Sinullahan on asiat ns. hanskassa.
Tankin tiivisteet: tehtaan mukaan kertakäyttöisiä. Korkissa on omansa, Jos ei pidä kauaa tankkia irtonaisena tai tyhjänä niin takaisin laittaminen paikoilleen hetikohta niin bensiinin kosteus turvottaa tiivisteen. Jos ei niin tulee kauppareissu.
Tankin tiivisteet ovat paksuja ja niiden ruuvien mitta on määritetty erikseen. Niitä ei saa sen kireämmille kunnes pohjaavat.
Kun tankki, varsinkin vajaana, menettää polttoaineen palamiskyvyn. Saatta jopa, kasautua kiinteäksi aineeksi. Nykypyörissä ei haihtumista juuri tapahdu jos tankki on täynnä. Talven aikana ei välikäynnistys ole tarpeen mutta ei siitä haittaakaan ole ja akku saattaa jopa tykätä jos sitä ei ole tällä välin, kytketty pyörän sähköjärjestelmään. Itse käytän litiumakkua. Lataan sen akulle tarkoitetulla laturilla kerran talvessa. Akun myyjä on sittemmin vetänyt akkukaupaun nollille siksi että on osoittautunut etteivät japsipyörät kykene ylläpitämään ko. litiumakkua. 1400:ssa riittää virtaa siihenkin. Ero on jännitteessä. Litiumakku on ronkeli.
Tallissani (Kerholla) on pari kaasarikonetta. Pidän tankit täynnä. Voin kulkiessani avata hanat ja täyttää kohokammiot.
Toinen tapa on irroittaa kohokammioiden pohjat ja siten tyhjentää kohokammiot. (O-renkaat saattavat vaurioitua,) Sen jälkeen uudet bensat sisään. Nykybensiinit eivät kestä pitkää säilytystä mutta sentään niukasti talven yli. Laatu mahdollisimman vähäetanolista.
Talvikäynnistämisestä, lämpimässä tilassa, ei ole muuta kuin vaiva. Muutenkin se on hyödyllistä: ruiskutus toimii, voitelu paranee ja tulee hyvä mieli kun vehkeet pelaa. Sen jälkeen akku hetkeksi latinkiin.
Lyijyakkua ei pidä pitää latauksessa talven yli vaan ladata kaksi - kolme kertaa talven aikana täyteen. Jatkuva lataus, vaikka kuinka hienolla ylläpitolaturilla, kuluttaa akun tulevaa kestoikää. Keväällä taas sen näen kun Kerholla ne kaverit jotka maksavat Kerhon jäsemaksun, joita muuten ei näe kuin ryyppäjäisissä, tulevat toukokuussa käynnistelemään pyöriään. Ihmetyksen paikka. Perusteluna voi pitää ylläpitolaturin käyttöä niin että ei haluta irrottaa akkua pyörän virtapiiristä. Laturi- ja akkukauppias kiittää. Suosittelen opiskelemaan eri akkujen toimintaa ja pyörän lepotoimintoja. Eikä tehtaan prosyyreitä sinisilmäisesti.
Litiumakkua ei tarvitse ladata kovin usein sillä siinä ei ole sisäistä purkautumista. Sen kun antaa olla mutta irti pyörän virtapiiristä. Monet nykypyörät kuluttavat sähköä hieman pitääkseen yllä pyörän järjestemiä. Akun kun irroittaa sen sortin pyörästä voi itse, ajokauden alussa, näppäilä unohtuneet, halutut toiminta-arvot pyöränsä muistiin. Litiumakkuinen ei juuri reagoi jatkuvaan lataukseen vaan ei sitä tarvitse. Yleensä ottaen nykypyörät kuluttavat akkua hieman koko ajan. Joitain juttuja litiumista:
http://www.motomatti.fi/2023/04/california-1400-gts-litium.htmlBlogissani on monta muutakin juttua aiheesta kun pöyhii. Tulevana keväänä,-24, kuinka käynnistys sujuu, kerron kuinka mennään...
Toisaalta: mitäpä parisataa euroa akusta maksaisi jos sillä rahalla pääsee oitis ajamaan. Vaan on siinäkin vaivansa.
Yleensä: lyijyakkua, pyörästä irti ollessaan, ladataan siihen tarkoitetulla laturilla ja litiumakuilla on omansa. Itselläni on yhdistelmälaturi jonka sain sopimussuhteisena yrittäjänä kaupanpäällisenä.
Olen kuullut että ko. firma ei enää myy litiumakkuja koska ne eivät toimi japsipyörissä. Eivätkä, varmasti, toimi vanhemmissa italiaanoissakaan. Kannattaa tarkistaa onko edellytyksiä juuri oman pyörän suhteen. Omassa pyörässäni, Cali 1400, toimii ja itse pyörässä, kuten akussakin, on akun toiminnan seuranta.