Integraalijarrut puoltavat?

[egon]

Sama kokemus. Kun käyttää sormi- ja varvasjarrua samanaikaisesti niin silloin molemmat etulevyt jarruttaa eikä tunnu mitään syrjintää. Omassa on pikkasen väljät jo liukuholkitkin, mikä saattaa saattaa aiheuttaa pääosan epätarkkuudesta pelkällä sormijarrulla toimiessa.   

[Vierailija]

Tässähän on kysymys puoltavatko integraalijarrut. ko. jarruissa jarruttavat toinen jarrulevy edessä ja takajarru yhtäaikaa, mitä vaikuttaa takapyörän hidastava voima. Mutta ei puolla kun jarruttaa molemmilla yhtä aikaa (siis käsi- ja jalkajarrulla).

Eikä puolla, vaikka jarruttaisi pelkästään jarrupolkimella.  

[gotler]

Jarrun puoltamisesta pyörässä, jossa on yksi levyjarru etupyörässä tai integraalijarruilla varustetussa pyörässä... Tästä silloin tällöin tulee keskustelua. Mielestäni ei puolla. Testailin aikanaan ilmiötä mm. vm -71 Honda 500 Fourilla, jossa lienee kuitenkin aika rento runko ja etuhaarukka. Samaa testailin myös Guzzi SP II vm -87, pelkästään jalkajarrulla. Tuossa pyörässä jalkajarrun teho riitti myös etupyörän lukitsemiseen hiekalla. En huomannut minkäänlaista puoltamista siinäkään. Keskustelussa jo mainitut napaohjauksella ja yksipuoleisella etuhaarukalla varustetut pyörät olisi luultavasti hengenvaarallisia ajaa, jos tuo puoltamisväite olisi totta. Tämä puoltamattomuus on käsittääkseni myös tieteelisesti todistettu.

[Pekka]

Moi
Kumpaan suuntaan tämä puoltaminen sitten oikein ilmenee jarrutuksen aikana?
Ja miten?
Olen saanut tämän ja tuon toisen foorumin jutuista sen käsityksen että, ohjaustanko
pyrkii kääntymään yksinäisen jarrusatulan puolelle.
Pyrkiikö koko moottoripyörä silloin ohjautumaan vastakkaiseen suuntaan?
Näinhän pitäisi periaatteessa vastaohjauksen käytännön mukaan tapahtua.
Vai pysyykö etupyörä kuitenkin jarrutuksen aikana entisessä asennossaan ja
veltto teleskooppi heiluttaa ohjustankoa?

Siis jotenkin näin, sovitaan että jarrulevy on nyt oikealla puolella.
Jarrutettaessa ohjauksen siis pitäisi kääntyä hitusen oikealle jolloin eturenkaan
kosketuskohta tiehen siirttyy eturenkaan vieriessä, kuskin ja koko pyörän
yhteisen painopisteen kautta kulkevan tason oikealle puolelle.
Maanvetovoima alkaa silloin kallistamaan pyörää ja kuskia vasemmalle tuon syntyneen
pienen momenttivarren avulla.
Samalla on myös poikkeutettu etupyörän hyrrätasoa, mikä pyrkii kallistumaan 90 asteen
kulmassa olevasa tasossa vaikuttavaa voimaa vastaan. Eli kallistaa moottoripyörää
vasemmalle.
Lopputuloksena moottoripyörä kaartaa vasemmalle.

Joku juttu ei nyt täsmää tai on jäänyt huomaamatta.

Pekka








+

[egon]

Mikään voima tai momentti ei käännää ohjaustankoa yhdellä levyllä jarruttaessa jos haarukka ja runko ovat suorat. Sillä tavalla määriteltynä puoltamista ei tapahdu. Etuteleskooppi, johon jarrusatula on kiinnitety, taipuu jarruttaessa hitusen enemmän pakoputkia kohden kuin sen pari. Jos teleskoopeissa on väljää, tai keulaputket kovin pienet läpimitaltaan, voi eron tuntea aistinvaraisesti kuten Urpon kanssa sangen lukuisia jarrutuksia Mille GT:llä tehneenä saatamme todistaa. Aistinvarainen havainto on, että pyörä hakee ajolinjaa jarrulevyn puoleiseen suuntaan sen verran että sen havaitsee. Syrjintä päättyy kun jarrun löysää.

[Pekka]

Olen sitä mieltä, että kyseessä on luulotauti, tai oikeammin vääränlainen
jarrutustekniikka. Jarrulevyjen määrällä ei ole merkitystä tässä.
Jarrutuksen aikana vedetään jarrukahvasta ,eikä puristeta ja
samalla käännetään ohjaustankoa, ja/tai hidastuvuuden aihetuttamat
voimat otetaan käsillä vastaan toispuoleisesti.
Varsinkin ohjaustankoon nojaaminen jarrutettaessa muuttaa herkästi
ajolinjaa ja sitä on vaikea tiedostaa.
Itse olen huomannut omituisia "puoltamis"ilmiöitä rata-ajossa silloin kun
vauhti nousee sen verran että, g-voimat alkavat tuntua.
Silloin kallistuskulma ei tahtonut säilyä itsestään ja ajolija levisi.
Aikani asiaa ihmeteltyäni irrotin alemman käden kaarteessa stongasta
ja kas kummaa pyörä seurasi kiltisti valittua ajolijaa eikä "valunut"
kohti ulkokaarretta.
En kuitenkaan suosittele kokeilemaan jarrutusta yhdellä kädellä .

Pekka

[kaide]

Tämä taitaa olla kustomoitujen mopojen ongelma, jos on. Normaali keula on niin yhtäpuuta akseli-keulaputket-ylä/alakolmio-yhdistelmällä, ettei ceriani-tyyppisellä ratkaisulla tapahdu muuta merkittävää ajo-ominaisuuksiin vaikuttavaa jarrutuksessa kuin painuminen. Puoltamisen tunteet ym. kiemurtelut johtuvat aivan muista seikoista.

[GinTurismo]

Voin kyllä vahvistaa, että vanhemman MilleGT:n 35 mm:n keula taipuu, kun jarruttaa vain jalkajarrulla. Huomaa selvimmin isolla kuormalla kovemmassa nopeudessa, kun jarrutusvoimaa tarvitaan paljon.

Kawa Z 900:n keula taas ei taivu ainakaan havaittavasti, vaikka KZ900A4:ssä on tehokkaampi 1-levyinen jarru kuin vanhemmissa malleissa, ja keulaputkien halkaisija on se sama 35 mm. Erona voi olla se, että MilleGT on korkeampi, ja siten keulaputket ovat pidemmät. Tämä pelkkää mutua, en ole mitannut.

Ei se taipuilu sinänsä haittaa, mutta saattaa sitä kyllä tottumaton pelästyä.

[JuhaV]

http://luupilotti.blogspot.com/2011/10/keulan-taipumus-venkuiluun-ilman.html

[TunturiTT]

Niin? Voin ihan milloin vain piirtää ihan mitä vaan cadilla.

[Marko]

mutta et oo piirtänny ja postannu tänne? 

ja kai se nyt on piirtämättäkin selvää, että se taipuu? tosin _ERITTÄIN_ vähän, mutta kuitenkin..

[kaide]

Ylipäätään voipi olla hiukan arveluttavaa seurata sisäputkien taipuilua täysjarrutuksen aikana. En uskaltaisi paljon ajella sellaisella makaroonikeulaisella.

[egon]

Kaikki teleskoopit taipuvat jarrutuksessa, myös napaohjaus joustaa kun jarrutetaan.

Jos edessä on kaksi jarrua ja vain toista käytetään niin teleskooppi, johon käytössä olevan jarrun satula kiinnittyy, joustaa enemmän.

CAD kuva ei ole oikea työkalu asian havainnollistamisen, mutta jos käytetttävissä on FEM -ohjelma, esim ABACUS niin sen avulla etuteleskoopin muodonmuutokset voidaan laskea erinomaisella tarkkuudella ja lisäksi ne voidaan havainnollistaa käyttämällä suurennuskerrointa kun muodonmuutos havainnollistetaan kuvaksi. 

[TunturiTT]

Joo, noilla FEM ja FEA ohjelmilla saa komeita esityksiä. Millin sadasosan taipuma saadaan heilumaan suht villisti näytöllä. Itsellä kokemusta Autodeskin ohjelmista ja Dassaultin (jonka tuo Abacuskin näkyi olevan) tuotteista tällä saralla. CAD on vain työkalu, jolla suunniteltu rakenne pureskellaan esim FEM:n prosessoitavaksi.