Talviunet ja etanoli.

[Hajakenttä]

Alkaa näyttää siltä, että on päätettävä tämä ajokausi.

Olen ajanut jo kaksi kautta etanolilla E85. Tuntuu, että kone käy hiukan viileänä, josta saattaa johtua veden kertyminen jonnekin. Onkohan siihen varauduttava jotenkin? Onko sellaista ruostuvaa palikkaa jossain, joka olisi suojattava? Luulisin, että peltitankki ei pahemmin ruostu kun tenu pitää veden omanansa, mutta onko sylintereihin lorautettava öljyä? Vai onko siitä enemmän haittaa sitten keväällä käynnistettäessä, esim. lambdoille, tai katalysaattoreille?

Säilytyspaikka on lämmitetty ja kuiva halli.

[motomatti]

Hyviä kysymyksiä. Osaan kysymyksistä saatan, mielestäni, antaa vastauksia.

Etanolilla kaikki moottorit käyvät viileänä. Samaa ei voi sanoa ihmisestä.

Lienee päinvastoin tuo veden mahdollinen kertyminen öljytilaan/joukkoon. Huohotusilma kun on enemmän tai vähemmän kosteaa ulkoilmaa joka kulkee kampikammion, tässä tapauksessa kylmähkön, läpi niin siitä kertyvä vesi ei pääse haihtumaan kun öljyn lämpötila ei tavoita yli sataa astetta eli kiehauttaisi veden pois öljystä ja syntyisi jälleen vesihöyryä jonka huohotusjärjestelmä imukotelon kautta toimittaa palotilaan ja palotapahtuman muun tuotoksen kautta ruostuttamaan äänenvaimentimia. Kun pitkiin aikoihin ei ole saanut huohotusilmaa päästää ulkoilmaan suoraan. Lisäksi on ilma joka otetaan imuilmaksi. Sen kosteus voi olla hyvinkin korkea riippuen säätilasta.

Helpoin tapa on päästä eroon sekä öljyyn sitotuneesta öljystä että silkasta vedestä on käyttää moottoria niin että veden kiehumispiste ylitetään. Mieluimmin joka ajokerralla.

Veden vaikutus lambdalle voi olla hyvin kohtalokas silloin kun lambda on kuuma ja siihen osuu silkkaa vettä. Hajoaa se siihen. Näin tuskin käy kuin poikkeuksellisessa tilanteessa. Silti lambdat on asennettu pakokanavan ylä tai sivupinnalle. Ei koskaan alapinnalle tai "ulkokaarteeseen".
Näkisin ruosteelle otolliset kohteet, pitkään säilytettynä, ovat männänrenkaat ja vaihteiston öljyn yläpinnan yläpuolelle jäävät teräsosat. Kaksitahtiöljyä muutama millilitra ei haitanne männän päällä yhtikäs mitään vaan hakeutuu männän laen ohi männänrenkaiden voiteeksi.

Katalysaattorien kanssa en olisi huolissaan. Yleensä ne pilaa kulunut moottori joka päästää pakokaasun joukkoon öljyä. Myös liian rikas eli liian polttoainepitoinen seos nokeaa katalysaattorin.

Tasainen lämpötila on paras säilytysmenetelmä. Ei ole väliksi onko tasainen +5 vai +20 tai siltä väliltä. Kunhan on kuivahko tila ja pyörän päälle heitettynä vanha lakana tai muu hengittävä peite. Pyöräpeite ei ole hyvä kun siellä sisällä voi lämmönvaihtelu synnyttää kosteutta.

Ajelin muutaman talven pikkulohkoisella endurolla ja kun joskus helmikuussa tuli öljynvaihdon aika niin etummaisen tyhjennyspropun auettua tuli ensin ihan kirkasta vettä, sitten ruskeankeltaista emulsiota ja viimeksi öljyä. Melkoista muhjua.

Akusta ei kysytty mutta vastaan: säilytys mahdollisimman viileässä täyteen ladattuna irrotettuna pyörän virtapiiristä. Välilatauksia voi tehdä pari - kolme kertaa seisonnan aikana. Kokoaikainen ylläpitolataus ei irtoakulle ole tarpeen. Sen sijaan, jos akkua ei oteta irti pyörän virtapiiristä, ylläpitolataus on vaihtoehto mutta jatkuva tyhjennys- ja latauspulssit kuluttavat akkua. Monissa nykypyörissä ,vaikka molemmat avaimet ovat piironginlaatikossa, tapahtuu pientä kulutusta joka talven aikana tappaa akun melko varmasti. Omistajan käsikirja kertonee asiasta tarkemmin.

Akuissa on aina sisäistä purkausta. Eivät siis pidä tehoaan ajan mittaan. Siksi pari latausta.

[Hajakenttä]

Kiitoksia tyhjentävistä vastauksista. Tulkitsen niin, että vesi on se haittapuoli etanolitapauksessa. Siihen siis varaudun.

Tässä ei sitten päde setien muinoin antama ohje: Viina on aina käytettävä pois, että ei pääse lasittumaan. Olisihan se noloa, jos tankissa olisi pelkkä iso lasittunut klimppi keväällä. Mutta E85 taitaisi vaatia pitemmän ajan pilaantuakseen...

Ajoin koneen ja putket niin kuumaksi kuin näillä ilmoilla saa ja vein lämpimään talliin. Luulen, että savupiiput ainakin jäivät kuiviksi. Ruikin öljyä pyttyihin mäntien päälle tulppien reijistä ja hiukan nytkyttelin vaihde päällä. Männänrenkaat lienevät nyt öljykylvyssä. Sytytystulpat olivat ihmeen puhtaat, se lienee etanolikäytön ansiota, suljin ne momenttiinsa kevättä odottamaan, vaikka mielessä käväisi jättää reijät auki tuuletuksen takia.

Renkaisiin laitoin hiukan ylipainetta, vaikka ei sen niin olisi väliä koska paikallinen mp-huolto, joka sitä tallia huolitsee, lupasi vaihtaa molemmat renkaat uusiin Mezelereihin talven kuluessa. On kuulemma hakusessa saada renkaita, mutta ne saataneen ennen kevättä, koska ollaan ajoissa liikkeellä.

Akun otin pois ja toin kotiin. Lataan sen vielä kerran hyvin pienellä virralla ja pitkällä ajalla ja laitan kylmäliiteriin navat oikosululta suojattuna talvehtimaan. Keskitalvella tuon pariksi päiväksi lämpimään ja latailen taas hitaasti kertaalleen ja vien jälleen kylmään säilymään. Juuri ennen ajokauden alkua lataan sen vielä kerran. Automaattilaturi on tarkoitettu toimimaan +20° lämpötilassa, eivätkä ne ota huomioon akun elektrolyytin lämpötilaa, joka on aivan oleellinen lyijyakulle, joka ei tule läheskään täyteen automaattilaturilla pakkasessa. Muilla konsteilla voi silti pakkasessakin ladata, vaikkapa vakioivirtalaturilla.

[motomatti]

Hajakentän ajatusmaailma kohtaa omani. Kävin joskus nuorna miesnä amiksen autopuolen normikaavan mukaan. Olisi pitänyt valita, näin jälkeenpäin arvioiden, sähkölinja, mutta olin dieselpuolella. No, siitä on aikaa ja opit, sekä hommatkin suuntautuivat ilmailuun ja avaruustekniikkaan, sitten myöhemmin. Kaikesta koulu- ja työkokemuksesta on ollut paljon apua tekniikan ymmärtämiseen. Jossain vaiheessa jopa opetin sitä mutta nyt rauhassa eläkkeellä soveltelen omissa proggiksissa oppimaani kuten, muunmuassa, sisäkaarteeseen kallistelevan triken suhteen olen tehnyt. En silti voi sanoa, lähellekään, että kaikkea moottoripyörän tekniikasta ymmärtäisin.

Hajakentälle, kaiken varoiksi, olisiko polttoainepiiriin hyvä ajaa pienkonebensa?

Viinasta: varmasti lasittuu jos ei ota pois. Heti. Kippis!

[Monti]

"kaiken varoiksi, olisiko polttoainepiiriin hyvä ajaa pienkonebensa?"

Tarviiko tankki tyhjentää typötyhjäksi vanhasta "ysikasista". Vai riittääkö että lorauttaa koko 5L Neste PRO 4T tonkan sinne loppulirun sekaan ja käyttää niin pitkään että kaasarissa on seos vaihtunut?

Noita pienkonebensoja näyttäis olevan monella tuotemerkillä. Mahtaako niissä olla keskinäisiä eroja?

Peku kertoi että itse käyttää 2t versiota ja saa samalla pienen voitelun. Mielenkiintoinen ajatus, mitä mieltä muut ovat?

[GinTurismo]

Kyllä mun koneeni ovat hyvin keväällä startanneet tankkiin jääneellä ysikasilla. Nykyään olen laittanut syksyllä sekaan bensan stabilointiainetta, jos olen muistanut.
Talven aikana kerran kuussa olen avannut bensahanan n. minuutiksi,, ettei kohokammiot kuivahda, ja toisen kulkineen kaasareiden väliset letkuliitännät jos pääsevät kuivumaan, niin kestävät päivän verran turvota normaaleihin mittoihin.

[Monti]

Kaikki eivät ole niin onnekkaita että pääsevät pyörälleen kesken talviunen. Meilläkin kerholla on tilanne että syksyllä vielään yhteistalliin ja keväällä haetaan. Onneksi minulla on nyt oma mutta silti tahdon tehdä kaiken mahdollisen että välttyisin kaasarin huollolta mahdollisimman pitkään.

[Ikkala]

Mulla on museoauto jota käytetään ehkä 10 päivää vuodessa maksimissaan. Tuota stapilisaattoria olen sinne aina tankatessa hulauttanut eikä koskaan ole ollut kaasarin kanssa ongelmia. Ja samaa kaadan mopoihinkin talveksi, oli kaasari tai ruisku. Ihan sama onko 95 tai 98 tankissa. Pienkonebensa on toki parasta mutta sitä maltan ostaa vaan husvarnaan.

[ALi]

Kahdeksan (vai9?) kautta E85:llä. Suoraan ajosta lämmittämättömään talliin. Tankki täynnä talveksi.
Vielä ei ole mitään vauriota tai vahinkoa syntynyt. Keväällä uudet öljyt ja tielle takaisin.
Vain ja ainoastaan vaihtelun vuoksi olen pyörän vaihtoa kyllä alkanut (taas) suunnitella.

[motomatti]

Jos ei ole tullut kaikille vielä täysin selväksi että täysi tankki talven yli on hyvä tapa "säilöä" polttoaine yli talven tai kahdenkin. Täydessä tankissa on erittäin vähän polttoaineen vapaata haihtumistilaa. Kun on täynnä niin haihtuva pinta on lähes olematon, noin tankin korkin kokoinen.
Ns. ruiskupyörissä on erilainen tankkirakenne kuin kaasutinpyörissä. Kaasarimallin polttoainetankki "hengittää" lämpötilavaihteluiden ja haihtumisen vuoksi. Ruiskupyörissä on yleensä venttiilikoneisto korkissa ja polttoainekierrossa paine. Siksi ei haihtumista juuri tapahdu. Se on myös paloturvallinen kun ei bensankäryjä pääse säilytystilaan esim. kipinästä syttymään. On tietysti eri asia jos palosyy on muualla. Silloin palaa vajaa tankki siinä missä täysikin.

Tässä tulikin mieleen sellainen juttu että pitkään seisoneen pyörän, hieman vanhempi ruiskumalli jossa polttainpumppu on ulkopuolella. Jos ei keväällä heti surahda pumppu käyntiin kun virrat kytkee niin virta äkkiä pois. Asian hoitaa helposti pieni napaus ruuvarin kahvalla pumpun kylkeen heti kun virta on kytketty. Pumpun juoksupyörä pyrkii jumittumaan pitkän lämpimässä seisottamisen vuoksi. Jännä juttu sinällään: pumpun sulake ei pala vaikka pumppu ei käynnisty mutta käämi kärähtää. Se ei ole hyvä sillä pumpun käämi on bensiinijäähdytteinen. Ei silti siitä pommia tee koska ei siellä sisällä happea juuri ole. Mutta pumppu särkyy. Uusi taitaa Biltemassa maksaa 55 - 90€ mallista riippuen. Sellaisella olen ajellut vuosia.
Motonetin myymä Walbro maksaa noin 160€. Saman näkyy maksavan myös Stein Dinsellä.

Tästä taas päästään siihen että tankin sisäistä pa-pumppua ei liene hyvä säilöä pitkää aikaa tankki tyhjänä.

[Urpo ja Turpo]

Meilläkin se täysi tankki on varmaan ihan hyvä vaihtoehto, mutta kerhon lämpimien
tilojen ulkopuolella. Täydellä tankilla ei ole kerholle asiaa. Palotarkastajan määräys.
Varmistin vielä sunnuntaina kun veimme pyöriä kerholle.

[Kurtsi]

Et tullut kysyneeksi, että missä sitä tyhjennetyn bensan kanisteria voi säilyttää ? Kerholla pyörän vieressä vai onko siivouskomero  kotona turvallisempi paikka ? Vai pitääkö ehkä ajaa tankki tyhjäksi ?

Muitakin kysymyksiä herää. Koskeeko määräys vain talvisäilytystä ja onko säilytettävien pyörien määrällä merkitystä ? Kerhoillahan on sisällä pyöriä myös ajokautena lyhyempiä ja pitempiä aikoja eri syistä. Ei kai yön yli säilytyksessä tarvitse vielä tankkia tyhjentää ? Entä viikko, kaksi, kuukausi ...jossain raja menee.

Onko kerhon lämpimät tilat ainoa paikka, jota palotarkastajan määräys koskee ? Oma autotalli, yleinen autohalli ? Entä jos tilassa on sekä autoja että moottoripyöriä. Pitääkö autoistakin tyhjentää tankki säilytyksen ajaksi ? Ja edelleen mikä on säilyttämistä mikä vain harvoin ajelua.

No asia on sentään yksinkertaisempi. Kun säädetään siitä kuinka paljon (litraa) polttonesteitä ja muita palavia nesteitä saa yhtenäisessä tilassa säilyttaa, samalla on säädetty, että ajoneuvojen tankeissa olevaa polttoainetta ei lasketa tähän määrää. Palotarkastajan omat säännöt eivät ole oikeudellisesti päteviä.

Omalla kerholla on talvisin noin n. 60 pyörää  säilössä. Osa on kerholla, osa on vuokratussa tilassa. Tankkeja ei tarvitse kuulemma tyhjentää.

Meni aiheen ulkopuolelle ja on tästä samasta asiasta keskusteltu täällä toisaallakin.

[Urpo ja Turpo]

Jos olisi pitkästynyt miljonääri, asiasta voisi tilata tutkimuksia ja vaikka käydä oikeutta.
Meille riittää, että kerholla on sääntö, jonka mukaan tankit on tyhjennettävä tai pyörät
viedään muualle. Tähän on sopeuduttu, koska ei ole tuntunut kohtuuttomalta.
Bensa on imetty tankeista moottoriveneen tuttipumpulla ja kaadettu auton tankkiin.

[Junkers]

Eipä tuo sääntö tosiaan kohtuuttomalta vaikuta. Säädösten lisäksi kerhon omaksumaan kantaan ovat voineet vaikuttaa tilan vakuuttaneen vakuutusyhtiön kanssa tehtyyn sopimukseen sisältyvät vakuutusehdot ja suojeluohjeet. Pyörissä säilytettävän polttoaineen määrällä saattaa olla vaikutusta myös vakuutusmaksuihin.

[TimoEv]

Lainaus: "Vaarallisten kemikaalien varastointia koskevan asetuksen mukaan bensiiniä saa säilyttää yhden asuintalon yhteydessä enintään 25 litran verran. Erillisessä ajoneuvosuojassa bensaa saa säilyttää kotitarpeita varten 60 litraa. Vaikeammin syttyvää dieselöljyä saa tallissa säilyttää 200 litran verran. Nestekaasua saa asetuksen mukaan säilyttää yhdessä asuintilassa ja myös varastossa 25 kiloa.
Asuntojen kellari- ja ullakkotiloissa vaarallisten aineiden säilytys on kokonaan kielletty. "

Ajoneuvon tankki ei ole tässä takoitettua säilytystä. Lisäksi voi kiinteistön / rakennuksen haltija antaa lisämääräyksiä. Ne eivät kuitenkaan voi lieventää asetusten vaatimuksia.

Jotta tällä jengalla pitää vääntää.