Tasapainoituslaite

[motomatti]

Jos staattisen tasapainotuslaitteet ovat kunnossa niin itse tasapainotuksen hoitaa maan vetovoima. Sen kumoamiseen tarvitaan sen verran energiaa että se ei ole mikään pieni töppäys.
Periaate on siis se että painavin kohta kehällä hakeutuu alimpaan paikkaan. Merkataan renkaan syrjään kevein kohta sieltä vastapuolelta. Toistetaan. Jos pyörä hakeutuu samaan asentoon joka kerta niin laitteet voidaan olettaa olevan kunnossa.

Sinne kevyeen paikkaan sitten laitetaan painoa kiinni arviomäärältä. Vaikka teipaten näin ensi kerralla. Pyöräytetään aivan hieman vauhtia renkaaseen ja annetaan taas pysähtyä ja katsotaan mihin kohtaan pysähtyi. Toistetaan vielä varmuudeksi. Jos se puoli mihin painoja arviolta laitettiin on nyt alhaalla, on painoa liikaa. Vähennetään painoa. Ja taas pyöräytetään. Niin kauan jatketaan hommaa kunnes ei ole enää mitään erityistä kohtaa mihin pyörä pysähtyy on tasapaino saavutettu.

Painoja ei voi tulla kahteen tai useampaan eri paikkaa. Pyörässä ei voi olla kuin yksi epätasapainopiste staattisessa tasapainotuksessa tai sitten on fysiikan lait menneet sekaisin. Dynaamisessa tasapainossa sen sijaan on kaksi painopistettä mutta sitä ei tällä menetelmällä pysty hallitsemaan eikä ole tarpeenkaan kun rengas on alle 200 mm leveä eikä sillä ajeta kilpaa.

Perin yksinkertaista. Muistuttaa prosessivalvontaa eikä sovi ADHD-henkilölle.

mm

[TunturiTT]

Mulle on tullut liikkeestä vastaan renkaita, jotka on tasapainotettu kahdesta kohtaa. Itse painottamalla on saanut nakata yli puolet pois, kun on laittanut oikeaan kohtaan.

Ei liity pyöriin, mutta erään kerran näin Pajero maasturin jonka etukiekossa oli vähintään riittävästi lyijyä. Pelti-Mangelsin kehällä oli yhdessä kohtaa ainakin 250 grammaa. Liimaliuskoja oli ainakin kahdessa kerroksessa, että oli osuneet samalle kohtaa. Äkkiä kävis mielessä kokeilla renkaan pyöritystä vanteella..

[Tuulenpoika]

Kosken huoltamossa olen keväisin käynyt vaihtamassa renkaat.Samalla on vaihdettu uusia laakereita Caliin.Mukava paikka.Kahvia on  tarjottu ja samalla jutusteltu moottoripyöräilystä.Omistaja mukava Ducatityyppi.

[Pekka]

Tarkat kaverit tasapainottavat pelkät vanteet ja renkaan asennuksen jälkeen katsovat vain että onko tarvetta tasapainopaloille enää. Nykyiset merkkirenkaat ovat melkoisen tasapainoisia rakenteeltaan.
mm

Ehkä ymmärsin väärin mutta ei sitä pelkkää vannetta kannata mielestäni tasapainottaa
ainakaan lisäpainoilla.
Koska renkaassa yleensä on pientä epätasapainoa, on vain hyvä jos vanteessa olisi samaa suuruusluokkaa oleva staattinen epätasapaino.
Jos ja kun renkaan kevein kohta on merkitty jo tehtaalla, lisäpainojen tarpeen voi
minimoida asentamalla renkaan vanteelle siten että, niiden epätasapainot eliminoivat toisensa.
Renkaan kevein kohta vanteen painavimmalle kohdalle.
Eikä vanteen epätasapainoa tarvitse etsiä kuin kerran. Keveimmän kohdan
voi sitten merkata vanten sisäpuolelle, tulevaa tarvetta varten.

Kuvan kevyehkössä vanteessa on joidenkin mielestä suuri epätasapaino 40g .
Tuolle vanteelle asentamissani renkaissa ei ole yleensä ole ollut noin suurta
epätasapainoa.


Pekka

[motomatti]

Olet, Pekka, oikeassa. Tarkoitin lähinnä sitä tilannetta että jos vanne on merkittävän epätasapainoinen niin sen voi tasapainottaa oikeaan tasapainoon jo valmiiksi. Kyseinen ongelma ilmenee siten että jos joka kerta kun tehdään renkaanvaihto niin tarvitaan kourallinen tasapainopaloja. Kyseessä oli, havaintoa tehdessä, erään pikkuguzzin valuvanne ja siinä oli tasapaino pahoin pielessä.
Sen jälkeen kun vanteeseen laitettiin pysyvä tasapainotus niin painojen menekki pieneni merkittävästi tasapainottaessa renkaan kanssa. Jälkeenkinpäin olen noita -80 -luvun valuvanteita tarkastellut ja huomannut kyseisen ongelman toistuvan. Pinnavanteissa ei niinkään.

Jos pinnavanteessa on merkittävää tasapainoheittoa jatkuvasti niin siitä kannattaa tutkia onko rihtaus kunnossa. Vanne voi olla epäkeskeisesti napaan nähden tai vipottaa sivusuunnassa.

Ei ole iso vaiva renkaanvaihdon yhteydessä katsoa tasapainotuspukissa/koneessa onko vanteessa tasapainovirhettä tai heittoa johonkin suuntaan. Ja toki sillä on merkitystä painopalojen määrään että laittaa vanteen painavimman kohdan ja renkaan keveimmän paikan samalle kohtaa vannetta rengastaessa.

Katuendurolla ajellessani vielä vuosikymmen sitten tuli poikettua vähän metsäpoluille rypömään. Siellä oli varmaan jokin risu tai muu juttu irrottanut painot vanteen syrjästä. Kyllä se huomasi myöhemmin asfaltilla ajellessa. Suurin haittahan tasapainottomuudesta tulee siinä että rengas kuluu epätasaisesti ja tulee vaihtokuntoon ennen aikojaan. Epätasapainolla kun on taipumus suurentua renkaan kuluessa.

Koitan painaa mieleeni kuinka monta grammaa painoja tarvittiin tasapainotuksessa. Jos painot tippuvat matkalle niin ne voi laittaa uudelleen samaan kohtaan.

mm

[TunturiTT]

Noita vanteen epätasapainoja on tullut vähennettyä siten, että pyörittää kumia siinä vanteella. Eli ei laitakaan kevyttä kohtaa venttiilin kohdalle, vaan etsii sille paremman paikan. Ihan samanlainen iterointi painavan kohdan selvittelyssä, kuin aiemmin selvitetty puntituksen tarpeen hakeminen.

[kaide]

Mikäs siinä, jos aikaa ja ahkeruutta piisaa muutamaan punnitus-tyhjennys-kierto-täyttö-punnitus-sekvenssiin. Onko muuten renkaassa oleva väritäplä painavimmassa vai keveimmässä kohdassa?

[TunturiTT]

Yleensä kevyin kohta, jollain valmistajalla oli toisin päin.