On täysin normaalia, että kun jotain ikävää sattuu, onnettomuutta, kuolemia, jne, niin niistä puhuu jollekin
ja ainakin kuolintapauksissa myös suree.
Se on normaal.
Mutta.
Kuten tuon kauniaisten aseman palo, mitä helvetin kriisiapua siinä tarvitaan, se on ihan helkkarinmoista piipitystä.
Tai kun näin jossakin kyltin, että sotaorpojen kokous. No voi perhana, etten paremmin sano.
Sodasta aikaa ainakin 60vuotta ja vielä vaan jaksetaan kokoontua ruikuttamaan orposurkeuttaan,
eikö nyt muuta tekemistä ole ?
Multa on itseltänikin kuollut sukulaisia auton alle ja kavereita erilaisiin juttuihin, mutta en aio itkeä heitä enää 20 vuoden jälkeen.
Surut surtu ja ei kun eteenpäin.
Olen ollut tien päällä noin 2,5 miljoonaa kilometriä, sillä matkalla olen nähnyt myös yhtä ja toista,
ilmassa lentäviä ihmisiä, jne.
Olen pelastanut myös muutamia varmalta kuolemalta.
Eli monenkaltaista olen minäkin nähnyt ja silti porskutan edelleen iloisena menemään,
enkä vouhota tyhjänpäiväisiä asioita iänkaiken.
Eli toisin sanoen, ei se tyhjän ruikuttaminen vie mitään asioita mihinkään suuntaan, oli kriisiapua tai ei.
Ei se piipitys ja vinkuminen auta, kun nälkä kalvaa suolissa, mistään ei saa ruokaa, koska säilykepurkin
avain on hukassa.
Siihen auttaa se, että tekee asialle jotain, eikä jää kymmeneksi vuodeksi ruikuttamaan kun ei oo sitä
ja ei saa tätä ja ruikuti ruikuti.
HUOM !
Kysymys siis ei ole suremisesta ja surutyöstä, kuten aiheen joku tähän jutusteluun veti, kyse on
nimenomaan tyhjänpäiväisestä kriisiavusta, jota tarvitaan kipeästi, kun kengännauhat menee
vahingossa umpisolmuun, eikä saa niitä auki ja joutuu kirjoittamaan nuorisolehteen kysymyksen:
Mitä teen? Kysyy nimim. itsemurhako ainoa ratkaisu. Kengännauhat solmussa ja otsassa finni.
Ja tyhjänpäiväisestä valittamisesta.
Se on ärrrsyttävää.
Olkoon kriisiapukin hyvää, kaunista ja auttavaa, jos kuka sitä tarvii, ei kriisiavussa ole mitään vikaa,
vaan siinä, että sitä pakkotyrkytetään joka paikkaan vaikka väkisin.
No huh-huh, en jaksa, en viitsi, enkä halua enää vääntää mitään tästä aiheesta,
jauhakoon ne tyypit lisää, joille se paremmin sopii.
Mää lopetan ny.
Moi !
