Omalla kohdlla, on ollut ja kun satun, vieläkin, omistamaan useammankin pyörän niin olen jousituskuluissa säästänyt siirtämällä pumppuja tai pumpun, riippuu lukumäärästä, millainen jousitus/vaimennusratkaisu on, osasta pyöristäni toisiin pyöriini. Jotkin iskunvaimentimet, ainakin jousen jämäkkyydestä päätellen, ovat suunniteltu suurelle kuormitukselle. Jos jousitus ja siihen liittyvä heilahdusvaimennus pelaavat hyvin yhteen niin ajo on tasaista. Ainakin siinä määrin mikäli ajetaan kohtuukuntoisilla teillä.
Useimmiten, ainakin omalle kohdalle, on käynyt niin että kun maksaa takaiskareista tarpeeksi suuren rahan niin saattaa saada oikein hyvät takapumput. Hyvä iskaripari tai pelkästään yksipumppuisenkin takajousituksen hallintaan maksaa siinä tuhannen euron huitteilla. Voi joku myydä halvemmallakin. Yksi synti on että iskunvaimetimia ei huoleta säännöllisesti. Mekanismit kuluvat ja säätövara loppuu. Sitten ajetaan kuin kiikkulaudalla.
Selaisissa vaimentimissa on niin paljon säätöjä että pitää olla mielenkiintoa ja ymmärrystä miten ne toimivat: proggressiota voi säätää, paluuvaimennusta voi säätää, jousen esijännitystä voi säätää ja paria muutakin juttua. Toisaalta sellaiset vaativat osaamista ja ymmärtämistä miten niiden tulisi toimia. Pelkästään, jos ottaa tarakalle hieman leveälanteisemman kyytiläisen niin pitäisi ainakin, paluuvaimennusta säätää tiukemmaksi ja, todennäköisesti, myös jousipainetta lisätä. Myös iskunvaimentimen vaimenninöljyllä on merkitystä. Erityisesti silloin jos paluuvaimennukselle ei ole lainkaan säätöä. Lisäksi ovat sellaiset iskunvaimentimet joissa on erikseen "patruunat" jotka ovat yhteydesssä letkulla itse vaimentimeen tai sisältyvät iskunvaimennirakenteeseen. Useat tämän tapaiset vaimentimet säädätetään iskunvaimenninhuolloissa. Sen tyyppisissä on sekä kaasua jonka painetta voi muuttaa eli kantavuutta kasvattaa ja erikseen sitten muut säädöt.
Peruspyörissä on, olen havainnut, että ei ole kuin jousen kireyden säätö. Sekin auttaa jos ajokuorma muuttuu mutta vaimmennus ei muutu teknisesti lainkaan kun takajousta kiristetään niin tuntuma muuttuu pompottavaksi vaikka pyörän rungon asento olisikin ihan oikein.
Valitettavasti näkee, sillointällöin, että pyörä vikuroi kaarteessa niin takaiskarit ovat joko säädetty liian pienellle paluuvaimennuksen osalta tai iskarit ovat rikki.
Jos ryhdytään keskustelemaan etujousituksesta ja sen vaimennuksesta niin homma on vielä monimutkaisempaa. Mutta on ratkaisujakin löytynyt. Kaiksissa keuloissa on helppoja tapoja muuttaa keulan käytöstä vaikka ei olisi säätönuppeja lainkaan. Aina voi valita eri viskositeettisen vaimenninöljyn jolla voi hallita keulan ominaisuuksia. Sitten on ne keulat joissa on säätöjä oka lähtöön. Tunnen motoristeja jotka eivät ole uskaltaneet kajota säätöihin ja löytää säätämällä ja kokeilemalla juuri omalle ajotavalle sopivan ajettavuuden.
Iskunvaimenniasioissa on useampi oppisuunta.
