Päästövaatimukset

[GuzGuz]

Tiukat on jos 80dB, ei taida onnistua kuin sähköpyörällä.
2002 EV:hen on stanssattu 92dB.
Eikös tuo ole äänenpaineessa noin nelinkertainen ero?

[motomatti]

Kun on vain yksi äänitaajuus äänenpaineen kasvaessa 10 dB äänekkyys kaksinkertaistuu mutta käytännössä harvoin on yksitaajuista (yksi sävel) melua vaan puheena oleva melu on sekoitus laajaa äänten kirjoa joten jo kolmen dB:n äänenpaineen tason nousu tuntuu kaksinkertaiselta äänenvoimakkudelta. 80 dB:n nousu 86 dB:iin on jo kolminkertainen. Jne.

Mittauksessa käytetään tiettyä asteikkoa jonka mittaus on painotettu siten kuin ihmiskorva, noin keskimäärin, äänenpainetta tunnistssa eli A-asteikolla. (dB(A))
Koska korva kuulee kuinka kuulee on A-asteikolla matalille äänille sallittu suurempi äänenpaine eli murinaa ja jyskettä saa olla enemmän kuin "suoralla" asteikolla. Siksi niitä matalia jyminöitä ei koitetakaan kahlehtia niin paljoa kuin "kilinää, tirinää ja vinkunaa".

Toisaalta jotkin ihmiset ovat herkkiä juuri matalille äänille joita ei edes korva kuule. Kyseiset äänet aiheuttavat fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia jos niille altistuu pitkään.

Melun häiritsevyys riippuu kovin kuulijasta ja hänen arvostuksistaan mutta tässä karkeaa arvotusta:
Häiritsevä taustamelu yöaikaan on noin 28–31 dB.
Normaali puhe 60–70 dB.
Huuto 90–105 dB.
Kipukynnys on noin 125 dB, mutta se on voimakkaasti taajuussidonnainen. Kipukynnys 20 Hz:ssä on jo yli 140 dB. (Puhdas 20 Hz taajuus on siis yksi ääni (sävel) eikä siihen sisälly muita ääneksiä.)

Taloyhtiömme on kiitoradan jatkeella ja talon eukot arvioivat suihkukoneiden melua ja usein mainitaankin että "melua on ainakin 200 dB kun se Hornet lensi yli". Silti samaan aikaan pystyin kuulemaan saman henkilön korotetulla äänellä puhuvan. Melua oli siis noin 80 dB:n verran.
Itseä ei lentokoneet häiritse kun olen asunut suurimman osan elämästä kiitoradan jatkeella. Hiljaisempaa täällä on kuin Tampereen keskustassa.

[Pekka]

Minusta noita desibelejä arvioitaessa olisi tärkeää muistaa, että 3dB ero äänenvoimakkuudessa
on sellainen, että sen normaaleilla korvilla varustettu ihminen juuri erottaa.
Äänilähteen tehon korottaminen kaksinkertaiseksi aiheuttaa äänenvoimakkuuteen 3dB lisäyksen.
Ja jotta numeroarvoja voitaisiin vertailla, täytyy mittausolosuhteiden olla samanlaiset.

Eri asia on sitten se kuinka häiritseväksi ääni koetaan. Joidenkin mielestä kaikki ääni
on melua.

http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/fy/fy3/3_aani/302?C:D=2079114&m:selres=2079114

[motomatti]

Nyt kun on päästy ylitse siitä mitä ääni on teknisesti ja miten sitä mitataan niin henkilökohtaisella tasolla kukin varmasti arvottaa ääntä omalla tavallaan.

Hauska kuunnella kerhokaverien juttuja kuinka ja minkä merkkisillä putkilla saadaan millaistakin ääntä isosta V2:sesta. Joillakin on onnistunut varsin hyvin mutta rahaa siihen sitten on palanut hieman enemmän. Erilaisia merkillisiä tarvikeputkia ja -pönttöjä on asenneltu. Räyhäkkäämmät vetelevät suorilla putkilla mutta heillä on tärkeintä pyöriä kylillä ja tulla havaituksi äänestä ja tyylistä. Harvoin näkee pidemmällä reissulla.

Olen kokeillut melko suoralla röörillä ajoa: ensin paukkuu ja jytisee komeasti mutta jo muutaman sadan kilometrin jälkeen alkaa möykkä harmittamaan. Harmittaa myös ympäristöä ja sanomista tulee.

Matalat äänet eivät harmita jos ovat siedettävällä tasolla mutta korkealle kiertävä pienitilavuuksinen kone aiheuttaa jo ärtymystä vakioputkillakin.

Omien pyörien suhteen olen saanut muilta motoristeilta palautetta "liian" kesyistä äänistä ja tulen ilmeisesti jatkossakin saamaan. Se ei sinällään harmita lainkaan sillä tiedän että moottorin säädöt ovat usein parhaimmillaan ihan vakirööreillä ja säätämättömänä ei kannata väljempiä röörejä laittaa kuten monet tekevät. Toisaalta useissa pyörissä on niin paljon reservitehoa normaaliin käyttöön että on yhdentekevää jos "ääniputkilla" hiukan tehoa menetetäänkin.

Sitten on nämä kaverit joilla on jo toistasataahevosvoimaiset kulkimet joihin vertaillaan eri valmistajien tehoputkien vaikutusta ja muutaman hevosvoiman vuoksi, joita ei kuitenkaan koskaan katupyörässä aktiivisesti käytetä, laitetaan pari tonnia rahaa että voi ainakin kuvitella olevansa kova kuski tai ainakin luullaan muiden kuvittelevan.

Kun katsoo noita elelläolevia desibelirajoja niin onhan ne varsin alhaisia. Pääsee kotikadullakin aamuyöstä kulkemaan niin että ei naapurit havahdu. Vaikka joskus se ei eräille tunnukaan olevan tärkeää.

Olen tainnut tulla vanhaksi. Viisaaksi vissiin en....

[Vierailija]

Saksalaisissa lehdissä on erilaisia jälkiasennusputkia testattu erilaisissa pyörissä (tosin eniten Bemareissa) ja lopputulos on, että mahdollisesti saatava tehonlisäys on kalliillakin putkilla (Akrapovic) aivan minimaalinen - ja voipa jokunen hevosvoima kadotakin.

Niin se vaan taitaa olla nykypäivänä!

[TunturiTT]

Näinhän se on ollut pääsääntöisesti koko kaksituhattaluvun. Poikkeuksia toki on, joissain pyörissä vakioputket ovat niin tukkoiset, että haittaavat optimaalista toimintaa.

[GuzGuz]

Direktiivit pyrkii rajoittamaan melua kaupungeissa.
Eli ns sivilisaation keskuudessa ja aiheesta, onhan ne liian meluisia paikkoja.
Sinänsä siis hyvillä jäljillä.
Pyörän ääni on kuitenkin usein matalan muriseva useimmissa Guzzeissa, enkä ainakaan itse koe mitenkään meluna.
Pärinäpojissa on oma lukunsa liiviväki joita ei mitkään direktiivit koske ja tarkoitus on tuoda se julki myös mopojen soundissa suoraputkisine V2-ittuiluineen.
Mutta mihin tää nyt sitten johtaa?
Jos vain vanhemmissa E-hyväksytyissä on mielikuvana "hyvä soundi", niin voi tehdä hyvää käytettyjen markkinoille.
Tokihan noita on aina muutettu putkia, mutta voi tulla direktiivejä valvontaankin.
Oma lyhyt koeajo hienolla uudella 1400 calilla ei oikeastaan saanut sapiskaa kun äänestä, jos ei painoa lasketa.
Mutta ääni. Jotenkin vaan haluan kuulla moottoripyörän kuulostavan ei niin tumpatulta.

Nimimerkillä liikaa musiikkia kuunelleena ja kalvot ei välttämättä ihan kunnossa,
mutta nesteet vielä pysynyt sisällä.

[TimoEv]

Meteliasia on kuten Matti kirjoitti. Desibeliasteikko on logaritminen, eli +3dB kaksinkertaistaa mitattavan äänen. Ja poismerkkinen tietenkin puolittaa sen.
Sen LISÄKSI on korvinkuunneltavassa äänessä huomioitava, ettei korva ole lineaarinen ja siksi käytetään A-suodinta.

Tämän jälkeen tulee eteen henkilökohtaiset mieltymykset; Joku pitää "rokin räminää" kammottavana jo hiljaisenakin soitettuna, mutta minä puolestani väännän nupit kaakkoon, kun vekotin pyörittää Hurriganesin Roadrunner -levyä tai Suzi Quatrom "48 Crash" tai "Can The Can"... Ja katkaisen sähkö tkoko korttelista, jos Kaija Koo sattuu soimaan...
Sama juttu pakoäänien kanssa; Kovakin matala jyminä on paljon miellyttävämpää kuin SAMALLA VOLYYMILLA kuuluva jaappanialaisen kuttaperkkasirkkelin kiljunta...




Saati kettinkien rallatus...



joo...oli ihan pakko...  

[GuzGuz]

Haluaisin kuulla minkälainen ääni on melumitatun alle 80 dB polttomoottorin.
Kuinka etäältä mittaavat?
Moottoripyörissä tuskin mikään menee alle, eli mittauksiin joku putket täynnä villaa tms ja leimaan, vai miten tää menee oikeasti?

[motomatti]

On kaksi tapaa suorittaa melumittaus: ohiajomelumittaus ja helpommin toteutettava staattinen mittaus. Tämä asia tuli runsaasti päivänvaloon vuonna 2012 kun mittauksia alettiin toteuttaa. Moottoripyörien osalta mittauksia on tehty varsin vähän sillä poliisi käytännössä ottaa kilven pois pyörästä jos äänenvaimennin ei ole pyörään kuuluva e-hyväksytty tai siitä on otettu "dB-killeri" irti. Jos taas on alkuperäisvaimentimet joissa epäillään vikaa on poliisilla korvakuulolta lupa alistaa pyörä melumittaukseen tai katsastukseen. Katsastusasemalla on mahdollisuudet tehdä molemmat mittaustavat, tienvarsitarkastuksessa vain staattinen melumittaus.

Tässä MMAF:n nimimerkki T-Bonen selvitystä kysyjille melumittauksista vuodelta 2012:
Hajonta selittyy pitkälti mittaustavalla. Yli nelivaihteisissa pyörissä mittaus tehdään kakkosvaihteella molemmilta puolilta sekä kolmosvaihteella molemmilta puolilta. Tuloksista lasketaan sitten keskiarvo. Samalla vaihteella tehtyjen mittausten hajonta oli tässä jo aika pieni, ja siihenkin vaikuttaa, kummalta puolelta mittaus on tehty. Esimerkiksi Harrikat tuottavat yleensä hiukan enemmän melua siltä puolelta, jolla putket ovat.

Mittari kalibroidaan piipparilla, joka tuottaa 94 dB. Kalibrointi tehdään itse. Sen sijaan se piippari pitää tarkastuttaa määräajoin. Periaatteessa kalibrointi tulisi tehdä ennen jokaista mittaussarjaa, mutten sitä tehnyt, koska kalibrointi vaatii onnistuakseen hyvin hiljaisen ympäristön. Tämän(kin) mittausepävarmuuden merkitys on hyvin pieni.

Mittausepävarmuuksia pohdittaessa on myös otettava huomioon, että direktiivi määrää jokaisen mittaustuloksen pyöristettävän sekä vähennettävän siitä 1 dB(A) ennen lopputuloksen laskemista. Jos yksittäinen mittaustulos on esimerkiksi 85,4 dB(A), se on keskiarvoa laskettaessa 84 dB(A).

Tässä kohtaa ei varmaan yllätä tieto, että yhtä lukuun ottamatta kaikki mitatuista pyöristä saavuttivat paikallaan mittauksessa tyyppikilven valvonta-arvon alle 2 dB(A) toleranssilla. Eli jokainen menisi poliisin mittauksesta läpi, eikä tarvita edes sitä 5 + 3 dB(A) toleranssia.

<sup>Pääsääntö on, että paikallaan mittauksesta kopterilain raja-arvoilla saattaa jopa päästä läpi, mutta ohiajotestistä ei käytännössä pääse. Tai ei ainakaan kannata: jos vanha pyörä alittaa ohiajotestin kansallisen raja-arvon 91 dB(A), se mitä todennäköisimmin alittaa myös paikallaan mittauksen kansallisen raja-arvon 106 dB(A). Tässä kohtaa olin itse harhaluulon vallassa siihen saakka, kunnes sain mitatuksi isomman otannan varmasti vaatimukset täyttävällä mittarilla.

Villakoiran ydin on näistä mittaustuloksista luettavissa, mutta ääneen sen saapi lausua joku muu...

Tai no, viiden pisteen vihje. Erään uudehkon MV Agustan (erittäin hyvät soundit) tyyppikilvessä lukee 106 dB(A), minkä se myös saavutti. Ohiajotestissä sama laite saisi tuottaa enintään 80 dB(A), joten korrelaatio mittaustapojen välillä olisi kaikki 26 dB(A)...</sup>

Tässä selkeä tutkielma melumittauksesta:
http://www.trafi.fi/filebank/a/1321969260/1069f9bacc12961a824756fb6a50cf27/1322-AKE0508Ajoneuvojenmelukatsastustoiminnassa.pdf
Sivulla 75 alkaen juttua staattisesta melumittauksesta Suomessa. Tosin autot pääosassa mutta samankaltaiset ovat mittaukset moottoripyörillekin.

Kaksi pääsääntöä: vanhoissa pyörissä, joissa ei ole e-hyväksyntävaatimusta voi tehdä putket vaikka itse kunhan ne eivät melua liiaksi. Poliisi päättää tässä asiassa ja laittaa jatkotoimenpiteisiin, asiakkaan laskuun, jos tarvetta on.
Niissä pyörissä joissa vaaditaan merkki- ja mallikohtaista e-hyväksyntää on oltava e-hyväksytty äänenvaimennusjärjestelmä. Muilla lähtee kilvet vaikka pihaustakaan ei kuuluisi. Siksi kuulee paljon valittamista että "oli varmasti hiljaiset putket mutta poliisi otti kilvet pois ja laittoi sakon". Jos hyväksyntämerkki puuttuu niin ääniä ei edes kuunnella saati ryhdytä mittaamaan. Omistajan kannalta on peli menetetty tässä vaiheessa.

Nyt en muista vuosilukuja joiden kohdilla vaatimukset ovat kiristyneet mutta tiedän että ainakin -96-vuosimallisessa pyörässä vaaditaan alkuperäisputket tai korvaavat mallikohtaisesti e-hyväksytyt pöntöt.

Jos on katalysaattori niin sitä ei saa poistaa. Tosin sen toteaminen on tienvarsivalvonnassa varsin vaikeata.

[TunturiTT]

Tuo e-hyväksyntävaatimus moottoripyörän korvaavalle putkistolle tuli voimaan 2003-> Ei -96.

[motomatti]

En niitä sakkoja -96 saanutkaan vaan vasta tämän vuosituhannen puolella. Tosin samat putket on edelleenkin. Supertrapeissa on nyt vain enemmän päätylevyjä. Alkuperäiset -96 e-hyväksytyt ovat edelleenkin hyllyssä liki käyttämättöminä.