Nevadan Anni on vuosimallia 2011 ja noilta osilta aivan samaa tavaraa. Siinä on ollut aivan uudesta asti sama ominaisuus. Valitin siitä myyjälle, joka ei tietenkään koeaajolla sellaista havainnut. Piikkiöstä sanottiin, että se nyt vaan on tummonen tuo pikkuvaihteisto, "saattaen vaihdettava". Olen sitten siihen tyytnyt ja tottunut. Sirinää ei kyllä kuulu, ainakaan näillä vanhoilla korvilla. Kampi vaan on kuin puuta kun vaihtaa ykköseltä ylös. Liikkuu vasta kun nostaa aavistuksen verran kytkintä. Jopa ilma kytkintäkin toimii kun kierrokset on sopivat, eli ei kuormitusta.
Nevadan vaihteisto on erittäin kronkeli kytkimen säädöistä. Kytkin vaijeri pitää voidella (joka syksy) valuttamalla (perä)öljyä irrotetusta yläpäästä. Talvivarstoinnin ajaksi voi sitten laitta valmiiksi rättiä vaijerin alapäähän, ettei sottaa paikkoja. Seuraavaksi kannatta säätää vaijerin yläpään pikasäätörulla suunnilleen keskelle ja sitten säätää alhaalta kytkinkaran paininkampi oikeaan asentoon niin, että sillä on pieni välys karan päähän. (En tiedä, mutta arvaan, että sirinä tulee painelaakerista sen seurauksena, että em. välys puuttuu ja painelaakeri on pyörinyt ja kulunut silloinkin kun kytkin on ylhäällä.) Pikasäätörullaa tarvitaan ja sillä on oltava säätövaraa kumpaankin suuntaan, koska kylmässä ja kuumassa kytkimelle asettuu aivan eri asento. Kuumassa, Milanon ruuhkassa iltapäivän 38° helteessä, kytkinlevyt turpoavat ja lakkaavat irrottamasta ja vaihde alkaa juuttua, pahimmillaan kaikki vaihteet. Silloin voi vaikka liikennevaloissa tuupata sen kumitutin alemmaksi ja kääntää pikasäätörullaa pari kierrosta vastapäivään ja taas alkaa toimia. Kun tullaan vuoristoon 5° lumirajalle saa jo rullata myötäpäivään kun sama ilmiö alkaa taas.