MP:n ajonopeus ja muu liikenne

[aj@]

Tuo oli miehekäs varoitus kanssakulkijoille ja kukkahatuille.

[Junkers]

"Kolareita ei ole tullut kohdalle koskaan isommankaan nopeuden käytön vuoksi. Joskus on tosin joutunut tekemään väistöjä tai jarruttamaan voimakkaasti. Lähinnä muiden arvio- tai havaintovirheiden takia."

Niinpä niin. Voisikohan olla niin, että muille tienkäyttäjille on tullut arvio- tai havaintovirheitä juuri kirjoittajan käyttämän ylinopeuden johdosta. Voipi olla muille tielläliikkujille vähän vaikeata arvata, että joku käyttääkin 2-3 -kertaista nopeutta sallittuun verrattuna. Liikenne on yhteispeliä, jonka onnistuminen ilman isompia törmäyksiä perustuu juuri siihen, että tienkäyttäjä voi luottaa siihen, että kaikki muutkin tienkäyttäjät noudattavat liikennesääntöjä.

En oikein osaa arvostaa tuollaista monissa viesteissä esiintyvää ylinopeuksilla kehuskelemista. Yleiset tiet eivät minun mielestäni ole mitään kilparatoja tai extreme-kokemusten metsästämisen areenoita. Piittaamaton ja ylimielinen suhtautuminen liikennesääntöihin ei ole mikään yksityisasia. Valitettavan usein tuollaisella koohottamisella aiheutetaan vaaratilanteita ja vahinkoja täysin viattomille ulkopuolisille. Ja tiettyä tuskaa ne tuntevat koohottajien omaisetkin kun huonosti käy.



 

 

[TimoEv]

MM 8.9.: >> Tuskinpa kukaan lähtee ohittamaan keskikorokkeen vasemmalta puolen.<<

Niin...olen ollut todistajan kuulustelussa näin ajetusta kolarista. Eläkeläis-hevosmies Veerti Allan koukkasi ennen risteystä juuri noin ja kääntyvän auton kylkeen. En olisi asiaan puuttunut, mutta vastapuolella oli nuori nainen...
Sanoin kuulustelijalle: "Tuollaiselta on otettava kortti pois. Se Veerti Allan on aivan asennevammainen!"
Poliisi huokaisi syvään ja sanoi:" Jos poliisi voisi asennevammaisilta ottaa kortin, niin tuolla olisi paljon siistimpää liikennettä..."
Ja tästä on hyvin pitkälle kysymys; Onhan MINULLA oikeus ajaa poikkeavalla tavalla tai liikennesääntöjen vastaisesti. MINÄ en aiheuta onnettomuuksia. MINÄ en aiheuta vaaratilanteita. MINÄ olen erityisen taitava, jne.

Miksi turvavöistä valvotaan? No siksi, että jotkut ovat ottaneet itselleen oikeuden rikkoa lakia ja aiheuttaa jopa suuria kustannuksia yhteiskunnalle käyttämättä turvavyötä. Siihen ei vaikuta muu kuin rangaistus. Me muut käytämme vyötä välittämättä onko se rangaistavaa vai ei. Ja sama juttu rattijuopoilla; Miljoonat autoilijat eivät koskaan aja kännissä, vaikka sitä ei kukaan koskaan valvoisi tai rankaisisi.

Valitan edelleenkin jyrkkää mielipidettäni sen mahd. aiheuttamaa aivokalvopainetta.

[JuhaV]

Olen tässä kyllä samaa mieltä Junkers:in kanssa. Ei se paljon auta että itse luulee hallitsevansa tilanteen jos aiheuttaa odottamattoman yllätyksen tilannenopeudellaan muille tielläliikkujille.

Opetin tuossa kesällä tytärtäni opetusluvalla ja siinä yhteydessä tuli tutustuttua myös tähän materiaaliin : http://www.opetuslupa.fi/?Teoriaopetus
Tuolla opetussuunnitelmassa on ihan omana kohtanaan "6. Tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus"
Täältä  http://www.trafi.fi/filebank/a/1390297064/a50189d6cdc4093a25f8565433ec55c1/14051-B-_luokan_opetuslupaopetuksen_opetussuunnitelma_ja_ohje.pdf
löytyy lisää aiheestä kappaleessa 3.2 Ajaminen liikennetilanteessa

Tienkäyttäjien välinen vuorovaikutus - Tavoitteet

1. Oppilas tuntee eri tienkäyttäjäryhmien toiminnan ja oppii sosiaalisia taitoja liikenteessä.
2. Hän ymmärtää oman toimintansa ennakoitavuuden ja toisten toimin- nan ennakoinnin merkityksen.

• muut tienkäyttäjäryhmät; liikenteen erityisryhmät ja niiden käyttäytyminen
• vuorovaikutus muiden tienkäyttäjien kanssa; ennakointi ja ennakoitavuus

Noita voi itsekseen pohdiskella ja miettiä hetken miten se oma tielläliikkuminen näyttäytyy muiden silmissä.  Radalla ajamisessa on se hyvä puoli että ne muut ratailijat osaavat enempi odottaa sitä että vauhtia on eikä radalle tule varoituksetta leikkuupuimureita tai pieniä lapsia yms.

Sinne siis jos on tarvetta testailla vauhtireservejä. Siellä valitsee tilanne jossa turvallisuus on pääosin sinun omissa käsissäsi. Tiellä sinun turvallisuutesi on MERKITTÄVÄLTÄ osin muiden käsissä ja samoin heidän sinun käsissäsi sen ennakoitavuuden kautta.

T: JuhaV

"Kolareita ei ole tullut kohdalle koskaan isommankaan nopeuden käytön vuoksi. Joskus on tosin joutunut tekemään väistöjä tai jarruttamaan voimakkaasti. Lähinnä muiden arvio- tai havaintovirheiden takia."

Niinpä niin. Voisikohan olla niin, että muille tienkäyttäjille on tullut arvio- tai havaintovirheitä juuri kirjoittajan käyttämän ylinopeuden johdosta. Voipi olla muille tielläliikkujille vähän vaikeata arvata, että joku käyttääkin 2-3 -kertaista nopeutta sallittuun verrattuna. Liikenne on yhteispeliä, jonka onnistuminen ilman isompia törmäyksiä perustuu juuri siihen, että tienkäyttäjä voi luottaa siihen, että kaikki muutkin tienkäyttäjät noudattavat liikennesääntöjä.

En oikein osaa arvostaa tuollaista monissa viesteissä esiintyvää ylinopeuksilla kehuskelemista. Yleiset tiet eivät minun mielestäni ole mitään kilparatoja tai extreme-kokemusten metsästämisen areenoita. Piittaamaton ja ylimielinen suhtautuminen liikennesääntöihin ei ole mikään yksityisasia. Valitettavan usein tuollaisella koohottamisella aiheutetaan vaaratilanteita ja vahinkoja täysin viattomille ulkopuolisille. Ja tiettyä tuskaa ne tuntevat koohottajien omaisetkin kun huonosti käy.

 

 

[Ekku]

Ylinopeus ja "järjetön kaahaus" ovat kuitenkin vielä kaksi eri asiaa. Vaikkakaan ei ehkä Liikenneturvan mielestä...

Minä en vaan voi oikein sulattaa tätä nykyistä suuntausta, jossa ihmisille opetetaan ja ne jopa uskovat, että kun vaan ajaa alle nopeusrajoitusten, niin liikenne on turvallista ja mitään pahaa ei tapahdu.

Kyllä liikenneturvallisuuteen vaikuttaa paljon muutkin asiat kuin vain ja ainostaan käytetty ajonopeus.

Kumpikohan on suurempi liikenneriski :

1. Kuljettaja joka pelkää ajamista ja pitää sitä vaikeana nopeusrajoitusten puitteissa sekä omaa irrationaaliista pelkoa jotain tienkäyttäjäryhmää kuten esim. rekkoja tai moottoripyöriä kohtaan vai

2. Kuljettaja, joka ajaa jatkuvasti kohtuullista ylinopeutta, mutta tietää oman ajokykynsä ja ajoneuvonsa rajat ja varautuu siihen, että "ykköstyypin" kuljettajat voivat tehdä tiellä ennakoimattomia ja järjettömiä ajoliikkeitä.

[motomatti]

Kaikenlaista on matkan aikana sattunut.

Omalla kohdalla teki iso hirvi arviointivirheen ja kääntyi vasemmalta eteen. Se oli loukkaantumisen ja mahdollisesti tilastototeutuman paikka. Sinänsä yllättävä paikka kun oli kaupungin katu ja hirvi tuli kaupungin puistosta. Hirvi loukkaantui kuolettavasti. Minä rikuin loppuiäkseni. Mutta ei se mitään traumaa tuonut ja muutenkin oli syksy niin ei jäänyt ajokautta paljoa käyttämättä. Päivän päästä olin jo uudelleen toisen pyöräni päällä vaikka vähän kivistikin.
http://www.motomatti.fi/2007/09/hirvikolari.html

On siis vaikea arvioida ennakolta milloin ja missä onnettomuus sattuu. Tilastojen mukaan moottoripyöräonnettomuus tyypillisesti on suistuminen kaarteessa ulos tieltä. Ihan omatoimisesti. Sitä mielestäni pystyy kyllä ennakoimaan.

Olen useasti kehoittanut epävarman ajotavan omaavia mp-kuljettajia opiskelemaan pyöränsä käsittelyä sekä hitaissa että suurissa nopeuksissa mutta viesti ei taida mennä perille. Kommenttina edelliseen kuulee usein että ajan niin vähän mp:llä enkä koskaan kovaa. Sitten niitä kaatumisia ja kolareita "vaan tulee". Ei vauhti tapa/riko elimistöä vaan äkkipysäys.

Yhden kerran olen ajanut henkilöauton perään joka pysähtyi yllättäen kapealle sillalle. Valokuvaamaan. Minäkin katselin samaa maisemaa ajaessani enkä huomannut ajoissa pysähtymistään. Siinä ei käynyt juuri kuinkaan. Peugeotin takavalo hajosi, jonka korvasin rahalla. Ko auton kuljettaja oli tainnut hieman lomareissulla nauttia alkoholia. Arvelin kuitenkin että on pienemmän riesan tie näin päin eikä kutsua poliisia paikalle koska olen niille itsekin jossain määrin allerginen. Olisivat kuitenkin sakottaneet.

Muita onnettomuuksia itselle on sattunut pari muuta: suistumisia molemmat. Sivutuki oli jäänyt veteraanipyörässä ala-asentoon. Silloin muissa pyörissäni oli itsestään palauttava sivutuki. Tottumus vei ojaan. Se oli vuosituhannen vaihteessa tai niillä main. Sekin teki kipeää mutta luita ei kai katkennut. Poliisitkin tulivat paikalle. Työnsivät pyöräni jontkasta ylös. Eivät yllättäen sakottaneet. Jatkoin viutilolla pyörällä kokoontumiseen ja sieltä vielä kotiinkin. Italo Meeting Jaalassa oli silloin. Lääkärissä ei tullut käytyä vaikka ehkä olisi pitänyt. Jälkeenpäin ajatellen.

Ensimmäinen oli jo aiemmin vuonna -80. Silloin muutoin ehyestä ja suht uudesta pyörästä irtosi etulokasuoja ja jumitti etupyörän vauhdissa. Juuri kallioleikkauksen kohdalla. Sattui päähän kun silloin ei aina käytetty kypärää. Oli leuhkempi ajella kylillä kun tukka hulmusi. Viikko sairaalassa kun epäilivät vaikeampaa vammaa ja muutama kuukausi sairaslomaa. Kerkesin laittamaan pyörän kuntoon vakuutusrahoilla ja sain ajella täydellä palkalla liki koko kesän. Vaan kypärää ei voinut käyttää. Lääkäriltä sain ruinaamalla todistuksen että ei tarvitse käyttää kypärää kun on päässä vamma.

Kaikku muut kymmenet tai sadat kaatumiset ovatkin tapahtuneet joko motocross- tai enduroreiteillä. Ne toisinaan sattuivat vielä enemmän. Nyt ei elimistö varmaankaan sellaisia kestäisi. Siksi rupulikumipyörät ovat saaneet mennä muille innokkaille.

Lumihankeen suistumisia ja jäisellä tiellä kellahtamisia en ole laskenut onnettomuuksiksi. Joskus hiukan jotain kohtaa sellaisten jälkeen kolotti sekä pyöriin tuli vammoja. Ne ovat niitä talviajon toteutuneita riskejä. Mutta hauskaa on ollut senkin edestä.

Kerran oli ihan oikeakin vakava onnettomuus liki kun Centauro syttyi palamaan kesken ajon. Onneksi kohdalla oli iso laskuoja. Lasketin sinne vauhdissa niin että lupiinit pölisivät. Vettä olikin vain puoli metriä joten otti hetken aikaa että palo sammui. Nestepalohan on vaikea sammuttaa. Hommassa tärveltyivät ajokamppeet ja syntyi pieniä palovammoja käsiin ja alavartaloon. Tekstiiliasut eivät ole erityisen palonkestäviä ja hankalia sammuttaa. Tämäkin sattui työmatkalla joten vakuutus korvasi vahingot varusteiden osalta. MotoItalia lähetti samalle päivälle uuden ECUn linja-autorahtina joten saatoin ajaa pyörän kotiin. Mikropiiri oli irronnut jalustastaan. Siksi polttoaine tulvi. Rasia korjattiin ja toimii edelleenkin.

Ettei ihan sattumuksitta ole moottoripyöräily kohdaltani mennyt. Mutta vielä ajelen kuitenkin. Henkilöautolla olen kuitenkin kaatunut useammin kuin moottoripyörällä. Teuvo-meininkiä. Mutta ne jutut ei kuulu tähän.

[Breeze]

Ylinopeus ja "järjetön kaahaus" ovat kuitenkin vielä kaksi eri asiaa. Vaikkakaan ei ehkä Liikenneturvan mielestä...

Minä en vaan voi oikein sulattaa tätä nykyistä suuntausta, jossa ihmisille opetetaan ja ne jopa uskovat, että kun vaan ajaa alle nopeusrajoitusten, niin liikenne on turvallista ja mitään pahaa ei tapahdu.

Kyllä liikenneturvallisuuteen vaikuttaa paljon muutkin asiat kuin vain ja ainostaan käytetty ajonopeus.

Kumpikohan on suurempi liikenneriski :

1. Kuljettaja joka pelkää ajamista ja pitää sitä vaikeana nopeusrajoitusten puitteissa sekä omaa irrationaaliista pelkoa jotain tienkäyttäjäryhmää kuten esim. rekkoja tai moottoripyöriä kohtaan vai

2. Kuljettaja, joka ajaa jatkuvasti kohtuullista ylinopeutta, mutta tietää oman ajokykynsä ja ajoneuvonsa rajat ja varautuu siihen, että "ykköstyypin" kuljettajat voivat tehdä tiellä ennakoimattomia ja järjettömiä ajoliikkeitä.

Ylinopeus ja "järjetön kaahaus" ovat kuitenkin vielä kaksi eri asiaa.
Tuossahan se on yhdessä lauseessa.
Itse en koe ajavani ylinopeutta, jos nopeus on max +30km rajoituksen taajaman ulkopuolella, vaan sallittua suurempaa nopeutta. Tuossa on minun mielestä iso ero.

Aina yritetään ottaa muut tienkäyttäjän huomioon ja silloin kun niitä ei näy, voi tehdä enemmän oman mielen mukaan.
Esimerkkinä ohitus. En koskaan ohita edellä ajavaa autoa "lennosta", vaan ajan ensin hetken auton takana, jolla yritän varmistaa sen, että autoilija on huomannut minut ja aikeeni. Yritän tehdä itsestäni näkyvän.
Ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun minut on ohitettu niin, että näen ohittajan eka kerran edessäni... Vaikka taustapeiliin katsellaan vähä väliä, niin 20 sekuntti avoi olla niin pitkä aika, jollon vähän rivakampi motoristi ehtii hiipiä taakse, sivulle ja ohi.
Siinä jos autoilija tekee jotain poikkeavaa, niin lopputulosta ei tarvitse arvailla.

Liikenteessä on nykyään liikaa jonon mukana kulkijoita, jotka ovat keskittyneet kaikkeen muuhun kuin itse ajamiseen.
Ajaminen pitäisi olla aktiivista kulkuneuvon varusteista ja kuljettajan saamasta muusta informaatiosta (esim. pädit) huolimatta.

[JuhaV]

Kumpikohan on suurempi liikenneriski :

1. Kuljettaja joka pelkää ajamista ja pitää sitä vaikeana nopeusrajoitusten puitteissa sekä omaa irrationaaliista pelkoa jotain tienkäyttäjäryhmää kuten esim. rekkoja tai moottoripyöriä kohtaan vai

2. Kuljettaja, joka ajaa jatkuvasti kohtuullista ylinopeutta, mutta tietää oman ajokykynsä ja ajoneuvonsa rajat ja varautuu siihen, että "ykköstyypin" kuljettajat voivat tehdä tiellä ennakoimattomia ja järjettömiä ajoliikkeitä.

Lisätään tähän samaan nyt se

3. Kuljettaja joka "kaahaa järjettömästi" yliarvioiden omat kykynsä ja huomioimatta muita liikenteessä.

Nyt sitten se vuorovaikutus menee näin :

1. tyyppi pelkää 2. ja 3. tyyppejä  eikä ehdi edes nähdä 3. tyyppiä ennenkuin kosahtaa
2. tyyppi ajaa varmasti ja nopeasti pitäen silmällä 1. tyyppejä kunnes 3. tyyppi tulee jossain mutkassa päin näköä
3. tyyppi ei piittaa 1. eikä 2. tyypistä ja osuu kumpaan nyt sattuu osumaankaan (tod. näk. 1. tyyppi kääntyy jostain eteen)

Eli ongelma on siis se että siellä on noita kaikkia tyyppejä eikä vain "osaamattomia" ja meitä "osaajia".

- JuhaV

[ALi]

Tilannenopeus eli aika ja paikka = passiivista turvallisuutta. Vuorovaikutustaidot, tien, pyörän ja muiden tielläliikkujien kanssa = aktiivista turvallisuutta. Asenteeni on MP:llä ajaessa, ettei sillä ole etuajo-oikeuksia - aina pitää pystyä väistämään muita, tekivätpä he sitten mitä tahansa. Kaikki on mahdollista, eteen kääntyminen, vilkku oikealle ja kääntyy vasemmalle, ei näe - ei kuule jne. Lisänä siihen vielä villieläimet, supikoirat, jänikset, ketut, peurat, hirvet jne.

Nuorempana olen ajanut vähän crossia, enduroa ja piikkirenkain talvallakin. Lähes aina yksin ja omaksi ilokseni.
Maastoajossa kaatumiset ovat sattuneet hitaassa vauhdissa. Luita ei ole mennyt poikki, vain ilmat pihalle ja mustelmia.
En pidä itseäni muille vaarallisena kaaharina ja olen kiireetön sekä kohtelias cruisailija kaupunkiliikenteessä.
Ylinopeus-sakkoja mp:llä on tullut kaksi v.-89 moottoritiellä työmaan kohdalla n.102, rajoitus 80. Vuonna -96 taajaman reunalla n.67, rajoitus 50. Näin siitä huolimatta, että myönnän olevani huono noudattamaan annettuja rajoituksia. Kolareita tai kaatumisia ei MP:llä ole tieliikenteessä yli 30 vuoteen kohdalleni sattunut, vaikka olenkin ajellut joka kesä.

p.s. Kyllä sitä nykyisin "aika" kauhulla ajettalee millaista oli vain 22 vuotiaana saada omakseen iso BMW K100RS. Yli 300 kiloinen möhkäle, jolla posautti työvuoron jälkeen valoisana kesäyönä 150 kilsaa vanhempien mökille reilussa tunnissa - C-kasetilta rokki soiden kypärän luureissa, eikä ollut vielä moottoritietä silloin...

[ALi]

Nyt sitten se vuorovaikutus menee näin :
1. tyyppi (epävarma) pelkää 2. (selviytyjä) ja 3. (ylisuoriutuja) tyyppejä  eikä ehdi edes nähdä 3. tyyppiä ennenkuin kosahtaa
2. tyyppi ajaa varmasti ja nopeasti pitäen silmällä 1. tyyppejä kunnes 3. tyyppi tulee jossain mutkassa päin näköä
3. tyyppi ei piittaa 1. eikä 2. tyypistä ja osuu kumpaan nyt sattuu osumaankaan (tod. näk. 1. tyyppi kääntyy jostain eteen)

Eli ongelma on siis se että siellä on noita kaikkia tyyppejä eikä vain "osaamattomia" ja meitä "osaajia".
- JuhaV

Tuo on vähän ns. worst case scenario - olit sinä siis millainen kuski tahansa, niin et voi selvitä ?
Moni ostaa tuosta syystä Hummerin tai katumaasturin. Moni käyttää julkista liikennettä ja teloo silti itsensä kotona 

[JuhaV]

Kyllä, nimenomaan tuo on se worst case - skenaario. Ja niihin kuolee ihmisiä.

Joskus tv:stä tuli ohjelma lento-onnettomuuksia analysoivasta tutkijasta joka selkokielisesti selitti miten onnettomuus tapahtuu vaikka kaikkia asioita yritetään varmistella mahdollisimman hyvin. Selitys meni suurin piirtein näin :

Kuvittele yksittäinen asia, joka voi aiheuttaa onnettomuuden levyksi, jossa on pienen pieniä reikiä. Levyssä on reikiä siksi koska mitään asiaa ei saada aivan 100 %:sen varmaksi.
Sitten kuvittele näitä levyjä peräkkäin jonoon vaikka 5 kappaletta, jolloin sinulla on 5 erillistä tekijää joiden yhteisvaikutus voi synnyttää onnettomuustilanteen. Nyt kuvittele että nämä levyt liikkuvat kukin levyn tason suunnassa omaa tahtiaan edestakaisin mutta pysyen edelleen peräkkäin jonossa. Kun sattuman kautta käy sitten niin että kaikissa näissä levyissä osuu reikä samalle akselille, syntyy pieneksi hetkeksi tilanne jossa onnettomuus voi tapahtua kaikista noista varmisteluista huolimatta.

Eli kun käy huono tuuri, niin siitä kombinaatiosta seuraa onnettomuus: Kettu säikähtää pihalla koiraa, ryntää tielle ja auto ajaa ketun yli. Vastaantuleva kettutyttö näkee tapahtuman ja hänelle nousee itku silmään. Itkuiseen silmään paistaa ilta-aurinko menosuunnasta ja tyttö häikäistyy ajettuaan 200 m tapahtumapaikalta ja ajautuu mäen harjalla osin vastaantulevien kaistalle. Vastaantuleva mp-kuski katsoo juuri sillä hetkellä tien vierellä mäen lailla olevan talon pihamaalla kulkevaa vähäpukeista rouvaa. SPLÄT ...

Eli on tiettyjä tilanteita jossa olit millainen kuski tahansa niin et voi selvitä. Mutta noiden tilanteiden todennäköisyyttä voi ilman muuta aktiivisesti ja passiivisesti minimoida.

T: JuhaV

PS: Jottei synny väärää käsitystä niin en henk. koht. kannata nopeusrajoitusten alentamista, en kannata myöskään pakollisten turvalaitteiden, ajokoulutuksen tai minkään pakollisen tekniikan/varusteiden lisäämistä meitä turvaamaan. Sen sijaan kannatan ääliömäisen käytöksen vähentämista liikenteessä. Se ääliömäisyys kun on vähän enemmän pintaa raapaisten lähes aina todettava itsekkääksi toiminnaksi jota on todella vaikea perustella miehekkääksi tai muuten hienoksi hommaksi.

PS. PS: Katumaasturit ovat perseestä

[TimoEv]

Liikenneradioon soitti joskus, äänestä päätellen, vanhempi mies, joka kehui ajaneensa kymmeniä vuosia a ) ilman ylinopeussakkoja tai b) onnettomuuksia. Seuraava soittaja sanoi, että ei voi saada ylinopeussakkoja jos aina ajelee 20km alle nopeusrajoituksen. Ja monesti onnettomuus vältetään pelkästään sillä, että MUUT tielläliikkuja ovat osanneet selvittää tilanteen, jonka yksi törttö sai aikaan. Tämä on aivan totta! Nuo papat vain eivät ymmärrä sitä, että kyse ei olekaan heidän ylivertaisesta taitavuudesta... ( Kokemus tästä; vanha isäni - Euroopan taitavin kuski. Ja ehdottomasti paras kalamies: Valokuvatkin painoivat 3 kg...)

Suuri nopeus tai ylinopeus sinänsä - siis itseisarvona - ei ole välttämättä vaarallista. Ajavathan formulatkin >300km/h. Vaaralliseksi sen tekee esim. moottoritiellä se, että muut tielläliikkuja eivät ymmärrä / tiedosta / ole varautuneet siihen, että se takaatulija ajaakin huomattavasti muuta liikennettä nopeammin. Puhumattakaan maanteistä; Jokaisella meistä on ns.perstuntuma, vaikkapa siitä mihin väliin sivutieltä ehtii hyvin. Mutta jos sieltä tuleekin mp 160 lasissa, niin enää perstuntuma ei sano mitään. Käräjäoikeudessa sen sijaan tulee pitkiäkin sanomisia...

Toisaalta vaikka 20km ylinopeus moottoritiellä on ihan eri juttu, kuin H:gin keskustassa. Sekin on otettava huomioon.

No, en edelleenkään näe mitään syytä tai tarvetta ajella yleisillä teillä vaarantaesn muiden tai itsensä turvallisuutta. Radalle voi "aina" mennä, jos kehtaa, kun siellä on todella osaavia kuskeja, joille saattaa olla tarpeetonta ns. elvistellä omalla ajamisellaan.

Pahoittelen edelleenkin kärkevyyttäni.

[ALi]

Tuo nopeuksien ero on tärkeä pointti ja monen vaikea sitä puolta asiassa huomioida - puolin ja toisin.
Esim. nopeusrajoituksen nostaminen moottoritiellä 130:een (jota on juuri julkisuudessa väläytetty) ei ole niin yksioikoinen juttu, koska raskas liikenne ajaa vain 88:aa rajoitinta vasten. Saksassakin on motarilla kolme kaistaa, että eri nopeudella kulkeva liikenne ei ohittaisi toisiaan liian suurella nopeuserolla.
p.s. Kannattaisin edelleen tieliikenteeseen 100kW:n tehorajaa moottoripyörille ( ja 150kW hlö-autoille ).
Pelkästään käytännöllisestä tarveharkinnasta sekä energiankulutuksen vähentämiseksi.

Pahoittelen edelleenkin kärkevyyttäni.

Sehän on vain hyvä, että on omia ja vahvojakin mielipiteitä. Onhan meitä moneks ja moneen junaan.
Valitukset sen sijaan on tavattu ulkoistaa omalle osastolleen (kts. liite ja ota vuoronumero...).

[TimoEv]

Noista tehoista ylipäätään...
Olis mukava tietää paljonko esim. Calista otetaan tehoa ajettaessa maantiellä leppoisaa 80-90 -vauhtia. Taitaa olla yllätyksellisen pieni.  Mielestäni tavallisessa arkikruisailussa sitä ei muutenkaan kulu kovin paljon. Tehoa tarvitaan Calissa(kin) matkailussa kaksi+kamat päällä, että pitkiä ylämäkiä pääsee sujuvasti. Ja että ajaminen on miellyttävää ja sujuvaa. 
En jaksa ymmärtää joitain jaappanialaisia vekottimia 180hp tehoineen ostettuna normaaliin liikenekäyttöön... Vaan ei minun kai tarvitse kaikkea maailmassa ymmärtääkään.

Mutta joskus todettiin, että esim. palokunnan säiliöauton pitäisi olla "ylitehokas". Se antaa kuskille hälyajossa turvallisuutta, kun voi risteykseen / mutkaan jarruttaa kunnolla tietäen, että hevosia tulee kun jalalla käskee. Liian pienitehoisella ei oikein raaskisi kerättyä vauhti pudottaa; Aikoinaan oli tallissa vanha nelipyttyinen nuhapumppu-Scania ja vettä pöntössä 12tn. Mopopojat ajoivat hälylle mennessä rinnalle ja kysyivät missä palaa...Ja olivat ennen perillä...

[Junkers]

Kyllä Suomessa liikennenturvallisuuden kannalta erittäin suuri ongelma on asennevamma, jonka johdosta oman muiden kuljettajien ajotaitoa paremmaksi arvioidun ajotaidon johdosta katsotaan oikeutetuksi ryhtyä valikoimaan, mitä liikennesääntöjä noudatetaan ja mitä ei. Jälleen kerran tuotiin ongelmana esiin epävarmat ja pelkäävät kuljettajat. Nyt vaan on niin, että ylinopeuden ajaminen liikenteessä on kiellettyä, epävarmuus ja kokemattomuus ei. Siksi meidän on vain hyväksyttävä näiden meitä ns. "huonompien" kuljettajien mukanaolo liikenteessä. Kun näin on, ei riskejä ole syytä kenenkään omalla koheltamisellaan lisätä. Hieman ymmärrystäkin voisi kanssakulkijoille osoittaa, joku on vasta ajouransa alussa kun taas moni meistä keskusteluun osallistujistakin saattaa hyvinkin olla ajouransa loppupuolella, jolloin pää ei enää käänny yhtä hyvin kuin ennen ja kaikki aistitkaan eivät ole enää terävimmillään. Sellainenkin pieni ero on hyvä huomata, että monille keskustelijoista suuretkin ylinopeudet vaikuttavat olevan tietoinen valinta kun taas noilla ns. "huonommilla" kuljettajilla nuo rikkeet usein lienevät vahinkoja (jotka toki sinänsä voivat olla kanssakulkijoille kohtalokkaita).

Poliisin toimintaakin ymmärrän aika hyvin. Poliisin tehtävä kun on pitää huolta siitä, että liikenteen pelisääntöjä noudatetaan. Toisaalta kun sitten mäiskähtää, poliisin epäkiitollinen tehtävä on olla paikalla yhdessä pelastuslaitoksen kanssa setvimässä tapahtunutta ja häätämässä uteliaita. Kovin usein poliisi joutuu myös etulinjassa kohtaamaan menehtyneen omaisten surun välittäessään viestin tapahtuneesta.

Motomatti ei varmaankaan ollut ihan tosissaan sanoessaan, että "ei vauhti tapa/riko elimistöä vaan äkkipysäys". Varmaan hänkin tietää, että nopeuden kasvaessa riskit lisääntyvät ja pienikin virhe voi olla kohtalokas. Mitä kovemmasta vauhdista pysäys tapahtuu, sitä vakavammat ovat vammat. Tietyssä nopeudessa ei auta vaikka esim. auton kori säilyttäisi muotonsa ja olisit kiinni turvavöissä, sisäelimet vaan repeytyvät ja se on siinä.

P.S. Paitsi että minulla on tällaisia mielipiteitä, on minulla tuollainen pieni katumaasturikin. Pyydän, ettei minua autovalintani johdosta tuomittaisi ikiajoiksi kärventymään helvetin tulessa, sillä minulla on hankintaan mielestäni hyvät perusteet: tuollainen auto on huonoselkäiselle niin paljon helpompi käyttää kun ei tarvitse autoon mennessä laskeutua alaspäin, toisekseen muutaman sentin korkeampi maavara helpottaa kummasti liikkumista Lapin metsäautoteillä ruskaretkien aikaan.