totaalisen off-topic -ketju

[motomatti]

Mulla on ollut käyttöautona sianpää eli kymmentävailleyhdeksän eli 850 Seat.
Lämmintä tulee kabiiniin niin että säännöstellä pitää.

Kuplavolkkarinkin lämmitys on tehokas mutta sitä on sekä käytetty väärin että pilattu järjestelmä väärillä osilla.

Lämmönvaihtimet pakoputkissa olivat uutena tehokkaat koska niissä oli suuri lämpöä säteilevä suuri pinta-ala. Olivat myös erittäin herkkiä korroosiolle ja siitä nimitys  H:n kaasukammio kun pakokaasua alkoi kulkeutua lämmitysilman mukana sisälle. Myös lämmönvaihtimen vaippa oli korroosiolle herkkä ja sen lämpöeristys rapisi pois ruostumisen edistyessä. Aikanaan teitä kun suolattiin varsin reippaasti. Myös säätönupikat lämmitykselle reistasivat: teräslankavaijerit jumittelivat tai olivat irronneet kohteistaan.

Jos Kuplaan laittaa alkuperäisen lämmönvaihtimen ja sen eristetyn vaipan ja ilmaputkisto on ehyt ja vielä venttiilitkin toimivat niin kyllä lämpöä tulee.
Ammattikoulusta muistan autotekniikan kaksoistunnin jossa käsiteltiin liki pelkästään Kuplan lämmitysjärjestelmää. Kyseisellä oppitunnilla on ollut ainoa kerta kun olen nähnyt alkuperäisen lämmönvaihtimen. Kaikki jälkituotantolämmönvaihtimet ovat olleet siloisia putkia vaipan sisällä. Eipä siinä kauheasti lämpöä siirry pakokaasusta lämmitykseen. Varsinkin kun kone oli ilmajäähdytteinen ja pyrki käymään olosuhteissamme liian kylmänä kuten Guzzienkin koneet.

[TunturiTT]

Mulle ei tuttu autokauppias edes suostunut myymään suht tuoretta alfaa. Eipä siinä, ei niissä montaa mielenkiintoista mallia olekaan. Muutama kyllä.

[LeCa]

Asiasta kukkapottiin ...
Poikkesin Italiasta tullessa Stein Dinsellä. Mukava mutka. No jäi sinne parisataa juuroakin ...
Liekö ollut itse Herrn Oberdirektööri joka tuli tervehtimään. Löi heti Guzzi mukin kouraan lahjaksi, valitteli kiireitä ja kylälle lähtöä, napsi muutaman foton ja sanoi ettei ole vielä nähnyt tätä ennen uutta Eldoradoa livenä. Kertakaikkisen mukava kaveri. Kävi ilmoittamassa vielä tiskin taaksekin, että mistä kaukaa vieras tulee.

Siinä oli tontilla kohtuullisen kokoinen rakennustyömaa, eli laajennus tulossa. Poikkesin äsken Dinsen facebook-sivulla ja siellä oli kaiken muun ohella kuvia rakennukselta. Siellä ne pojat muuraili ja nosteli betonielementtejä polvihousuissa, t-paidassa ja lypsyliina päässä. Täällä meillä pitää olla kaupungin puisto-osaston kesätyöntekijälläkin kypärä, suojalasit, huomioliivit yms. käytössä. Ehkä hyväkin niin.

Tulee vaan mieleen taas tämä ikuinen juttu, että mitä EU, ja Saksa etunenässä, meille määrää. Ja suomalainen tapa kysyä, että riittääkö se edes vai lisätäänkö säännöksiin kansallisia erikoisuuksia (hankaluuksia).
Tähdennän vielä, että en toivo Dinsen työmaan tapaisten käytäntöjen palaavan suomalaisille työmaille, mutta pikkuisen silti ihmettelen ...

[Kosse]

Kyllä se menee liiallisuukaiin, kun täti haravoi lehtiä täydessä sotisovassa. Voihan se kallo tietysti haljeta, jos lehti putoaa päähän, tai pottuvarvas nyrjähtää lehtikasa potkiessa.

[LeCa]

Jep. Joskus tuntuu, että se Maalaisjärki kortti olisi tervetullut näihin ympyröihin.
Edellinen palkanmaksajani sai ulkoistuksena erään pikkukaupungin infrahommat hoitoonsa. Rakennusyhtiöllä on tiukat toleranssit turva-asioissa ja suojaimissa.
Muodostui tilanne, että kesäduunarit ahkeroivat pallokentällä kypärässä, huomioliivissä ja suojalaseissa samaan aikaan kun toiset samanikäiset potkivat samalla tontilla palloa shortseissa ja t-paidassa, tai ilman paitaa. Ehkä sinnekin olisi voinut joku PUK-ohjus osua.

[Breeze]

Jep. Joskus tuntuu, että se Maalaisjärki kortti olisi tervetullut näihin ympyröihin.

Kenen maalaisjärki olisi kyseessä?
Miula aina vähän ajatututtaa, jos asioita aletaan päättämään maalaisjärjellä, koska silloin saadaan suomessa reilu 5 miljoonaa erilaista vaihtoehtoa...

[LeCa]

Lähinnä omaani mä tässä ajattelin ... 

[TunturiTT]

Töissä saanut seurata tuota muutosvastarintaa selkeissä turvallisuusasioissa. Kypärää tulisi laatujärjestelmän saavuttamisen takia käyttää esim nostotöihin osallistuttaessa. Silti tulee asiasta narinaa ja itkua, kun potta pitäisi päähän laittaa. Tämä kypärästä laistaminen kun sattuu auditoinnin kohdalla, tulee merkintä ja jos riittävästi merkintöjä, uusinta-auditointi. Se ei vaan meinaa mennä hallitasolla kaaliin.

[motomatti]

Itse olin entisessä elämässä työsuojeluvaltuutettu ja siten osittain vastuussa työturvallisuudesta. Firma oli kasvanut pikkupajasta äkkiä isoksi ja tuli monta asiaa pakolliseksi.
Vanhat työntekijät repivät uusista kulmahiomakoneista suojat pois ensimmäisenä ja smirkelistä katosivat suojukset myös. Myös muuta huolimattomuutta ilmeni.
Käyttökieltoon jouduin laittamaan kyseiset kapineet ja raportoimaan työsuojelupäällikölle. Hänen mielipiteensä oli "ihan sama, kunhan työt sujuvat".
Jouduin asiasta vastuullisena tilaamaan firmaan työsuojelutarkastuksen sekä tehdä ilmoituksen ammattiliiton edustajalle. Ensimmäinen tarkastus tehdään niin että virkailija ilmoittaa päivämäärän ja kellonajan milloin tarkastus on. Sinänsä ei ollut yllättävää että työsuojelupäällikkö tuli sanomaan että työkaluihin suojat kiinni, maskit ja muut henkilökohtaiset suojavarusteet kuntoon. Yllättäen niitä saikin varastosta niin ettei tarvinnut ruinata.
Tarkastus meni hyvin. Laiminlyöntejä oli vähän.

Meni pari viikkoa ja ovelle tupsahti neljä tarkastajaa sekä ammattiliiton työturvallisuusvastaava. Päällikkö oli viemässä heitä maireasti heti lounaalle talon laskuun kun oli lounasaika. Eivät lähteneet vaan vaativat pääsyä työtiloihin. Silloin olikin eri nuotti tarkastuksessa ja epäkohtia rupesi löytymään oikein roppakaupalla niin että itseänikin hävetti. Homma meni siis pilkuntarkaksi. Esimerkiksi puusepänpajan lattialta löytyi purua ja puunkappaleita eikä kaikissa työkoneissa ollut tarpeellisia suojia paikoillaan. Laitteet menivät osittain käyttökieltoon. Hitsaamon puolella oli sammuttimet päässet vanhentumaan ja jollakin työntekijällä oli paineilmamaskissaan yliaikainen suodatin. Hartsinsekoituspaikalla oli sekoitettu hartsia huuvan ulkopuolella, kaiteita telineiltä puuttui, työterveydestä saatu tapaturmalistaus jne.

Työsuojelupäällikkö oli pahana. Jonkin ajan päästä tuli AVI:lta lausunto jossa ilmoitettiin että yrityksestä oli tehty rikosilmoitus työsuojelun laiminlyönnistä.
Sitten oli pahana toimitusjohtaja. Jouduin kuulusteltavaksi hänen toimistoonsa. Pyysin pääluottamusmiehen seurakseni ja se räjäytti päällikön aivot. Huutoa kuultiin. Sain käsityksen että vika olikin minussa ja ammattiyhdistyksessä. Kyse oli kuulemma sabotaasista ja maksaja tähän kyllä löytyy!. Luottamusmies tallensi vaivihkaa "keskustelun" yksipuolisen kulun. Sitten teki poliisi haastattelunsa yksittäin asianomaisia ja luottamusmiestä kuullen.

Ei ollut vaikea arvata että toimitusjohtaja sai potkut, firma maksoi sakot ja minut valittiin vaalilla uudelle kaudelle työsuojeluvaltuutetuksi. Tarkastaja kävi vielä pari kertaa paikalla ja siten järjestys saatiin paremmaksi. Ei pitäisi bisnesmiesten puuttua hommiin joita eivät hallitse.
Itsekin opin että pitää ottaa vielä kireämpi linja puutteisiin ja laiminlyönteihin sekä tuomalla ne selkeästi esiin ja ottamalla liitosta enemmän tukea toiminnalleen. Hommat alkoivatkin uuden johdon alla toimimaan. Uusi toimitusjohtaja toimi myös työsuojelupäällikkönä. Häneltä homma sujui ja sujuu näköjään edelleenkin mitä kyseisestä firmasta tiedän ja olen kuullut.

Periaatteessa koko episodi oli turha ja johdon asennevian aiheuttama.

[Pekka]

Ajat ja tekijät muuttuvat, ei taida enää nykyisten säädösten aikana tavallinen manuaalisorvi olla
oikein käyttökelpoinen työkalu vaikkapa korjaamolla. Ehkä hyvä niin, onhan siihen moni "sorvari"
itsensä telonut.

[TimoEv]

Smirklatessa ei tarvitse käyttää suojalaseja, jos:
A) On erittäin huolellinen
B) Tekee "vain tämän"
C) On ennenkin smirklannut
D) Asiasta huomauttanut on paljon nuorempi

Kokemuksia työsuojeluvaltuutettuna eri kohtiin:
A) Kuule, kun tekee huolellisesti eikä hätäile, niin ei siinä mitään satu!
B) No ei tämmösen pienen takia nyt mitään kasvosuojuksia ehdi asentamaan...
C) **tana! Minä olen näitä tehny enemmän kun sinä olet koskaan nähnytkään!
D) Älä sinä poika tule mua neuvomaan!

Onneksi nykyään vahinkotapauksissa vastuu on myös työntekijällä. Jopa oikeudessa todettuna ja tuomittuna. Ja sotaväessä ei koskaan tapahtunut vahinkoja tai onnettomuksia. Aina piti löytää syyllinen. Ja siihen yleensä kelpasi nuori ylik / vääp.
Vai mitä Kaima Hajakenttä?

[Summu]

Tässä on vähän tilastotietoa: http://www.stat.fi/til/ttap/2013/ttap_2013_2015-11-27_tau_001_fi.html

Kehitys on ollut dramaatillinen ja se on pitkälti parantuneen lainsäädännön ja työsuojelujärjestelmän ansiota.

[motomatti]

Juurikin tarkkaan tuo linkissä esitetty väli on tullut oltua työelämässä. Aluksi tosin satunnaisissa hommissa ja kesätöissä kuten teurastamolla karkeammassa materiaalinkäsittelyssä. Pahempaa ei ole sattunut. Muutama kolhu työmailla josta muutamien päivien sairaslomalla selvitty lukuun ottamatta hirvikolaria työmatkalla. Sen jälkeen en juuri töissä ole ollutkaan. Mikä on ihan hyvä niin. Taas pääsee kulkemaan kohtuullisen hyvin.
Työhommat hoidin ajan kanssa vähätöisenä ja pääosin valtion töissä. Viimeisen viidentoista työvuoden aikana taisin kyllä olla varsin runsaasti koulutuksissa. Joko työnantajan määräämänä tai liiton kursseilla. Sitten oli se noin 10 vuoden poliittinen aktivoitumiseni ja siitä viimeiset neljä vuotta melkoista matalalentoa vuoteen 2003 asti. Silloin ei minua paljon työpaikalla näkynyt mutta valtion hommissa palkka silti juoksi. Yhteisellä asialla. Mielenkiintoista mutta välillä raskasta. Olisi pitänyt jäädä politiikan pariin niin olisi eläke parempi.....

[LeCa]

Kehitys vakavien tapaturmien eliminoinnin osalta on ollut todella hyvää. Toivottavasti tulisi sellainen vuosi jolloin ei sattuisi ainuttakaan.

Ei ole montaakaan vuotta siitä kun vietiin tällaisena loka- marraskuun iltana työtapaturmassa menehtyneen isän auto ja tavarat kotiin. Viisi lasta. Nuorimmat olivat kymmenvuotiaat kaksoset. Hirvittävä tapaus eikä hävetä sanoa, että itkin tapahtunutta moneen kertaan. Oli pitkäaikainen työkaveri jonka kanssa oli koluttu monet seisokit ja projektit.

[motomatti]

Vuosi korjattu.
Uusi, isompi läppäri ja nappulat isommat eli hieman eri kohdissa. Tulee näppäinvirheitä yhtenään.
Toinen asia on että olen kärsinyt ikäni eräänlaisesta numerosokeudesta. En osaa laskea numeroilla kunnolla mutta kun arvot on merkitty kirjaimilla tai muilla matemaattisilla merkeillä niin tulosta tulee. Koulussa laskennossa armosta 5 mutta kun joukko-oppia ryhdyttiin opettamaan niin heti joulutodistukseen tuli yhdeksän. Edelleen tulee vuosiluku- ym päivämäärävirheitä yhtenään. Luvut pitää jotenkin erottaa toisistaan. Puhelimen tai pankkikortin numeroja en saa päähäni mutta niiden muodostaman kuvion muodon näppäimistössä oikein hyvin. Digitaalivehkeistä pajalla ei ole aina apua mutta jostain syystä nooniuksen luku sujuu hyvin kuten myös murtoluvut. Siis mittaustekniikassa. Ei muutoin.