"Noihin litiumeihin ei oikeesti kannata seota ellei nyt välttämättä halua harrastaa akkuja. Ei välttämättä toimi kylmässä ja vaatii oman laturinsa joka taas ei käy lyijyakuille."
Hupaisaa tuo pelko ja kauhu litium-ioniakkuja kohtaan. Käynnistysakkuina ne kuitenkin ovat mainioita: maksavat saman mutta ovat pienempiä ja painavat vain murto-osan verrattuna vastaavan starttivirran antavaan, korkealaatuiseen lyijyakkuun (AGM-akku). Pystyvät ehkä jopa 10-kertaa useampaan purku-lataussykliin kuin perinteinen lyijyakku, ja luultavasti (so. vertailutestiä en ole nähnyt, kyseessä arvio) ainakin kaksi kertaa useampaan kuin hyvä AGM-akku. Sietävät tärinää paremmin kuin lyijyakut, AGM- ja geeliakut mukaan luettuina. Näin ollen odotettavissa oleva käyttöikä on pitkä.
Kylmyyttä koskeva tieto pitää sen verran paikkansa, että kylmässä (alle -5) litiumakku pitää "herätellä", ottaa siitä virtaa pari minuuttia esimerkiksi valoihin, ennen kuin se antaa kunnolla virtaa käynnistysmoottorin tarpeisiin. Ominaisuus ei ole haitta, jos ei aja moottoripyörällään pakkasilla tai jos ei ole päivän ensimmäisellä starttauksella niin kiire, ettei ehdi paria minuuttia odottaa.
Litiumakkua voi ladata kaikilla niillä latureilla, joilla voi ladata lyijyakkujakin. Varmuuden vuoksi voi välttää niitä älylatureita, jotka desulfatoivat lyijyakkuja korkeajännitepulsseilla. Ylläpitolatausta ei irrallaan oleville litiumakuille toisaalta tarvitakaan, koska niissä ei ole itsepurkautumista juuri nimeksikään.
Omaa kokemusta on kahdesta litiumakusta, joita olen käyttänyt kahdessa moottoripyörässä (toinen niistä on Moto Guzzi) ja yhdessä skootterissa kolmen vuoden aikana. Latausasioita olen mittaillut viidestä laturista. Tarkempaa tietoa aiheesta pitäisi ilmestyä piakkoin Retro Auto Moto -lehden jutussa.
Terv. Veijo Saano
