Tuo Ctek laturi tuli vuosia sitten asennettua kiinteästi autoon ylläpitolaturiksi. (Tämä ei ole autokeskustelu, mutta akkuja niissäkin on. Kun ajetaan vain kauppaan ja kotiin koko talvi ja aina vedätetään suurimmalla mahdollisella vaihteella, laturi pyörii niin hitaasti, että energia ei riitä akun täytenä pysymiseen.)
Lyijyakku kuolee alilatauksen takia parissa vuodessa. Kun nuo moottoripyörien akut ovat kalliita, kannattaa tosiaan pitää huoli, että noudatetaan kemian lakeja.
Käyttämäni Ctek on 0,7 amppeerin mallia. Se lataa vajaata akkua 700 mA:n virralla, kunnes sen napajännite on noussut 14,4 V:iin Sitten se pitää pienen absorptiotauaon ja jatkaa latausta pienemmällä virralla ja lopulta jää ylläpitämään 40 mA:n virralla aian välillä omatoimisesti mitaten varaustilaa. Siksi sen voi antaa olla aina töissä, kesät talvet.
Kun autossani tuo Ctek on kytketty sähkölämmitysjärjestelmään, se lataa aina, jos auto on liitetty jännitteelliseen sähkölämmityspistorasiaan. Kesällä se vähän herättää hilpeyttä, mutta akku pyrkii jäämään alilataukseen myös kesällä, joten johto kiinni vaan ja plokilämmittimen johtohaaran pluki irti.
Nyt kun eteisen piirongin alla on Guzzin akku pitänee käydä kaupasta toinenkin Ctek. (Motomatin mainitsema kieltolappu on siinä rasiassa pohjapahvin alla piilossa ja ruotsinamerikaksi siinä sanotaan, että sen verkkojohto on sellaista muovia, joka ei kestä pakkasta, joten koko laitteen käyttö pakkasessa on siten kielletty. Tein siksi autoon kiinteän asennuksen ja suojasin tuon verkkojohdon moviletkulla ja peltiletkulla sisäpistorasiaan asti.)
Akku voi hyvin jos sen lepojännite (Täysin levossa oleva akku, jonka napoihin ei ole kytketty mitään sisään eikä ulos kulkevaa virtaa muutamaan tuntiin.) on 12,8 - 12,9 V tarkalla mittarilla mitattuna. ominaispaino nesteessä, jos on korkillinen akku, on tällöin 1,28.
Kun akkua ladataan tarkoituksena pidentää sen käyttöikää, on käytettävä hyvänlaatuista tasavirtaa. Siinä on siis oltava mahdollisimman vähän verkkojännitteen tasasuuntauksessa ja suodatuksessa jäljelle jäävää 100 Hz:n jätettä, rippeliä.
Koska akussa aina on sisävastus, sen latausvirta kertaa sisävastus plus napajännite on ladatessa yli lepojännitteen. Kesäkäytössä, joita moottoripyörien akut yleensä ovat pyörässä kiinni ollessaan, tuo mainittujen jännitteiden summa on täysin riittävä ollessaan 13,6 V. Koska sisävastus kasvaa kylmissä olosuhteissa, kuten autoissa talvella, ja koska latausjännitettä ei yleensä voi säätää, varsinkaan kesäjännitteeksi ja talvijännitteeksi, joka sivumennen sanoen olisi täydellisyyden tavoittelijalle aika hyvä ominaisuus, valitaan latausjännitteeksi suurin akulle vielä terveellinen jännite ja se on 14,4 V.
Varastolatuksessa siis voidaan mainiosti käyttää, lämpötilasta riippumatta, 14,4 V:n latausjännitettä. Jos latausvirta on riittävän pieni, esim. 40 mA, voidaan latausta pitää päällä koko talvi, eikä akku vaurioidu millään tavalla. mainittu Ctek tekee tuon homman oivallisesti. Siinä pakkauksessa oli myös hyvät asennusjohdot. Laitan akkuun ruuveilla kiinni ne rengaskengät, (enkä niitä jousipuristimia) jotta pysyvät varmasti piirongin alla kipinöimättä, ja navat tietenkin peitän roudarinteipillä, ettei mikään peltipotta oikosulje niitä.
Sinänsä on yhdentekevää minkä merkkisestä ja mallisesta laturista sähkö tulee. Nurkissa pyörii nykyisin vanhojen kännyköiden latureita vaivaksi asti. Kun sellaisen antama tasajännite ylittää reippaasti 15 V ja oskilloskoopilla tarkastaen HUOM! KUORMITETTU antojännite ei sisällä rippeliä, voi sellaisesta saada mainion ylläpitolaturin. Virta vaan asetellaan sarjavastuksella tarpeeksi pieneksi. Tuo 40 mA on hyvä ohjearvo, eikä se akun varauksen noustessa juurikaan muutu, jos virtalähteen antojännite (sarjavastuksen laturin puolella) on huomattavasti korkeampi kuin 15 V. Jos nyt sellaisen tekisin, avaisin sen laturin kuoret ja tinaisin sarjavastuksen vastaamaan 30 mA jolloin voisin saman tien laittaa sarjaan punaisen ledin, jolle tuo virta on hyvä, ja saisin samalla latausvirtapiirin OK ilmaisimen. Se laturi ei tyhjää akkua lataa kun parissa viikossa, mutta lähes täyden se hiljalleen täyttää ja pitää täytenä koko talven keittämättä lainkaan.
Em. jännite ja virta numeroarvoille en äkkiseltään osaa sanoa lähdettä, mutta ne perustuvat akkujen valmistajien antamiin lukuihin vuosikymmenien aikana eri tahoilta kerättynä.
