturiTT]

Asiasta seittämänteen tuo Mesen polttoaineenhuiskutus on kyllä melkoinen insinöörityön taidonnäyte, kun ottaa huomioon, milloin se on tehty. Jo aiemmin oli toki samaa teknologiaa käytetty lentokoneissa, mutta henkilöautoon käypänen.



Sen ajan polttoaineillakin on ollut ihmettelemistä. Tuollaisen säätämiseen kuulemma tarvii jo jonkin verran ymmärrystä..

[motomatti]

Rivipumppu on tuttu laite eikä sen säätäminen mitään atomitiedettä ole. Enää en varmaan osaisi kun on muutama vuosikymmen väliä. Ajoitukseenkin tarvittiin niinkin eksoottinen työkalu kuin joutsenkaula. Enemmän kokemusta meridieselpuolelta mutta korkeakierroksisista. Eli ei varsinaisista laivakoneista vaan nopeiden tykkiveneiden yms mekaanisesti ahdetuista koneista. Jossain taisi olla turbokin apuna. Kavereille teininä korjailin mm 190 Mesen dieselkoneita joutoaikoina. Niissä oli ongelmana vanhemmiten katkeilevat nokka-akselit.

[TunturiTT]

Tuossa bensapuolella on vaan pari muuttujaa, mitä ei dieselissä ole. Kuten kipunasytytys, rikastuksen erot, palolämmöt jne. Ja jos en ihan väärin muista, tuossa Mersun systeemissä oli vakuumillakin oma osansa. Siltä kantilta eroaa dieselistä aika lailla. Rivipumppu toki.

Ja ottaen huomioon maailmanajan, jolloin tuo esiteltiin, -54, silloin ei MM:kään ruuvaillut vielä dieseleitä. Tekniikka oli high techiä parhaimmillaan.

[motomatti]

Ei niin. Aloitin ruuvailun koneiden osalta veneen keskimoottorista alle kymmenvuotiaana joskus 60-luvun lopulla. Aluksi meni paljon rikki kun metodeja harjoitti ominpäin. Mutta virheistä oppii. Kantapään kautta on menty oppiin pitkä aika nuoruudesta. Joskus 15v sitten tiesikin jo yhtä sun toista. Sai tehdä ominpäin jopa traktorin perushuollon. 17 ikäisenä oli käyty jo kahta eri linjaa ammattikoulussa. Ensin koneistusta vuosi mutta autot kiinnostivatkin enemmän. Myös mopot ja moottoripyörät. Niihin ei amiksessa juurikaan puututtu. Oletettiin että kun osaa rassata autoja niin osaa moottoripyöriäkin. Kaksitahtitekniikka opeteltiin tarkasti. Vuonna -76 siitä ennustettiin tulevaisuuden voimalaitetta. Toisin kävi.

[FOT]

Asiantuntemuksen ja/tai kokemuksen määre?

20 vuotta alaansa harrastanut, omasta mielestään huippuasiantuntija on todellisuudessa käyttänyt aikaa siihen vuosittain viikon, jonka aikana päivittäin kaksi tuntia. 20x7x2 = 280 tuntia.
Toisaalta todellinen aktiivi voi viihtyä harrastuksensa parissa samaisen määrän muutaman kuukauden aikana.

Kenenkään asiantuntemusta tahi kokemusta mitenkään väheksymättä - on vaan ajoittain tullut mieleen 


T,
Jukka

Ps. Kokemukseen perustuva tieto/taito on arvokasta pääomaa ja on etuoikeutettua päästä oppimaan sitä/siitä.

[TunturiTT]

Kukapa harrastuksestaan kirjaa pitäisi. Omat konepuolen alkuharrasteet sijoittuvat alle kouluikään myös. Isän Mineka merkkisellä hitsauskoneella harjoiteltiin hitsaamista, koneita purettiin ja osin kasattiinkin. Oma mopo taisi tulla kuviin vasta ala-asteella, ajelun aloitin veljen Soliferilla jo aiemmin. Jne jne.
Iän puolesta on hankala mitata "kokemusta alalla" kun olen MM:ääkin varmaan 20 vuotta nuorempi. Pitäkööt kukin sitten aloittelijana tai asiantuntijana, samapa tuo.
Nykymaailmassa ideaali työntekijä, joita haetaan avoimiin virkoihin on 25 vuotias, armeijan käynyt, tutkinnon suorittanut, lapseton ja omaa vähintään 30 vuoden työkokemuksen. Ei ihan onnistu minulta.

[LeCa]

Tässä yksi aikanaan netistä kaapattu ilmoitus jolla haetaan sitä ideaalia työntekijää. On muuten erään istuvan ministerin sukuyritys.

"Telakkatyö, Oy Vallila Interior Ab, Turku Tarjolla oleva työ sisältää:
- verho- ja verhokiskoasennusta
- ompelutyötä
- porausta ja kiskojen leikkuuta
- asennustavaroiden siirtämistä työkohteisiin laivalla

Odotamme hakijalta:
- aikaisempaa kokemusta telakkatyöskentelystä
- telakkapassia
- kielitaitoa: Suomi, Viro, Venäjä ja Englanti
- pohja- ja sisustuspiirustusten lukutaitoa
- hyvää fyysistä kuntoa
- yhteistyökykyä ja tarkkaa otetta työhön

Urakkaluonteista tuntityötä on noin 2 - 4 pv/vk ja päivittäinen työaika on 3 -11 tunnin välillä. Työ sisältää myös viikonlopputöitä. Työn luonteen vuoksi työntekijän on kyettävä saapumaan töihin 1 vrk varoitusajalla.
Vallila ei kustanna työasua, ruokailua, asumista eikä matkakustannuksia.

P.S. Mineka on pirun hyvä hitsauskone. Kempin ensimmäinen valovirtamasina. Ostin joskus 1977 tai 1978. Siis liki 40 vuotta sitten ja edelleen pelittää. 2,5 mm OK 48:00 puikko palaa ihan iloisesti. Ohuemmalla matskulla on tullut joskus korjattua mm. kannatinsiteittensä alta puhkiruostunut Toyota Crownin bensatankki. Myönnetään, että se oli jo tarkkaa hommaa kuin pärekaton kulotus. Ei minkään räjähdysvaaran vuoksi, se oli elininoitu, mutta pelti oli ohutta kuin virsikirjan lehti. Hitsasin siteitten kohdalle rosterisoirot ja hyvin piti bensat sisällään.

[motomatti]

Hitsaus oli köllipoikana kivaa. Muuntajan merkkiä en muista. Tehoja säädettiin siirtämällä johdinta eri reikään.
Aluksi vain vanhoja rautoja yhteen sitten alkoikin tulla kaikenlasta kapinetta: ensimmäinen oli hitsauspöytä. Ajan mittaan taito kasvoi ja tein levyleikkurin ja monenlaisia kalusteita niin että isän piti intoa rajoittaa kun rauta muutti vauhdilla muotoaan. Mitäs hankki ison kulmahiomakoneen. Tunturi Sportin runkoakin piti muuttaa. Taisi olla ensimmäinen alan rakentelutyö kohdallani. Sitä ennen taistelin skootterin kanssa ja pari kesää se toimikin. Sittemmin kiinnostus hiipui peltikuoriseen kulkineeseen. Mopoaika meni äkkiä ohi ja amiksessa korjasin vanhan perintödatsunin käyttöautokseni. Pari vuotta sillä ajelin kunnes kesämökkiläisen poika sen katolleen käänsi. Salaa oli lähtenyt ajelemaan. Sitten olinkin vuosikausia ilman autoa.

Mulla on välillä työ muuttunut harrastukseksi ja harrastus työksi. En osaa oikein sanoa että kuinka paljon mitäkin. Kaikki vapaa-aika meni koneiden kanssa kunnes oli aikakausi että rahat menivät viihteeseen. Armeijaan meno keskeytti sen. Ilmailuvoimissa sitten lentotekniikan alkeita ja myöhemmin ilmailuteollisuuteen ammatiksi asti. Josta tosin suuri osa avaruusaluksien ja niihin liittyvän puuhailun parissa. Mutta jos minut tahtoi tavata työn ulkopuolelta niin asunnosta aamuyöstä ja pyörätallilta muuna vapaa-aikana. Jos en ollut järjestöhommissa. Ilmailusta ei tullut harrastusta mutta paljon sai tekniikan oppia. Kunhan kaikki vielä muistaisi.

[Passo Stelvio]

Töistä puheenollen YT oli ja työ piti loppua kesäkuussa niinkuin kirjoitin. Sitä jatkettiin eri projektissa samalla työnantajalla syyskuun loppuun
. Ja vielä ensivuoden tammikuun loppuun. Pariviikkoa sitten kysyttiin haluaisinko olla ensi vuoden loppuun ? No mikä ettei !
Jee ja siitä on nyt mustaa valkoisella. Työ on vieläpä lähempänä ja monipuolisempaa.  Lomat yms säilyy myöskin, taidan ottaa tujauksen vaikka grappaaaaa.

 Timppa

[TunturiTT]

Joo, Mineka oli isälläkin alkuun harrastekoneena ja (koneen) loppuunpalamiseen asti ammattikoneena yrityksen alussa. Mutta kun työnluonne muuttui enemmän keikkapainotteiseksi, niin piti alkaa ostaa niitä kannettavia. Minekahan oli lähinnä raahattava. Se palanut kone oli kuitenkin käypää valuuttaa liikkeeseen, vaihdossa tuliuuteen koneeseen.