Guzzin sytytys

[ihmemies63]

Millainen homma on muuttaa kärjellinen sytytys kärjettömäksi? Pyörä on 850 T5 -86

[motomatti]

Vaihtoehtoja on runsaasti.
Useimmat ovat suhteellisen helppoja asentaa.
Osa järjestelmistä asennetaan virranjakajan sisään.
Tietyn tyyppiset taas kampiakselin päähän laturin kopan alle.

Nykyiset sytytykset ovat useimmiten digitaalisia toimintaperiaatteeltaan.
Joissakin muutoksissa joutuu vaihtamaan myös puolat ja tulpanjohdot.

Joissakin sytytyslaitteissa on vain yksi kiinteä ennakkokäyrä joka säätyy kierrosluvun mukaan.
Toisessa päässä skaalaa ovat täysin ohjelmoitavat sytytyksen monitoimilaitteet joiden toimintajärjestelmä on monipuolinen ja siihen voidaan kytkeä moottoripyörän muitakin järjestelmiä kuin pelkkä sytytys.

Hintahaitari on laaja alkaen 150 Eurosta ja ylärajaa tuskin on.
Hinta ei ole missään suhteessa laitteen ominaisuuksiin. Edullisesti voi saada hienon mutta tuntemattomamman järjestelmän ja kalliilla kuuluisan tuotemerkin.

Kirjoitin taannoin tuonne omaan blogiini aiheesta: http://www.motomatti.fi/2011/12/digitaalisytytyksen-asentaminen.html

Myös toisessa artikkelissani käsittelen aihetta polttoainetaloudellisuuden näkökulmasta: http://www.motomatti.fi/2011/12/ilma-polttoaineseoksen-vaikutus.html

Lisäksi alkoholipyörä-osiossa ja Benelli-osiossa on myös aiheesta pyörä- ja järjestelmäkohtaisesti asiaa.

[Ikkala]

Niin tuota, kannattaako tuo muutos sitten, loppupeleissä...? Samaa juttua kaliin meinasin mutta tuntuu tuo kärjellinenkin pelaavan.

http://www.sd-tec.de/catalog/product_info.php/cPath/117_141_2000_335/products_id/113247?osCsid=c54c9ef853afec7c7076676f81966d27
Tuommonen satsi viime talvena yhteen vekotteeseen laitettiin, kuulemma hyvin toimii eikä asennuskaan ollu mikään paha rasti. Ohjeet tulee mukana.

[ihmemies63]

Mikä muuten on kärkiväli T5:ssa?

[motomatti]

Tieto kärkivälistä löytyy omistajan käsikirjasta ja korjaamokäsikirjasta.

850 T5 :http://www.guzzitek.org/atelier/gb/850/850T5_Atelier(I)V2.pdf

Joihinkin muihin malleihin löytyy säätöohjeita: http://guzzitek.org/gb/cadres_gb.htm

Muista myös säätää molempien sylinterien sytytysennakko kärkivälin säädön jälkeen.

[kaide]

Asensin Piranhan sytkän Le Mans IV:seen aikoinaan. Ei vaatinut erikoistyökaluja eikä modaamista. Johtojen kytkemistä ja pyörijän/anturin asennuksen kärkien tilalle. Silti oli mahdollista palata kärjelliseen milloin tahansa, vaikka tien päällä. Ajoituslappu piti olla lopullista tarkistusta/säätöä varten. Ko satsia myydään nykyään Newtronic-merkillä n. 100£ hintaan. Kesti ainakin 70tkm ja ryyditti ko kivireen 250 mittarivauhtiin. Kulutus pienimmillään oli yli 500km yhdellä tankkauksella.

[ihmemies63]

Varmaankin tieto kärkivälista löytyy korjaamokäsikirjasta, en epäilekään mutta eikö tätä tietoa
saa mistään selvällä suomenkielellä ?
Ja muuttuuko sytytysennakko mihinkään, jos vaan säätää kärkivälin kohdilleen.
säädetääkö kärkiväli silloin, kun yläkuolokohdanmerkit ( S/D ) ovat kohdillaan?

[kaide]

Tämäkin löytyi mainion kerhomme nettisivuilta, johon on linkki tuolla ylhäällä oikealla. Tutustukaa!

http://www.guzziclub.fi/images/pdf/tekniikkapalsta/sytytyksen%20s%E4%E4t%F6.pdf

[Ikkala]

0,37-0,43 mm
Tuo on ainakin calissa ja SP:ssä virallinen kärkiväli. Eiköhän se ole sama tuossakin.
Säätö siinä kohdassa jossa kärjet on maksimissaan auki.

Muutama kärjetön systeemi lisää:
http://www.hmb-guzzi.de/shop/category-0/Ignition-System-Newtronic.html
http://www.sd-tec.de/catalog/product_info.php/cPath/117_141_2000_335/products_id/112835?osCsid=62ba0a109b331079088f2a389f072376

[Pekka]

Ja muuttuuko sytytysennakko mihinkään, jos vaan säätää kärkivälin kohdilleen.
säädetääkö kärkiväli silloin, kun yläkuolokohdanmerkit ( S/D ) ovat kohdillaan?

Tein silloin näin kun kärjellisiä vekottimia vielä oli:
Kun laitoin uudet kärjet, tai ne olivat muutoin irrotettuna, säädin kärkivälin ja sytytyksen
kohdilleen.
Kärkivälin säätökohta on siinä kun kärkiväli on suurimmillaan. Eli kun kärjen laahauspala on nokkapyörän
nokan korkeimmalla kohdalla. Paikan näkee parhaiten katsomalla miltä tilanne nokkapyörän
näkövinkkelistä näyttää.
Seuraavan huollon koittaesa tarkastin ensin sytytyksen ajoituksen. Jos oli kohdallaan en normaalisti
puuttunut kärkiväliin muutoin kuin tarkastamalla silmämääräisesti.
Jos sytytyshetki oli siirtynyt, säädin kärkivälin siten, että sytytyshetki tuli oikeaksi.
Tuolla minun menetelmällä "kärkiväli" säädetään, sen ekan kerran jälkeen, staattisen sytytysmerkin
ollessa kohdallaan.
Kärkiväliä säädän tässä siten, että kärkien rinnalle kytketty merkkilamppu juuri on syttyäkseen.
Sitten vielä sytytykskohdan tarkistus ja tarvittaessa uusi yritys sen kärkien säädön kanssa.
Perimmäinen syy tähän menetelmään oli laiskuus, ja ei sitä LeMansin virranjakajaa
ole mikään kiva löysäillä ja käännellä muutenkaan.
Pekka

[ihmemies63]

Eihän mikään muu muuta katkojan kärkiväliä kuin katkojan fiiberin( laahaimen ) kuluminen?Vai kuluvatko myös itse kärjet?

Myöskään ajoituksen muuttuminen johtuu vain kärkien/laahaimen kulumisesta tai väljyyksistä pyörijän akselissa,
olenko ihan hakoteillä?

[TunturiTT]

Suunnilleen näin. Nuo kärjet voi myös käytössä liikkua. Ne voi vähän elää, mutta tarkastaa tuon aina joskus. Ajoitus yleensä muuttuu lähinnä kulumisesta laahureissa, käyttönokan kulumisesta ja nokkaketjun venymisestä. Eli käytössä kuluu.
Kärjet itsessään yleensä kuluvat kuopalle, eli liuskamitta antaa oikeaa välystä, mutta koskettimet on kuluneet kuopalle/patille. Olen huomannut, että kärkien laahainpala kuluu ensi alkuun vinhaa vauhtia ja vakiintuu sitten. Johtunee noista paskoista kiinalaisista osista, mitä nämä kaikki on. Myös italialaisina myydyt..

[millegt]

Olikohan niitä jakajia erilaisia aikoinaan. Mulla oli meinaan tossa Millessä niin että jos yritti säätää kärkivälit oikein ja sen jälkeen sytkät kohdalleen niin toista puolta ei saanut menemään. Kun ylemmän kärjen puoli oli jakajaa pyörittämällä kohdallaan niin alempien kärkien pohjalevy ei liiku tarpeeksi että olisi saanut siinä sytkän kohdalleen siis siihen oliko se 4 astetta, lemansin 8 astetta olisi kyllä mennyt. Eli piti jättää ylemmän kärjen kärkiväli vähän isoksi ja alemman pieneksi (tai toisinpäin en muista) että sai sytkät kohdalleen. Kyllästyin tähän ja purin jakajasta sen levyn irti ja viilasin pitkät reiät pidemmiksin niin sitten sen sai kohdalleen. Jäin sitten miettimään että onko mahdollista että lemansiin olisi ollut eri jakajan pohjalevy kun matkamalleihn vai mistä tuo johtuikaan. Tästä on siis 10 v kun tein tämän mutta kysyn nyt kun on tietäjät paikalla.

[motomatti]

Yritin eilen Ihmemies63:lle vastata mutta jostain syystä palvelin oli estänyt pääsyni tähän keskusteluun. Yritin useasti. Se siitä.

Nuo Guzzitechin sivut, joista linkin laitoin, on hyvä käydä läpi ja kunkin tallentaa omalle koneelleen, tai tulostaa, oman kiinnostuksen kohteensa ohjekirjaset. Ovat siellä hyvässä järjestyksessä PDF-tiedostoina. Suurin osa on alkuperäisiä tehtaan korjaamokäsikirjoja. Siellä on myös muutakin mukavaa katseltavaa/luettavaa.

Guzzin virranjakaja isolohkossa, valitettavasti, on pitkähkön voimansiirtoketjun päässä. Ensin on nokkaketju jonka pituus muuttuu pikku hiljaa ajan kuluessa. Sen jälkeen on ns matopyörä nokka-akselissa. Sen jälkeen keskipakosäädin ja sitten vasta kärjet. Eli muuttujia on paljon.

Keskipakosäädin on näistä hankalin tapaus. Se kuluu varsin nopeasti (alle 150000 kilometrin ajon aikana) sellaiseksi että siihen syntyneet välykset ja jousien kuoleentumiset aiheuttavat
sytytykseen epämääräisyyttä ja pääsääntöisesti liian suurta sytytysennakkoa alhaisilla kierroksilla.

Siksi mielelläni korvaan kärkisytytyksen kampiakselin päähän tulevalla anturoinnilla ja erillisellä sytytysboksilla. Tämä ei siis niinkään johdu kärjistä vaan keskipakosäätimen tuomasta epätarkkuudesta sytytyskäyrään.

Pikkulohkossa asia on paremmalla tolalla ja siinä on vain jakoketju ja keskipakosäädin jotka aiheuttavat virhettä ennakkokäyrään jos ovat kuluneet. Siihen on myös helpompi asentaa elektroninen sytytys.

Elektronisen sytytyksen asentaminen joka tapauksessa poistaa keskipakosäätimen tarpeen.

[Urpo ja Turpo]

Kyllästyin tähän ja purin jakajasta sen levyn irti ja viilasin pitkät reiät pidemmiksin niin sitten sen sai kohdalleen.

Millen virranjakajaa tosiaan piti vähän viilata, että sai sytytyksen kohdalleen.
Olishan ne voineet tehtaallakin viilata sen sopivaksi näin jälkikäteen ajatellen.

Sama viilari olisi voinut viilata vaijereiden säätöruuvien sisäkulmat pyöreiksi ja
vaihteistossa vaihdevaijerin kiinnikkeen kohtisuoraksi vaijerin kulkusuuntaan nähden.