Tänään palattiin reissusta. Torstaista lauantai aamuun asti oli hellettä. Illemmalla alkoi sataa.Sunnuntai olikin sadetta ainakin siihen asti kun lähdettiin kotiin päin. Väkeä oli käsittämättömän paljon. Yli 20 000 rekisteröitynyttä, joista suurin osa oli Guzzeilla. Lisäksi oli varmasti tuhansia muita kävijöitä. Voitte kuvitella miltä alle 10 000 asukkaan kaupunki näyttää kun sinne tuollainen määrä pölähtää. Kaikki puistot oli täynnä telttoja ja kadun varret pyöriä. Mekkala ei tauonnut kunnolla koko yön aikana. Upeita pyöriä, joista monet olivat 20-30-luvuilta. Osa niistä näytti ihan käyttöpyöriltä. Gruppon lounaalla oli 51 henkeä.
Meno matka tehtiin Hki- Travemünde-laivalla. Julier passin kautta ylitys ja poikkeaminen st Moritzissa. Sää oli jo sielläkin lämmin. Paluumatka olikin hieman eksoottisempi. Kamat pakattiin pyöriin sateessa ja lähdettiin kohti Passo del Stelviota. Lähteissä yksi ilaliaano katsoi netistä, että lunta ei ole. No lähestyessä Bormiota alkoi tulla Guzzeja vastaan. Olivat herkkähermoisemmat kääntyneet takaisin. Bormion jälkeen tulivat vastaan ensimmäiset autot, joilla oli lunta katolla. Ei kun eteenpäin sanoi mummo lumessa. Ja löytyihän sitä lunta. Viimeiset 10 mutkaa ennen huippua oli lumessa. Brittiautoilijat olivat ihmeissään, miten pääsevät takaisin alas. Alaspäin ajellessa tuli jo lumiaurakin vastaan. Sen verran sakeasti sitä märkää lunta tuli, etten alkanut kameraakaan kaivaa esiin. Olisi kaverista saanut hauskan lumiukkokuvan joulukorttiin. Varovasti ajellen tuli V11 sieltä alas. Loppu matka Traveen tuntuikin sitten helpolta.
Hieno reissu. Harmi, että seuraavan on viisi vuotta.
