Kirjoittaja Aihe: Akkukaupoille  (Luettu 152266 kertaa)

Pekka

  • Viestejä: 1 904
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #150 : Heinäkuu 11, 2016, 18:05:37 ip »
Tähän ei tarvita LiFePo-akkua. Vääränlainen ehjäkin (vaikka vastaava kuin alkuperäinen) akku saa nykyauton hinauskuntoon ja pajalle viikoksi, helposti.
Sohc van Helmi.

Antsu

  • Viestejä: 326
  • Murr
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #151 : Heinäkuu 11, 2016, 21:12:58 ip »
Lifepo akku on oikein hyvä sähköpyörässä, mut miks pitää tunkea se mopoon. Hyöty on minimaalinen.

Pekka

  • Viestejä: 1 904
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #152 : Heinäkuu 11, 2016, 21:27:41 ip »
Sähköpyörään ei ole vielä oikein hyvää akkua olemassakaan.
Mutta polttomoottorin käynnistämiseen tuo kyllä on oikein hyvä, varsinkin jos
kuskista ei saa painoa pois, kevennetään akkua ;D
Sohc van Helmi.

Camn

  • Viestejä: 2 582
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #153 : Heinäkuu 12, 2016, 09:48:02 ap »
Lainaus
Hyöty on minimaalinen
Riippuu pyörästä ja sen käyttötavasta. V11 mallissa akku on makaavassa asennossa heti penkin alla hyvin ylhäällä.  Koko akun paino kiikkuu siellä ylhäällä, ikään kuin laittaisi 75 cm pitkän putken pään maahan ja liimaisi akun lappeelleen putken toiseen päähän kiinni. Sitä kun sitten "heiluttelee putken varassa" ja miettii miltä tuntuu...  Vanhan liiton varmatoiminen Odyssey 5,7kg, XRacer 1,7 kg (painava LiFePo -akuksi, koska on niin suuri).

5,7-1,7 = 4 kg.  Kun siellä "kepin päässä" tuota tunnustelee, ero on suuri. Sen tuntee ihan kun "siftailee paikallaan".
« Viimeksi muokattu: Heinäkuu 20, 2016, 22:35:55 ip kirjoittanut Camn »
V11 - it defines you.

Camn

  • Viestejä: 2 582
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #154 : Heinäkuu 20, 2016, 22:39:23 ip »
Lainaus
polttomoottorin käynnistämiseen tuo kyllä on oikein hyvä
Minulla kyllä kolahti se usein kerrottu peruste: käynnistämiseen tarvitaan mahdollisimman kova virta, myös silloin kun ecu tai ties mitkä ajotietokoneet ovat olleet kuluttamassa sähköä viikkoja. Kun moottori sitten käy - ei tarvitse enää purkaa akkua - latausjärjestelmä tekee tankissa olevasta polttoaineesta sähköä moottoripyörän ja kuskin tarpeisiin.

Akun savuttanut kaveri kirjoitti että tarkisti latausjännitteen. 16V oli mittari näyttänyt jonkun ajan kuluttua (ei heti alussa) nyt kun uusi lyijyakku on kiinni. Kuten on ollut puhetta, 15V on maksimi useasti LiFePo akuille. Joko regulaattori (Ducati Energia) spinnaa tai säätimelle tuleva referenssijännite putoaa ties minkä sähköisen ilmiön johdosta 2,2V... (latausjännite nousee 16V:iin).  Saattaahan se olla niinkin, että on latausjärjestelmä ensin hajonnut, mikä on tuhonnut vanhan lyijyakun ja tilalle vaihdettu LiFePo sitten päästi savut.

Olisi kiva tietää millaisia ampeerimääriä akulle menee käytännössä, kun noissa suurimmissa sallituissa latausvirroissa (ajossa, akun pyörässä ollessa) tuntuu olevan suuria eroja (esim. 10 tai 24 A). Luin mielipiteen että siellä se reilu 2A on... mutta ei kai tuollaisella hituvirralla 30A sulaketta sulateta kun jännite on 14V huituvilla (vaikka Uri olisi puimapäällä).
V11 - it defines you.

Pekka

  • Viestejä: 1 904
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #155 : Heinäkuu 20, 2016, 23:30:11 ip »
Riippuu akun sisäisestä vastuksesta, mikä on LiFePo akulla todennäköisesti pienempi kuin
lyijyakulla. Käytännössä hetken aikaa, muutamia sekunteja, starttauksen jälkeen laturilla
on lähes oikosulkutilanne. Kaikki virta minkä se pystyy vain antamaan, menee akkuun ja
laitteille. Tilanne kestää sitä kauemmin mitä pidemmän "vieterin" joutuu vetämään.
Akku latautuu alkuun kuitenkin nopeasti.
Jos purat akusta 1Ah:n ja lataat sitä sitten 1A virralla, latausaika on 1h. 10A virralla 0.1h jne.
Kun hyötysuhde jätetään pois laskuista.
Latautuminen kestää kauemmin jos virtaa on heikosti tarjolla tai akun kemia toimii hitaasti,
niin kuin kylmissä olosuhteissa tapahtuu.
Guzzin latausjärjestelmä ei osaa rajoittaa max. latausvirtaa muuten kuin jännitteen kautta.
Kun akku ottaa runsaasti virtaa vastaan, laturin teho ei riitä ja jännite putoaa, eikä sitä manuaalin
käppyrän näyttämää maksimivirtaa välttämättä edes saavuteta.
Akku ei kuitenkaan ole vielä täynnä kun säätöjännite saavutetaan, silloin latautuminen hidastuu
kun jännite-ero laturin ja akun välillä pikkuhiljaa pienenee. Tämä loppuvaihe ratkaisee
sen ehtiikö akku latautua täyteen.
Sohc van Helmi.

egon

  • Viestejä: 973
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #156 : Heinäkuu 21, 2016, 08:13:28 ap »
Duoda duoda,

Omat Guzzit käynnistyy paljon alle yhden sekunnin starttauksilla, oikeastaan sillä, että eka pytty puristaa. Käynnistystä varten ei akku ole koskaan ollut liian vajaa muuten kuin, että kun Breva on talven ollut pihat kiinni ja purkanut koetaulun vilkkuvalon välkkeellä pariston. Keväisen 15 minuutin latauksen jälkeen se toimii ihan hyvin seuraavat kuukaudet. Millessä on aina akku paikallaan, ja se lähtee keväällä tulille ihan normaalisti. Paras akku Millessä on tähän mennessä ollut Prestolite, joka pelitti 7 vuotta. Brevassa on Yasa nyt kai neljättä vuotta, alkuperäinen taisi toimia 5 kautta ja yksi Exide sen jälkeen pari kesää.

Pekka

  • Viestejä: 1 904
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #157 : Heinäkuu 21, 2016, 13:25:33 ip »
Lainaus
Omat Guzzit käynnistyy paljon alle yhden sekunnin starttauksilla
Ymmärrän niin (ja sen Vintagen asentoanturin kohdalla asia vahvistui) että ruiskuguzzeissa pitää tulla X kpl signaaleja moottorin asentoanturilta, ennen kuin ruiskusuuttimet aktivoituvat. Kaasariversioiden pitäisi siis käynnistyä nopeammin? Eroja ehkä lienee ecu -tyypin mukaan?  Omassa 15M.

Tämähän se on kivaa moderneissa laitteissa, pitää aina odotella kun järjestelmä "kokoaa"
itsensä ja alkaa toimia. Vanhaan aikaan riitti kun painoi starttinappulaa ja heti alkoi jytinä. ;D
Sohc van Helmi.

TunturiTT

  • Viestejä: 11 408
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #158 : Heinäkuu 21, 2016, 13:53:30 ip »
Armeijalle hankittujen E-Sisujen itsediagnostiikka kävi kaikki kohteet läpi startatessa. Taisi ottaa 14 sekuntia, ennen kuin antoi käyntiluvan. Kun kaikki oli siis kunnossa! Kojetaulussa oli kyllä valojakin kuin tivolissa.
Hyvä pyörä, parempi mieli.

Hajakenttä

  • Viestejä: 951
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #159 : Heinäkuu 21, 2016, 15:55:07 ip »
Mielenkiintoinen keskusteluketju.  ;)

Aika vähän lithiumakkuja tunnen, mutta sen verran kuitenkin, että lithiumakku, lithium-ioniakku ja lithium rautafosfaattiakku ovat kaikki eri asioita. Lithium-ioni akussa ei ole lithiumia kuin vähän elektrolyyttinä. Ilthium-rautafosfaatti akussa on tuo nimensä antava materiaali katodi-elktrodissa. Se siitä viisastelusta.

LiFePo akulle on ominaista, että se tuhoutuu pääasiassa kahdella oivallisella menetelmällä.

1. Varatessa toistuvasti täyteen, tai yli ladatessa vähänkin.

2. Purettaessa tyhjäksi toistuvasti, tai jätettäessä tyhjäksi purettuna varaamatta vain pariksikin tunniksi.

Huolellisiahan me kaikki olemme, eikö niin. On kuitenkin mielestäni kummallista, että ajoneuvoon, johon on tarkoitettu lyijyakku, asennetaan kokonaan eri tavoin toimiva patteri ilman, että uusitaan myös latauslaitteisto patterille sopivaksi.

Akkuvalmistajat haluavat tehdä kauppaa ja ovat tehneet LiFePo akun mahdollisimman yhteensopivaksi lyijyakun korvaajaksi luottaen siihen, että akku ei tiedä: mistä sähkö on lähtöisin kun se siihen ladataan.

Lyijyakulle tehdään latauslaite, joka antaa tyypillisesti ja paras ollessaan 14,4 V, eikä sitten enempää. Se säädetään, silloin kun se hyvä on, referenssidiodilla tuohon arvoon. LiFePo akun kennon nimellisjännite on 3,3 V. Mikä lieneekään sen lataus-purkaus käyrä, eli mikä lienee kennon jännite täyteen varattuna/tyhjäksi purettuna? Lyijyakun 14,4 jaettuna 3,3:lla antaa päättymättömän desimaaliluvun 4,36... eli mikään kennoluku ei tee siitä 14,4 V:n akkua. Tähän perään kuitenkin heti myönnän auliisti tietojeni kapeuden. Saattaa olla, että valmistajan antama tieto 14,4 V:n jännitteen sopivuudesta vastaa LiFePo akun täyttä jännitettä. Silti hiukan epäilen sitä markkinamiesten taikatempuksi.

Kun näitä lataussäätimiä on moottoripyörissä aika kummalisiakin viritelmiä, sopii myös epäillä sitä latausjännitteen sopivuutta. Ainakin kolmea päätyyppiä latausjärjestelmiä on vilahdellut:

1. Vaihtovirtageneraattori sähkömagneettiroottorilla. Vaihtovirta otetaan kolmivaiheisena staattorilta ja sen jännite säädetään roottorin magnetointia säätämällä.

2, Vaihtovirtageneraattori kestomagneettiroottorilla. Vaihtovirta otetaan staattorilta yksi-, kaksi- tai kolmivaiheisena ja sen säätö tehdään jälkeenpäin sarjasäätäjällä. Maksimivirta rajoitetaan mitoittamalla staattorin rautasydän riittävän pieneksi.

3. Sama kuin 2, mutta sarjasäätäjä ei säädä vaan katkoo. Vaihtojännitteestä otetaan tasasuunnattuja puolijaksoja pois niin tiheään, että lopputuloksena on pitkäaikaiselta tehollisarvoltaan 14,4 V.

Varsinkin tämä viimeinen generaattori+säätäjämalli epäilyttää LiFePo akun ja kaikkien sen serkkujen kanssa käytettäväksi. Koska akku tuhoutuu ylilatauksella, sille ei saisi tuoda mitään ylijännitettä.

Katkojatyyppinen sarjasäätäjä toimii niin, että sen läpi pääsee täydellä jännitteellä niin monta puolijaksoa yksi-, kaksi- tai kolmivaihe tasasuunnattua generaattorin tuotosta kuin tarvitaan kulloisenkin kuormituksen vaatimuksen mukaan siihen, että tehollisarvo on 14,4 V. Kun akku on täysi, on silti paljon kuormittavia laitteita, joita ruokitaan laturilla. Jännite pyrkii siis laskemaan, jolloin pulsseja täydellä jännitteellä tulee tarpeeseen nähden lisää riittävästi. Pitkäaikaisen tehollisarvon tekee akku. Se saa silti koko ajan yksittäisiä pulsseja suurella jännitteellä. Näitä pulsseja ei näe yleismittarilla akun navoista. Oskilloskoopillakin niitä näkee vain matalana jäänteenä, rippelinä, akun sisävastuksesta johtuen. Jos akun sisävastus on 10 milliohmia ja latausvirta hekellisten pulssien kohdalla 10 A, rippelin amplitudi olisi 100 mV, eli 0,1 V. Todellisuudessa pulssien jännite on hyvin korkea, huippuarvoltaan yli 100 V. Koska tehollisarvon tekee akku voi mieleen juolahtaa irrottaa akku moottorin käydessä ja mitata siten pulssien amplitudi. Se olisi katastrofaalinen virhe. Herkkä elektroniikka saisi sadan voltin shokin ja päästäisi savut pois monesta paikasta. Samasta syystä lienee selvää, että akku ei saa räpsyä löysistä navoistaan käytön aikana myöskään tahattomasti.

Tehollisarvon tasoittaminen voidaan tehdä myös induktanssilla, rautasydämisellä käämillä, joka on sarjassa ulkovirtapiirin kanssa. Kuten sähköopista muistamme: induktanssi vastustaa virran nousua ja laskua. Se siis varaa sähköä magneettikenttään kun virta nousee ja antaa sitä takaisin magneettikentästä kun virta laskee. Lopputuloksen virta on tasainen. Helpoiten se käy niin, että generaattorin käämit jaetaan kahtia ja vuorottain tasasuunnataan puolijaksot diodilla toisesta ja toisesta. Tällöin gegeraattorin käämi ja rautasydän toimivat tarvittavana induktanssina. Valitettavasti niin ei aina ole tehty vaan tällaisella säätäjällä on korvattu rinnakkaissäätäjä regulaattori. Silloin tasasuuntaajasillan diodit ovat esteenä generaattorin induktanssin hyödyntämiselle. Ratkaisuna olisi erillinen induktanssikäämi+rautasydän. Se olisi n. kaljapurkin kokoinen ja siinä olisi painoa sen verran mitä hyödyttiin lyijyakun korvaavalla LiFePo akulla.

Kestomagneettigeneraattori ja rinnakkaissäätäjä, l. regulaattori, ohittavat tämän ylijännitemahdollisuuden, mutta sillä on tehon suhteen rajoituksensa, koska se hukkaa ylimääräisen sähkön lämmöksi, jonka kanssa se on toisinaan vähän pääsemättömissä.

Näistä syistä paras on magnetoinnin puolelta säädetty generaattori. Se antaa aina kelpo tasavirtaa kelpo jännitteellä.

Tarkkana pitää siis olla. Akkuvalmistaja ja -myyjä eivät voi tietää latausjärjestelmän mallia ja tyyppiä ja toimintaperiaatetta sanoessaan, "tämä on lyijyakun suoraan korvaava."
Sentire la forza!
Terv: Timo

motomatti

  • Viestejä: 13 479
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #160 : Heinäkuu 21, 2016, 22:02:22 ip »
Lainaus
Näistä syistä paras on magnetoinnin puolelta säädetty generaattori. Se antaa aina kelpo tasavirtaa kelpo jännitteellä.
Voitaisiinko siis ajatella että perinteinen hiilisilta-Bosch olisi otollinen? Tai ainakin lähinnä ihannetta olemassa olevista järjestelmistä?
Myös uudemmissa CARC-malleista alkaen (poislukien Bellagio) olisi tarkoitukseen sopivaisempi lataus perusteella että niissä on "autotyyppinen" tasavirtaa tuottava remmivetoinen magnetointisäätyvä laturi?

Lähinnä spekuloin: itsellä pyörissä Bilteman kalsium-akkuja joten en ole siinä suhteessa relevantti arvostelija. Toisaalta: niillä olen pärjännyt vuosikaudet.

Camn

  • Viestejä: 2 582
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #161 : Heinäkuu 21, 2016, 22:11:31 ip »
Tässä oli ihmettelyä myös sillä ajatuksella, että ehkä Hajakenttä kommentoi (Guzzissa ilmeisen arvaamaton Ducati Energia regulaattori, toisessa pyörässä uusi Schindengen ja kytkennät aivan erilaiset ja LiFePo akkuna). http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4360.30
V11 - it defines you.

Hajakenttä

  • Viestejä: 951
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #162 : Heinäkuu 22, 2016, 19:04:30 ip »
Tässä oli ihmettelyä myös sillä ajatuksella, että ehkä Hajakenttä kommentoi (Guzzissa ilmeisen arvaamaton Ducati Energia regulaattori, toisessa pyörässä uusi Schindengen ja kytkennät aivan erilaiset ja LiFePo akkuna). http://www.guzziclub.fi/hscms/foorumi/index.php?topic=4360.30

Ei ollut tarkoitus suoranaisesti tuota kommentoida. Luin sen vasta nyt – muistaakseni, mielenkiintoinen keskustelu. Voin sitäkin kommentoida tähänkin, vaikka oikea paikka olisi kai siellä, mutta tämä on tällainen poikkeus, joka koskee näitä LiFePo akkuja:

Ducatin regulaattori on tehty niin, että on, sinänsä nerokkaasti, käytetty tasasuuntaajana samalla säätäjän tyristoreja kahdella diodilla ryyditettynä. Sekä tasasuuntaaja, että säätäjä ovat näet kalliita komponentteja näillä virroilla. Laitteessa on se viitejännitteeksi jo ristitty napa, joka määrää lopputuloksen jänniterajoituksen arvon, referenssin. Se on erillinen napa vain siitä syystä, että sen ollessa akun +kytkentänavassa kiinni se syö virtaa vaikka moottori ei käy, eikä laturi pyöri. (Tyristorin hilavirta tässä n. 50 A:n päävirtaluokassa on n. 50 mA ja se kaksi kertaa, ja lisäksi säätöpiirin virta muutama mA, tyhjäkäyntivirta olisi yli 0,1 A. Se tyhjentää akun muutamassa päivässä.) Siksi se on voitava kytkeä johonkin pisteeseen, josta sähköt poistuvat kun moottori pysäytetään.

[mielipidettä]Ducati regun viitejännitteen ottopiste ei kai ole hyvä ollessaan ajovalon johdin, tunnetuista syistä. Kytkisin sen tietysti polttoainepumpun syöttöön heti sen releen jälkeen.[/mielipidettä]

Ducati regun jännitteen säätö on kuitenkin tarkoitettu tehtäväksi 4,7 kohm trimmerivastukella Note 2. En ota kantaa siihen mahdollisuuteen tai mahdottomuuteen käytännössä. Lieneekö purkki edes avattavissa. Niin se kuitenkin on tarkoitettu, ei sillä referenssillä. 13,6 V on yleinen lyijyakun maksimikiehutus, ja 14,4 V on meidän arktinen arvo vastaavaan tarkoitukseen. Joskus olivat myös akut erikseen arktikseen ja etelään, vähän kuin vesitermostaatit. Tein kerran Opel Asconaan sellaisen transistori-lataussäätimen, jossa oli kesä/talvi kytkin. Harva kuitenkaan ajaa moottoripyörällä talvella, mutta onhan niitäkin.

Asiaan... Vaikka tyristorisäädin onkin nerokkuudessaan ja yksinkertaisuudessaan ihastuttava, eikä vähiten siksi kun se ei hukkaa energiaa, eikä lämpene, se ei ole sopiva minkään akun lataukseen. Syy on se, että akkua on ladattava mahdollisimman siistillä tasajännitteellä. Tämä pätee lyijyakkuunkin, mutta se ei ole niin kranttu kuin  kaikki eri tyyppiset lithiumakut. Tyristorisäädin ei tuota tasajännitettä. Oikeastaan se ei ole säädin lainkaan. Se on kytkin. Sillä on kaksi tilaa: on ja off. Siksi se tuottaa kokoaaltotasasuunnattua sykkivää tasasähköä. Säätö tapahtuu poistamalla kokonaisia puolijaksoja tarpeellinen määrä. "Sykäykset" ovat akun kannalta ylijännitteisiä. Lithium-tyyppiset akut tuhoutuvat siitä ajanoloon. En osaa sanoa kuinka nopeasti happaneminen tapahtuu, mutta niin siinä käy. LiFePo akkua ei saa ladata myöskään niillä monien nykyaikaisten ohjelmoitavien akkulatureiden desulfatointi ohjelmilla juuri niiden jännitepulssien takia. Tätä tarkoitin varoitella. Ja myöskin sitä, että oli se laturi vaikka kuinka hyvää tasasähköä tuottava tahansa, sen antaman maksimijännitteen, johon lithiumakku latautuu, on oltava sallitussa määrässä.

Lithiumioniakkuja on kai kaikissa kannettavissa tietokoneissa. Minulla kun on tämä Linux, se näyttää latauksen lopetuksen kun akussa on 98%, ja tyhjää akkua kun siinä on 2% jäljellä ja tekee pakkosammutuksen. Käyttäjäorientoituneilla pimeän puolen käyttöjärjestelmillä tehdään kyllä samoin, mutta käyttäjälle näytetään 100% ja 0%.

Tämä kuvaa sitä kuinka tärkeää on huolehtia siitä ettei ladata tai pureta sallittua enempää.
Sentire la forza!
Terv: Timo

Camn

  • Viestejä: 2 582
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #163 : Heinäkuu 22, 2016, 23:30:17 ip »
Lainaus
Viitejännitteeksi ristitty napa, joka määrää lopputuloksen jänniterajoituksen arvon
"The battery sees 13.8 plus whatever voltage drop happens to be thru the relay contacts."
Ymmärrän tuon näin: “akulle menee 13,8V + se jännitteen pudotus viitejännitteessä, mikä sitten sattuukin olemaan todellisuutta kaikkien kontaktien ja kuluttajien jälkeen”. Siis jos joku mittaa akun navoilta 16V latausjännitteen => 16,0-13,8=2,2V. => Jos viitejännite on pudonnut 2,2V (13,8-2,2=11,6V) arvoon 11,6V, lataa Ducati regulaattori akkua jännitteellä 16V? Vahvistaako piirustus tämän ?
Lainaus
Kytkisin sen tietysti polttoainepumpun syöttöön heti sen releen jälkeen
Eikös normaali ”ei matkalla pudonnut” referenssijännite johdakaan siihen, että akun latausjännite on liian alhainen? Kun Guzzi kerran kirjoittaa, että "latausjännite on säädetty arvoon 14-14,6V" (Ducati Energia regulaattori), joka olisi riittävän OK LiFePo akulle, eikö se tarkoita, että he olettavat referenssijännitteen olevan 0,2-0,8V akun napajännitettä alempi (jännitehäviö matkalla akulta Ducati Energialle)?
Lainaus
Tyristorisäädin ei - - ole säädin lainkaan - - kaksi tilaa: on ja off - - tuottaa kokoaaltotasasuunnattua sykkivää tasasähköä - - akun kannalta ylijännitteisiä - - Lithium-tyyppiset akut tuhoutuvat siitä ajan oloon
Tämä selittäisi sen, miksi jenkit kehottavat olemaan käyttämättä tätä säädintä Lithium -akkujen kanssa ("use of dry cell design and lithium iron battery not recommended"). Mutta miksi laajentavat tämän myös AGM -akkuihin ("dry cell Absorbed Glass Mat") … sitä en ymmärrä. Noinhan se on ollut 1999-2003 esim. V11 malleissa jo tehtaalta lähtien.  AGM -akku ja tuo Ducati lataussäädin. Mikähän olisi paras säädintyyppi LiFePo -akulle… niiden käyttö lisääntyy koko ajan.  Nuo uusimmat Shindengenin ”mosfet” säätimet, niistä kuulee positiivisia kommentteja. Jos sen vielä asentaa kuvan primitiivisellä tavalla, ei pitäisi minkään haitata säätimen oikeaa toimintaa.
V11 - it defines you.

Hajakenttä

  • Viestejä: 951
Vs: Akkukaupoille
« Vastaus #164 : Heinäkuu 23, 2016, 15:32:16 ip »
Puheena oleva Ducati Energia säädin on minulle täysin tuntematon, enkä ole sitä elävänä nähnyt tai muutenkaan tutustunut. Luotan siihen, että purkin purkaja on ammattimies ja on osannut piirtää sen oikein. Hyvään ammattitaitoon viittaa piirustuksessa oleva hyvä toimintaselostus. Sinänsä piiri on sähkömiehen perus näkkileipää.

Lainaus
"The battery sees 13.8 plus whatever voltage drop happens to be thru the relay contacts."
Ymmärrän tuon näin: “akulle menee 13,8V + se jännitteen pudotus viitejännitteessä, mikä sitten sattuukin olemaan
Oikein ymmärretty. Varsinkin kun ymmärsit sanan drop. Sen jännitteen, jännitehäviön, etumerkki on siis miinus.

Lainaus
Siis jos joku mittaa akun navoilta 16V latausjännitteen => 16,0-13,8=2,2V. => Jos viitejännite on pudonnut 2,2V (13,8-2,2=11,6V) arvoon 11,6V, lataa Ducati regulaattori akkua jännitteellä 16V? Vahvistaako piirustus tämän ?
EI!
Jos viitejännite on 13,8, akku ladataan jännitteeseen 13,8. Jos se on 13,0, akku ladataan jännitteeseen 13,0. jne... Jos viitejännite on alle akun lepojännitteen 12,7-12,9 akusta riippuen, tyristorit eivät "syty" lainkaan. Laite ei siis edes yritä ladata akkua siinä olevaa jännitettä alempaan arvoon. Tyristorit eivät näet voi syttyä johtavaan tilaan jos anodijännite on alempi kuin katodijännite. (Anodi on se nuolipää ja katodi se kapulapää.) Koska laite ei tuota lainkaan virtaa generaattorilta akkuun, akun navoissa näkyy akun lepojännite plus generaattorin tyhjäkäyntijännitteen rippeli, joka vuotaa tasasuuntausdiodeista. Koska mittaus tehdään luultavasti Guzzin omalla ajotietokoneen mittarilla, GuzziDiagin mittausohjelmalla tai pienellä kiinalaisella keltaisella, mittaustulos voi olla mitä tahansa, esim. 16 V, eikä sitä voi pitää käyttökelpoisena arvona. Mittaus olisi tehtävä True-RMS mittarilla ja silloinkin olisi osattava poistaa arvosta oikea osa, joka kuuluu rippelille. Tehtävä on muuttuvista olosuhteista johtuen mahdoton.

Lainaus
"Kytkisin sen tietysti polttoainepumpun syöttöön heti sen releen jälkeen."
Eikös normaali ”ei matkalla pudonnut” referenssijännite johdakaan siihen, että akun latausjännite on liian alhainen? Kun Guzzi kerran kirjoittaa, että "latausjännite on säädetty arvoon 14-14,6V" (Ducati Energia regulaattori), joka olisi riittävän OK LiFePo akulle, eikö se tarkoita, että he olettavat referenssijännitteen olevan 0,2-0,8V akun napajännitettä alempi (jännitehäviö matkalla akulta Ducati Energialle)?
En tiedä, mitä Guzzin insinääri kirjoittaa ja mitä sanoillaan on ajanut takaa, mutta sen tiedän, että tuolla kytkennällä tapahtuu juuri niin, että viitejännitteen kytkentäpisteen potentiaalista puuttuva häviöiden tekemä osa jää puuttumaan akun täydestä jännitteestä. Eri asia on: mihin arvoon säätäjän trimmeri on säädetty. Ehkä siinä on joku "ennakko". Mainitsin polttoainepumpun nopean miettimisen jälkeen kun etsin mielessäni paikkaa, jonka sähkö katkeaa kone sammutettaessa, ja jonka kuormitus pysyy vakiona, koska häviö drop muuttuu virran mukana, ohmin lain mukaisesti. Ajovalohan ei ole mikään vakiokuorma. Jos lamppu sammutetaan tai palaa loppuun ja sammuu, latausjännite pomppaa ylijännitteeksi. Joku voi keksiä vakaamman pisteen...

Jos se viitejännitteen arvo on ongelma, sen voi ratkaista tekemällä vakaa ja säädettävä viitejännite releellä, jollaiseksi käy pienihäviöinen reed-rele, koska virtavaatimus on mitätön ja sekin vain siksi, ettei tule seisokkipurkausta. Säätöpiiriksi, jos edes tarpeen, käy tavallinen trimmeripotentiometri, useampi kilo-ohmi, muistaen tehonkesto. Jos haluaa hifistellä voi laittaa jännitereferenssidiodin ja saa sadasosavoltin tarkkuuden lämpötilakompensoituna. Mutta edelleen se piiri on tarkoitettu viritettäväksi omalla trimmerillään purkin sisällä, ehkä vaikeasti luoksepäästävällä.

Lainaus
Mutta miksi laajentavat tämän myös AGM -akkuihin ("dry cell Absorbed Glass Mat") … sitä en ymmärrä. Noinhan se on ollut 1999-2003 esim. V11 malleissa jo tehtaalta lähtien.  AGM -akku ja tuo Ducati lataussäädin.
En osa vastata tuohon kuin arvailemalla. Ehkä ovat oppineet kantapään kautta jotain. Ducati säädin ja generaattorin käämin induktanssi pitäisi olla pari, joka tekee akun lataamisen mahdolliseksi. On kuitenkin tilanteita, jolloin generaattorin käämin virta on niin pieni, että tarvittavaa itseinduktiota ei synny ja tuloksena on ne korkeajännitepiikit. Se tilanne syntyy juuri pahimmillaan silloin kun akku on lähes täysi ja moottorin kierrokset laskevat. Itseinduktion sähkömotorinen voima, jonka pitäisi sitä virtaa tasoittaa sykkivästä tasavirran lähelle, riippuu näet virran nousu/lasku nopeudesta, kulmakertoimesta, joka siis on pienempi kun pyöritetään hitaammin.

Lainaus
Mikähän olisi paras säädintyyppi LiFePo -akulle… niiden käyttö lisääntyy koko ajan.  Nuo uusimmat Shindengenin ”mosfet” säätimet, niistä kuulee positiivisia kommentteja
Ratkaisevaa on lopputuotteen aaltomuoto. Sen olisi oltava mahdollisimman tasainen tasavirta ja jännite. Harjahiilellinen tasasuunnattu vaihtovirtageneraattori jättää sekin vähäisen rippelin, mutta se ei anna niitä korkeajännitepulsseja. Sen rippeli on millivolttitasoa. FET, MOSFET, VFET, TFET, hyvällä lapsella on monta nimeä ja on niissä hiukan erojakin. Transistori se kuitenkin on ja poikkeaa tyristorista siinä, että kun tyristori liipaistaan johtavaksi, se pysyy johtavana kunnes anodivirta muulla keinolla katkaistaan. Transistori on kuin venttiili. Sitä voidaan aina säätää johtamaan enemmän tai vähemmän. FET säätäjä voi olla yhtä hyvin hakkurisäätäjä, on/off periaatteella tyristorin tapaan, mutta millä vain taajuudella, kuin myös regulaattorina, sähköisesti ohjattuna vastuksena. Voidaan myös käyttää näiden molempien tapojen yhdistelmää. Komponenttien, myös "silitysrautaluokan" FET:tien hinnat ovat tulleet dramaattisesti alas. On mahdollista tehdä sillä tekniikalla säätäjä, joka ensin alentaa jännitteen lähelle tavoitetta hakkuriperiaatteella niin suurella taajuudella, että kuristimeksi riittää ferriittisydäminen muutaman kierroksen käämi, kokoluokkaa filtteritön savuke, puoliksi poltettuna. Sen perässä sitten lopulliseen säätöarvoon säätävä tarkkuusregulaattori. Millaisia nuo mainitut ovat on minulle tuntematon asia. Ehkä joku rohkea sellaisen purkaa ja piirtää, jos valmistajan salaisuudet eivät aukea muuten.
Sentire la forza!
Terv: Timo