Guzzin V7 mallisto ja ruisku(t)

[Vierailija]

... Nyt kun on integroitu digitaalinen moottorinohjaus on siis teknisesti väärin nimittää laitetta ruiskuksi vaan nimenomaan moottorinohjaukseksi koska se tekee molempien hommat...

Tässä olen eri mieltä. Jos joku tietokonehimmeli ohjaa useampaa moottorin toimintaa, ei ne kyseisen toiminnan mekaaniset komponentit ole mihinkään sieltä alta kadonneet. Jos ruiskutuksen toteuttavat komponentit moottoriohjauksen ohjaamana tekevät sen saman ruiskutustoiminteen, mitä erillinen "ruisku" jossain muussa, niin kyllä ne yhdessä muodostavat ruiskun, vaikka se moottoriohjaus huolehtii samalla muustakin.

Joo. Ja kun autopuolella sama tietokone huolehtii vaikka jarruassistentin tehtävistä, miksikähän sitä ruiskua sitten nimitetään?

[Vierailija]

Ehkä on syytä mainita itse perusasiakin, kun kävin koeajamassa V7 Specialin männä viikolla: ruiskutus (tai mikä se sitten onkin) toimii erittäin hyvin, pyörä kiihtyy todella hyvin. Vääntöä piisaa, kun huippuvääntö on kohdassa 2800 rpm. Oikein hauska ajettava! 
Ja jos ilmasuodattimen vaihtokin on helppoa, mielenkiinto omistamista kohtaan senkun kasvaa. 

[motomatti]

Kaipa noista ruiskuista ja moottorinohjausjärjestelmistä saisi laajan keskustelun. Kunhan nyt keskenään edes ymmärrettäisiin mistä milloinkin puhutaan. 70-luvulla auto-oppini saaneena oli selkeästi ruiskut, kaasuttimet ja sytytykset. Vianetsintä oli helppoa kun ei oven saranoiden asento vaikuta niihin kuten nykyään auton KESKUSYKSIKÖN toimintaan. Siksi sitä nimitettiin kun kävin pari vuotta sitten autohuollossa ohjelmoituttamassa vetokoukun automme CAN-väyläjärjestelmään. Sivumennen sanottuna koukku maksoi 190€ ja ohjelmoinnin jälkeen hinta oli 450€. Kalliita ovat bitit...
Niitä älkää hukatko. Sinisen savun nouseminen vanhan ajan järjestelmästä ei ole niin paha viika kuin bittien katoaminen nykyjärjestelmästä.

Nuo Wikin, remonttioppaiden ja autolehtien dieselruiskutuspöpinät ovat käännösvirheitä ja päässeet leviämään yleiseen käyttöön tietämättömien joukossa.

[Pekka]

Näin sadepäivän ratoksi kaivelin kirjahyllystä  Suomen Autoteknillisen Liiton julkaisun vuodelta 1978:
 Autoteknillisen Taskukirja.
Siinä esitellään polttonesteen suihkutus silloin kun puhutaan ottomoottorista alkaen sivulta 283.
Esitellään silloin käytössä olleet Boschin järjestelmät.
Dieselruiskutuslaitteet esitellään sivulta 289 alkaen.
Kirja on termien käytössä johdonmukainen.

Uusi Autokirja vuodelta 1951 (15. painos) taasen ei esittele ottomoottorin yhteydessä muuta kuin kaasuttimen.
Erikoiset Moottorirakenteet luvussa, alkaen sivulta 186 esitellään dieselmoottorin toiminta.
Tässä puhutaan pääsääntöisesti ruiskutuksesta, suihkutuskin mainitaan. Luvun lopussa,
ottomoottorin osalta mainitaan,että on käytössä dieselpumpun mukaan toimivia kaasutuspumppuja
Itseasiassa kirja on aika hauska luettava koska käytössä on paljon vanhaa termistöä ja sanontoja.

Osa termistöstä vilahtelee käytössä nykyäänkin, puhutaan mm. sylinterissä tapahtuvasta räjähdyksestä.

Nykysin ruiskutus ja suihkutus ovat "sekakäyttäjien" hallussa eikä oikea laitteisto selviä
kuin ehkä asiayhteydestä.
Mutta tuohon Autoteknilliseen Taskukirjaan luotan, vaikka sekin on käännös Boschin vastaavasta
vuodelta 1976 (18. painos).
 Mutta erittäin ammattitaitoisten toimittajien ja kääntäjien tekemä.

Toisaalta otto- ja dieselmoottori näyttävät lähestyvän pikkuhiljaa toisiaan rakenteeltaan ja toiminnaltaan,
asialla taitaa olla pian vain historiallista merkitystä.

Näiden uusien vekottimien boxien ja laitteiden nimiä ei kannata ruveta opettelemaan ulkoa. Jokaisella valmistajalla
tuntuu olevan käytössä omat lyhenteet. Ammatikseen korjaavankin täytyy luntata manuaalista mitä
toimintoja mikäkin sisällään pitää. Vaikka eri ajoneuvovalmistajat käyttävät samaa alihankkijan laitetta,
jokainen nimeää sen oman mielensä mukaan. Lisäksi myyntipuoli vielä keksii niille omat myyvemmät
nimet.
Pekka
 

[VSaano]

Kuten on jo sanottu edellä, uudessa V7:ssä on vain yksi kaasukahvaa kiertämällä, vaijerien välityksellä käytettävä imuilman määrän säätölaite. Ehkä sille ei virallista termiä vielä ole. Ei ainakaan sellaista, jonka motoristiväen enemmistö tietäisi.

Kyseinen säätölaite on pyörän satulan alapuolella. Siellä on myös imuilmansuodatin. Suodattimelle on vaihtotyön kannalta hyvä reitti.

Terminologiasta vähän:
Yleisesti puhutaan polttoaineen ruiskutuksesta, vaikka kyseessä on aerosolin eli sumutteen tuottaminen bensiinistä ja ilmasta, ja syntyneen sumutteen saattaminen haluttuun paikkaan.

Aerosolissa nestepisarat ovat niin pieniä, että ne eivät heti laskeudu lähimmälle pinnalle. Pisarakoko on kuulemma yleensä bensamoottoreissa 30-250 mikrometriä, dieselkoneissa 3-1000 mikrometriä. Koko riippuu teknisestä toteutuksesta, ei niinkään polttoaineesta eikä moottorin toimintatavasta.

Ruiskuttamisella ja suihkuttamisella ei Suomen kielen perussanakirjan mukaan ole eroa.  Molemmat tarkoittavat nesteen saattamista paineen avulla liikkeelle, jopa lentoon. Vaikkapa palokunnan letkusta tulta päin, tai lääkeruiskusta laskimoon, vereen sekoittumaan. Nestevuona tai niin suurina nestepisaroina, että ne laskeutuvat heti alas.

Jos bensiiniä ruiskuttaa tai suihkuttaa palotilaan, ei moottori käy hyvin, ei ehkä ollenkaan. Sumute sen sijaan räjähtää halutulla tavalla. Joten olisiko tarkempaa puhua polttoaineen sumuttamisesta?

Terminologian oikeellisuus on sopimus- ja käytäntökysymys. Tavalliselle kansalle tarkoitetun kirjoituksen on oltava ensi sijassa ymmärrettävää. Sitä se ei aina ole, jos ruvetaan tarkasti kunkin ammattikielen termejä käyttämään. Yleiskielen vastaisista ammattitermikäytännöistä puhumattakaan.

Jotta muutkin kuin ammattilaiset kirjoituksia ymmärtäisivät ja jaksaisivat niitä lukea, joutuu kirjoittaja tekemään kompromisseja ja oikomaan joskus mutkia. Älkää toki sen takia lehtien tilauksia lopettako. Tälläkin palstalla puhutaan usein öljynlauhduttimesta, vaikka kyse on jäähdyttimestä. Mutta asia tulee ymmärretyksi, mikä on tärkeintä.

Vaan V7 Special -jutussa kyseessä oli virhe. Moto-1:n koeajoraportti V7 Specialista piti tehdä nopeasti, joten heräsin pohtimaan pyörän polttoaineen syötön yksityiskohtia vasta taiton jo valmistuttua, katsellessani kuvia. Siellä näkyi sylinterin lähellä, imukanavan päässä musta korvake, joka toi mieleen magneettiventtiilin. Silloin tajusin, miksi pyörässä on kaksi hapentunnistinta eli lambdasondia: ne pystyvät säätämään polttoaineen syöttöä sylinterikohtaisesti.  Siinä vaiheessa oli myöhäistä tarkentaa tekstiä, joten se jäi harhaanjohtavaksi. Pahoittelen kohteliaimmin.

Terv. VS, tuore Guzzin omistaja. Mikä malli? Neljä vihjettä: 2 x PHBH 30 mm, polttoainesäiliö 14 litraa, etujousituksen liikevara 21 cm, ensirekisteröinti 1985. 

[TunturiTT]

Äkkiä tulis joku pikkulohko mieleen, vaikka V65 Florida.

[TunturiTT]

Niin ja tosiaan olikin Guzzitekin mukaan penkin alta vaihdettavissa se filtteri. Se on ihan ok parannus.

[JuhaV]

Kiva keskustelu. Ja vielä heti näin alkusyksystä. Lupaa hyvää keskusteluvireyttä alkukeväälle kun pitkä talvi alkaa kääntyä loppumattoman pitkän odotuksen jälkeen kohti uutta ajokautta.

"Ruiskutus" on jämäkkä sana ja heti mun mielestä parempi kuin "suihkutus" josta tulee jotenkin tyttömäinen fiilis. Sinällään ruiskutus tai suihkutus voitaneen molemmat kokea oikeiksi käännöksiksi sanoista "injection" tai "spritzung". Muita vaihtoehtoja voisivat olla vaikka polttoaineen pirskotus tai pärskäytys. Pienellä hakemisella saataisiin näihin tarkempaa kuvaavuutta esimerkiksi sen suhteen onko "ruiskutus" hyvin säädettyä vai hallittua, vai vähän vaan sinne päin kusaistua. Vähän niinkuin että suomenkielessä on monta eri ilmaisua umen laadulle eri olosuhteissa.

Guzzin tehtaalta lähtiessään useampien mallien perussäätöjä ruiskujen osalta voisikin ehkä kuvata sanalla pärskäytys

Eräs yleiskattava tapa katsoa ruiskutus-asioita voisi olla tämä :

Suoraruiskutus - suutin on sylinterissä ja joka sylinterillä tietysti omansa
Epäsuora ruiskutus - ruiskutus tehdään siis imusarjaan
   Yksipisteinen epäsuora ruiskutus - tämä on ensimmäisen sukupolven kaasuttimen korvaaja eli yksi suutin ja yksi imuilman säätöläppä
    Monipisteinen epäsuora ruiskutus - joka pytylle oma suutin ja yksi tai useampi säätöläppä
    Monipisteinen epäsuora ruiskutus erillisillä läppärungoilla - joka pytylle oma suutin ja oma säätöläppä

Tietenkin yhdelle pytylle voi olla sitten myös useampi suutin eli esimerkkinä vaikka Ducati 996 jossa kummallekin pytylle on omat läppärungot joissa kaksi suutinta per pytty. Pienempireikäinen suutin alakierroksille ja isompireikäinen täystehoille. Täysvedoissa molemmat suuttimet toimivat yhtä aikaa.

Se missä kohtaa suhteessa säätöläppään suutin sijaitsee on sitten myös oma lukunsa. Ruiskutus voidaan tehdä esim. heti läpän jälkeen ruiskurungossa tai vaihtoehtoisesti vaikka imuventtiilin varteen/laippaan aivan imukanavan perukoille.

Noiden variaatioita ja yhdistelmiä on sitten useampia ja peruserona niissä on sitten se että miten tarkasti yhdelle sylinterille saadaan annosteltua juuri sen kaipaama seos ja kauanko bensalle jää aikaa höyrystyä ja muodostaa palava seos.

Se millainen äly noita suuttimia ohjaa ja ohjaako sama äly sytytystä ja vaikkapa istuimenlämmittimiä on sitten toinen juttu. En oikeastaan sekoittaisi sitä tähän ruiskutus/suihkutusterminologiaan.

Pitkän imukanavan päässä oleva yksipisteinen epäsuora ruiskutus voisi olla itseasiassa ilmäjäähdytteisiin isoon twineihin ihan nappi ratkaisu. Mahdollisimman yksinkertainen ja helppo säätää ?

T: JuhaV

[Vierailija]

<snip>
Jos bensiiniä ruiskuttaa tai suihkuttaa palotilaan, ei moottori käy hyvin, ei ehkä ollenkaan. Sumute sen sijaan räjähtää halutulla tavalla. Joten olisiko tarkempaa puhua polttoaineen sumuttamisesta?
<snip>

Ei kai sentään?
Tämä on Wikipediasta, mutta kuitenkin "The DB 601A-1 was a development of the DB 600 with direct fuel injection. Like all DB 601s, it had a 33.9 litre displacement.[1] The first prototype with the direct fuel injection, designated as F4E, was test run in 1935, and an order for 150 engines was placed in February 1937."

Ko. moottori ei ollut tunnettu huonosta käynnistä? Niin että ei se suorasuihkutus välttämättä johda huonoon käyntiin.

[VSaano]

"Tämä on Wikipediasta, mutta kuitenkin "The DB 601A-1 was a development of the DB 600 with direct fuel injection. Like all DB 601s, it had a 33.9 litre displacement.[1] The first prototype with the direct fuel injection, designated as F4E, was test run in 1935, and an order for 150 engines was placed in February 1937." Ko. moottori ei ollut tunnettu huonosta käynnistä? Niin että ei se suorasuihkutus välttämättä johda huonoon käyntiin."

Bensaa tai muuta nestemäistä polttoainetta ei lorotella palotilaan, vaan injisoidaan suurella paineella pienen suuttimen läpi niin, että syntyy pienipisaraista nestettä. Se muodostaa palotilassa olevaan ilmaan sekoittuessaan aerosolia, sumutetta. Tapahtuma on hyvin nopea, joten aivastuksenomainen pärskäys kuvaa asiaa osuvasti.

Eli ilmaisun "direct fuel injection" voisi kääntää polttoaineen suorasumutukseksi, jos haluaisi kuvata tapahtumaa tarkkaan ja perille asti. Mutta vakiintunut ilmaisu "polttoaineen suorasuihkutus" kertonee kaikille asiasta vähänkin tietäville olennaisen.

Sekaannuksia suoran ja epäsuoran ruiskutuksen/suihkutuksen/yms. kesken tietysti tulee epätarkan terminologian takia. Osaksi terminologian sotkut lienevät mainosmielessä tehtyjä, kun on yritetty paisutella polttoaineen syötön pieniä parannuksia (pahimmillaan kuluttajan sumutusta).

Suorasuihkutuksesta (käyttelen nyt minäkin näitä termejä sikin sokin) odotettiin aikanaan suurta harppausta polttomoottorien kehitykseen. Ajelin Mitsubishi Carisma GDI:llä 1990-luvulla muutamia vuosia. Toimi hyvin ja kulutti vähän. Mutta jonkin autolehden kestotestissä ilmeni, että pitkän päälle imuventtiilit muuttuivat armottoman töhnäisiksi jäädessään suorasuihkutuksen takia ilman bensa-aerosolin pesuvaikutusta. Liekö siinä osasyy siihen, että Mitsubishi (muistaakseni) luopui suorasuihkutuksen käytöstä bensamoottoreissaan. Kalliskin se systeemi varmaan oli.

Vaan eipä ole moottoripyörien koneissa nähty tekniikan edistysaskelia. Ei suorasuihkutusta/ruiskutusta/sumutusta, ei muuttuvaa venttiilien ajoitusta (ei ainakaan sellaista, josta olisi mitattavaa hyötyä), ei Bemarin autoissaan käyttämää muuttuvaa venttiilien nostoa, jolla korvataan imuilman määrän säätely läpällä yms.

Olisi kiinnostavaa nähdä ja kokeilla high tech -ratkaisut antamassa käyttökelpoista voimaa pienellä kulutuksella. Kotitallissa kylläkin mieluummin askartelen vanhojen työntötankorutinoffien kimpussa.

[Kustimies]

Olisiko "uusi" Guzzisi V 65 TT vuodelta 1985?

[Pekka]

Tunnustan kyllä käyttäväni tuota ruiskutus termiä mielummin, on se jotenkin äijämäisempi

DB 600 ja sen johdannaiset olivat tunnettuja siitä, että kaikki mekaanikot eivät oikein osanneet tai
viitsineet säätää sen polttoainepumppua oikein. Silloin käynti oli huonoa ja sitä helposti korjattiin
rikastamalla seosta. Seurauksena oli ainakin sytytystulppaongelmia.
Suorasuihkutuksessa ja-ruiskutuksessa on ollut ongelmana saada pisarakoko riittävän pieneksi.
Muuten polttoainepisaroiden palaminen on hidasta ja syntyy nokea ja niitä partikkeleita mitkä ovat
myrkkyä keuhkoihin joutuessaan.
Järjestelmä on kalliimpi kuin imusarjaan ruiskutus korkeamman paineen vuoksi. Juuri painetta korottamalla
partikkeliongelmaa koitetaan pienentää. Homman juttu on kuitenkin yritys saada polttoaineen
kulutusta  pienemmäksi paremmalla palotapahtuman hallinnalla.
Niin ja silloin kun esim. DB 605 oli tositoimissa, ilmassa oli riittämiin muitakin "partikkeleita", ei siinä
pakoputkesta tulleet saasteet varmaan tulleet mieleen kenellekkään.

Pekka

[Ekku]

Niin ja silloin kun esim. DB 605 oli tositoimissa, ilmassa oli riittämiin muitakin "partikkeleita", ei siinä
pakoputkesta tulleet saasteet varmaan tulleet mieleen kenellekkään.

Pekka

Taisivat tosiaan suurempana huolenaiheena olla 7.62 12.7-milliset partikkelit jotka tulivat konetta kohti eivätkä pakoputkista ulos...

[Pekka]

>Kiva keskustelu. Ja vielä heti näin alkusyksystä. Lupaa hyvää keskusteluvireyttä alkukeväälle kun pitkä talvi alkaa kääntyä loppumattoman pitkän odotuksen jälkeen kohti uutta ajokautta.<

Miten on Kimmo, olet saanut perusteellisennvastauksen kysymykseesi?
Vastausta on haettu 1930 -luvulta alkaen.

Pekka

[Kimmo Saarelainen]

Jo vain!
Hämmästyttää kuinka tietäviä ja tekniikkaan perehtyneitä kirjoittajia meidän foorumilta löytyy

Yhteenvetona: Uudet V7 koneet omaavat yhden läppärungon ja molemille pytyille on omat ruiskut, jotka suihkuittavat tai sumuttavat polttoainetta palotilaan.
Tämä on nyt selvä, kiitos kaikille!
T. Kimmo

Ps. Veijolle kiitokset mukavista artikkeleista alan ykköslehdessä!